Koronapandemia on siirtänyt huomion megatrendeistä hetkellisesti taka-alalle. Megatrendit ovat kuitenkin yhä olemassa ja niiden aiheuttamat muutokset ovat vääjäämättömiä. Kuuntele, mitä Sitran johtava asiantuntija Mikko Dufva kertoo megatrendien vaikutuksista ympäristöön, yhteiskuntiin ja ihmisten elämään.

Mikä on megatrendi? Se on useista ilmiöistä koostuva yleinen kehityssuunta, muutoksen kaari, joka on pitkäaikainen. Megatrendien tuomat muutokset vaikuttavat ympäri maailmaa yhteiskuntiin, ympäristöön ja ihmisten elämään. Ne eivät kuitenkaan vaikuta kaikkiin samalla lailla.

Varainhoidon podcastissa Vaurastu vastuullisesti Sitran johtava asiantuntija Mikko Dufva ja LähiTapiolan kehityspäällikkö Oona Paasolainen keskustelevat megatrendeistä. Voit kuunnella koko podcastin täältä.

Dufva nostaa esiin viisi tunnistettavaa megatrendiä: ilmastoon liittyvät muutokset, väestön ikääntyminen ja monimuotoistuminen, verkostomaisen vallan voimistuminen, teknologian sulautuminen kaikkeen ja talousjärjestelmään kohdistuvat muutospaineet.
Nämä trendit vaikuttavat jo myös Suomessa ja niillä on vaikutusta meidän arkeemme. Erityisesti Dufva nostaa esiin ekologisen jälleenrakentamisen, jolla on jo kiire.

- Se on suurin muutos, joka yhteiskunnallisella ja toimialojen tasolla tulee koskettamaan meitä kaikkia seuraavan kymmenen vuoden aikana. Miten esimerkiksi luovumme fossiilisten polttoaineiden käytöstä yhteiskunnassamme, joka on vielä tällä hetkellä täysin niistä riippuvainen. Veikkaan, että tämä on jopa digitalisaatiotakin suurempi muutos, Dufva sanoo.

Muutokset koskevat niin energiatuotantoa, kuluttamista kuin tavaroiden tuottamista. Osalle ihmisistä muutokset tarkoittavat isojakin ajattelu- ja elintapojen muutoksia.

Yllätysten maailma on uusi normaali

Megatrendit eivät ole koronakriisinkään aikana poistuneet. Trendien näkökulmasta koronakriisi on vain hetkellinen shokki, mutta koronakriisillä voi kuitenkin olla merkityksensä myös megatrendeihin.

- Megatrendeissä sanomme, että olemme siirtyneet postnormaaliin aikaan. Yllätykset, ristiriitaisuudet ja jopa kaoottisuus yleistyvät. Yllätyksistä tulee uusi normaali. Kannattaa asennoitua niin, että koronakriisin kaltaisia yllätyksiä voi hyvinkin tulla lisää.

Lisäksi koronakriisi saattaa vauhdittaa yksittäisiä trendejä. Esimerkiksi monet poliitikot ovat puhuneet, että talouden elvytyksessä rahat pitäisi suunnata vihreisiin hankkeisiin. Jos näin tapahtuisi, se voisi antaa huomattavasti lisävauhtia ekologiselle jälleenrakentamiselle.

- On kiinnostavaa nähdä, muuttaako koronakriisi jotain muitakin kehityskulkuja. Esimerkiksi paljon on puhuttu, kääntyykö Suomen aluekehitys nyt, kun etäyhteyksistä ja etätöistä on tullut arkipäivää. Voi esimerkiksi miettiä, että pitääkö asua lähellä työpaikkaa, jos suuren osan työstä voi tehdä etänä.

Megatrendien tulkinnassa Dufva neuvoo hyödyntämään myös heikkoja signaaleita. Ne voivat olla ensimerkkejä muutoksista tai uusista ilmiöistä.

- Yllättävissä ja epämääräisissä ajatteluamme haastavissa asioissa saattaa piillä muutoksen siemen.