Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Joka neljännen suomalaisen talouspuskuri on alle tuhat euroa – kriisiaikoina puskurien merkitys korostuu

1.4.2020 - Talous

Iso osa suomalaisista puskuroi talouttaan hyvin vähän tai ei ollenkaan. LähiTapiolan kyselyssä joka neljäs suomalainen sanoi, että heidän pahan päivän talouspuskurinsa on alle tuhat euroa. Koronakriisin aiheuttamassa talousshokissa minipuskuri auttaa tuskin kuukauttakaan.

Koronakriisin aiheuttaman äkkijarrutuksen vuoksi useat yritykset ovat aloittaneet yt-neuvottelut henkilöstönsä lomauttamiseksi. Osa on joutunut jo irtisanomaan. Yt-neuvottelujen piirissä on yli 300 000 suomalaista.

Lomautus tai työttömyys ovat niitä taloutta koskevia elämän ikäviä yllätyksiä, joita moni suomalainen miettii varautuessaan taloudessaan pahan päivän puskurilla. Liian monella suomalaisella talouden varakassa on niin pieni, että sillä ei selviä edes kuukauttakaan ilman tuloja.

LähiTapiolan teettämässä Arjen katsaus –kyselyssä peräti joka neljäs pahan päivän puskuria säästävä suomalainen sanoi, että heidän puskurinsa jää alle tuhannen euron. Runsaan 3 000 euron keskiansioilla elävän suomalaisen laiha puskuri ei yllä edes puoleen kuukauden nettotuloista.

Alle 25 –vuotiaista kyselyyn vastanneista suomalaisista peräti 53 prosenttia sanoi, että pahan päivän varakassa jää alle tuhannen euron. Vanhemmissa ikäluokissa alle tuhannen euron puskurien määrä pienenee. Vähiten olemattoman pientä puskuria säästäneitä on 55-64 –vuotiaissa vastaajissa. Alle tuhannen euron puskuri oli vain 14 prosentilla ikäluokkaan kuuluvista vastaajista.

Joka kymmenes vastaaja ei ole kerryttänyt puskuria lainkaan. Vastaajien keskimääräinen varakassa oli hieman yli 5 000 euroa.

- Koronashokki iskee ikäluokkiin eri lailla. Eläkeläisillä eläke pysyy samana ja sen ostovoima voi jopa kasvaa, koska inflaation voi odottaa laskevan, etenkin öljyn hinnan laskun kautta. Opiskelijakin voi olla suojassa lomautuksilta, mutta koulun ohella töissä käyvien lisätulot ovat uhattuna ja nuorilla puskurit ovat pienet. Pitkittyessään työttömyyden nousu voi lisäksi hankaloittaa työuran ensivaiheita, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.

Nyrkkisääntö on, että parin kolmen kuukauden palkkaa vastaava summa olisi hyvä pitää puskurissa. Taloutta riivaavan koronakriisin ongelmana on, että sen pituutta on mahdotonta arvioida. Kriisin pitkittyminen heikentäisi myös kotitalouksien kykyä selviytyä, vaikka olisi puskuroinut talouttaan suositusten mukaan.

-Työikäisistä kovimman ensi-iskun saavat palvelualat ja etenkin suoraan rajoituksien piirissä olevat alat, kuten majoitus ja ravintolat. Alun kassakriisi voi tilanteen pitkittyessä muuttaa koko yrityksen olemassaolon epävarmaksi, jolloin lomautukset voivat muuttua irtisanomisiksi. Parin kolmen kuukauden tuloja vastaava puskuri auttaa alkuun lomautuksissa, mutta ei sekään lämmitä pitkään, jos työttömyys venyy.

LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn toteutti Kantar TNS. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1034 suomalaista, jotka olivat iältään 15-74 –vuotiaita. Kysely toteutettiin syyskuussa 2019. Kyselyn tulosten virhemarginaali on +/- 3,1 prosenttiyksikköä.

Velkaa ei kannata hoitaa velalla

Suomalaiset kotitalouksien velkaantuminen suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin on kasvanut koko 2000-luvun. Myös maksuvaikeuksissa olevien suomalaisten määrä on kasvanut. Maksuhäiriömerkintöjä oli viime vuoden lopussa vajaalla 400 000 suomalaisella.

Talouden nopeat shokit ovat omiaan lisäämään kotitalouksien talousongelmia. Esimerkiksi Takuusäätiössä on kannettu huolta siitä, etteivät velkaantuneet hoitaisi maksuvaikeuksiaan uudella velalla.

Erot suomalaisten kyvyssä hoitaa talouden äkillisiä ongelmatilanteita vaihtelee suuresti. LähiTapiolan syksyllä 2018 teettämän Arjen katsaus –kyselyn mukaan peräti joka kolmas vastannut arvioi kokevansa taloudellisia ongelmia kuukausitulojensa pudotessa yli sata euroa. Lue lisää.

-Tulonmenetyksissä epävarmuus jää roikkumaan päälle. Pahimmillaanhan koko työuran ja elinkaaritulojen suunta voi olla murroksessa, mikä pitkittyessään kuormittaa oman talouden lisäksi henkisiä voimavaroja. Oman talouden budjetointia ja tarvittaessa tiukkaa taloudenpitoa ei kannata lykätä ainakaan pikavippien avulla, sillä velkakierre vain pahentaa elämäntilannetta, Nummiaro sanoo.

Puskurit auttavat kriiseissä, budjetointitaidot ovat välttämättömät

Valtaosa suomalaisista kuitenkin puskuroi talouttaan ongelma-aikoja silmällä pitäen. Tilastokeskuksen mukaan toimeentulo-ongelmaisten suomalaiskotitalouksien osuus oli 6,7 prosenttia kaikista kotitalouksista viime vuonna. Osuus on pienentynyt lähes koko 2010-luvun.

Suomalaiset rakentavat talouspuskureitaan pääosin tileille. Suomalaisten kotitalouksien talletuskanta on Suomen Pankin tilastojen mukaan jo noin 95 miljardia euroa, josta valta osa on käyttelytileillä.

Kriisiaikoina puskureista on suuri apu omalle taloudelle. Jos puskuria ei ole ehtinyt kerryttämään, oman talouden budjetointitaidot nousevat entistä suurempaan asemaan. Nummiaro neuvoo aloittamaan oman talouden stressilaskelmasta.

- Ensimmäiseksi kannattaa selvittää, paljonko lomautuksessa tulot kuukaudessa putoavat, kun huomioi nopeammin saatavissa olevan ja yrittäjillekin laajentuneen työttömyysturvan. Sitten menot kannattaa järjestää välttämättömyyden mukaan: lääkkeet, vuokra, sähkö, ruoka, jne. Pieni onni koronaonnettomuudessa on, että osa omaa taloutta tasapainottavasta säästämisestä voi tulla rajoitusten mukana automaattisesti, kun matkustelu ja ulkona syöminen jäävät. Tinkimällä menoista voi pienenkin puskurin saada varmemmin riittämään yli pahimman vaiheen.

Tutustu säästämisen ja sijoittamisen palveluihimme

Asiakkaanamme pääset sijoittamaan rahasi kohteisiin, joihin uskomme ja itsekin sijoitamme. Kansainvälinen rahastoluokittaja Lipper valitsi meidät vuonna 2020 Pohjoismaiden parhaaksi varainhoitajaksi pienten yhtiöiden sarjassa.

Lue lisää