Koronavirusepidemia heiluttelee osakekursseja – pitkäjänteisen ja hajauttavan sijoittajan ei tarvitse olla huolissaan

Päivitetty 29.5.2020 klo 9.40
Osakekurssit ympäri maailman ovat heiluneet merkittävästi koronavirusepidemian leviämisen vuoksi. Lue yksityistalouden ekonomistimme Hannu Nummiaron ja rahoitusmarkkinaekonomistimme Jyri Kinnusen vastaukset sijoittajia askarruttaviin kysymyksiin.

Miksi koronavirusepidemia on hermostuttanut markkinat?

Tartuntojen kiihtyminen Kiinan ulkopuolella aiheutti nopean riskien uudelleen arvioinnin sijoitusmarkkinoilla. Aiemmin koronaa pidettiin lähinnä Kiinaan liittyvänä tekijänä, mutta globaalin epidemian uhka nosti markkinapelkoja. Lisäksi reilun vuoden kestänyt voimakas osakenousu oli nostanut arvostustasoja.

Koronan varmistuessa pandemiaksi markkinoiden huoli on kohdistunut yritysten kassavirtojen riittävyyteen yli liikkumisen ja talouden rajoitusten. Kertaisvaikutukset, kuten öljyn hinnan voimakas lasku, lisäävät myös hermostuneisuutta. Markkinoiden hermostuneisuutta kuvaa, että maaliskuulle ajoittuneet suurimmat päivämuutokset ylittivät globaalin finanssikriisin aikana koetut.

Mitä tästä seuraa markkinoille ja kuinka kauan tämä kestää?

Markkinaheilahtelut kuvaavat virukseen liittyvään suurta epävarmuutta. Kiinassa tartuntojen kiivain vaihe ohitettiin tilastojen valossa jo helmikuun alkupuolella ja talouden normalisoituminen on alkanut.

Euroopassa ja USA:ssa vahvistetut tartunnat lähtivät voimakkaaseen kasvuun maaliskuussa, mutta rajoitustoimien purkua on päästy aloittamaan toukokuussa. Vuoden alkupuoliskolla maailmantalous on seisahtunut ennennäkemättömällä tavalla. Epidemian taittuminen ja rajoitusten poisto mahdollistaisi kuitenkin talouden toipumisen käynnistymisen vuoden jälkimmäisellä puoliskolla.

Tehdyt rajoitustoimien tarkoittavat, että tuotanto ja kulutus eivät vain lykkäänny, vaan tulevat osin menetetyiksi. Toipuminen viivästyessä kasvaa riski, että yritysten konkurssit ja kotitalouksen työttömyys lisäävät huonoa kierrettä. Myös itse virus on edelleen tuntematon tekijä ja voi palata uusina aaltoina. Tiedot pandemian kehittymisestä tarkentuvat päivä päivältä, mikä aiheuttaa jatkossakin kurssiheilahteluja markkinoilla.

Miten rajoitustoimia puretaan?

Rajoitustoimia pyritään purkamaan välittömästi, kun terveyskriisin katsotaan olevan hallinnassa, eli uuden tartunnat ovat selvästi laskussa ja sairaanhoidon kapasiteetti turvattu. Rajoitusten purku tulee olemaan portaittainen, jolloin viruksen uudelleen voimistumisen riski on paremmin hallittavissa. Euroopassa rajoituksien purkua on aloitettu toukokuussa, mutta samaan aikaan useissa kehittyvissä talouksissa epidemia on vasta lähestymässä uusien tartuntojen huippua. Tarvittaessa rajoituksia voidaan ottaa uudelleen käyttöön.

Testaus ja tartuntojen jäljitysjärjestelmän käyttöönotto voivat mahdollistaa talouden avaamisen ja samanaikaisen viruksen leviämisen hallinnan. Useita rokotteita on testausvaiheessa, mutta laajamittaiseen rokotusohjelmaan on vielä matkaa.

Mitä tästä seuraa taloudelle?

Virusepidemian talousvaikutusten tarkka arvioiminen on vaikeaa. Keskeistä on epidemian kesto, leviäminen ja vastatoimenpiteiden laajuus. Korona tulee hidastamaan maailmantalouden kasvua vakavasti. Ensishokin vaikutukset ovat pahimmin altistuneissa maissa verrattavissa globaalin finanssikriisin suuruusluokkaan, mutta vastaavien luottotappioiden syntyminen edellyttäisi toipumisen pitkittymistä.

Liikkumisen rajoitukset ja työvoiman puute heikentävät tuotantoa altistuneilla alueilla. Monet karsivat kontakteja myös oma-aloitteisesti, jolloin palvelujen kysyntä heikkenee. Lisäksi globaalit tuotantoketjut voivat katkeilla, jos tuotantokatkokset kestävät pidempään kuin varastot. Heikko talous iskee yritysten tuloksiin ja työllistämismahdollisuuksiin.

Ovatko tukitoimet riittäviä?

Vaikutuksia talouteen ja sijoitusmarkkinoihin on pehmennetty nopeilla raha- ja finanssipolitiikan tukitoimilla. Keskuspankit ovat ottaneet käyttöön kaikki hätäkeinot, kuten korkojen alentaminen, hätärahoituksen ehtojen helpottaminen ja arvopaperiostojen voimakas lisääminen. Pankkien sääntelyä on helpotettu ja valtiot ovat ilmoittaneet takauksista yrityslainoille, mikä auttaa siltarahoituksen saatavuudessa yli pahimman vaiheen.

Finanssipolitiikassa on julkistettu tukipaketteja, joissa tuetaan terveydenhuoltoa, yrityksiä ja kotitalouksia. Toipumisen viivästyessä tukitoimien painopiste tulee siirtymään kassakriisin hoidosta (maksujen lykkäykset) vahvemmin kohti vakavaraisuuden hoitoa (suora tuki). Tukipaketeilla pehmennetään ensishokin vaikutuksia ja toipumisen alkaessa perinteisemmällä elvytyksellä voidaan lisätä talouden kokonaiskysyntää.

Miten minä sijoittajana voin toimia?

Pitkäjänteisen sijoittajan on viisainta pysyä alkuperäisessä sijoitussuunnitelmassaan. Ajoittaiset nopeatkin laskut kuuluvat normaaliin osakesijoittamiseen. Esimerkiksi 10, 20 ja 30 prosentin osakelaskut huipusta on historiassa koettu keskimäärin joka toinen, joka seitsemäs ja joka viidestoista vuosi. Jatkamalla säännöllistä kuukausisijoittamista tulevat parhaat ostopaikat hyödynnettyä. Osakkeiden myynti voi ajoittua huonosti, jolloin menettää nousupäivät.

Miten minun sijoituksilleni käy?

Vaikutukset riippuvat sijoitussalkkusi hajautuksesta. Eniten ovat kärsineet osakesijoitukset, joissa maaliskuu oli heikoin kuukausi sitten vuoden 2008 globaalin finanssikriisin. Stressitilanteissa raha virtaa turvasatamiin, kuten valtion korkosijoituksiin, joiden hyvät tuotot tasapainottavat salkkua. Toisaalta osakesijoitusten kurssiliikkeet voivat olla voimakkaita myös ylöspäin. Huhtikuu oli osakkeiden maailmanindeksin paras kuukausi 45 vuoteen. Myös yrityslainoissa ja riskisissä korkosijoituksissa on nähty toipumista huhti- ja toukokuun aikana.

Miten ja kenen kanssa voin keskustella LähiTapiola-sijoituksistani?

Saat halutessasi henkilökohtaista neuvontaa puhelimitse ja verkkotapaamisen kautta. Jos haluat keskustella säästämisestä ja sijoittamisesta asiantuntijamme palvelevat alueellisesti sekä puhelimitse puh. 09 453 8500 ma–pe klo 9–17.

Valitettavasti puhelinpalvelumme on tällä hetkellä ruuhkautunut ja toivomme ymmärrystä normaalia pidemmissä vastausajoissa. Teemme parhaamme, että saamme vastattua viesteihin mahdollisimman nopeasti.

Asiantuntijoiden kanssa kannattaa arvioida sijoittamisen tavoitteet, sijoitushorisontti ja riskinsietokyky. Sijoitussuunnitelmaa kannattaa huoltaa säännöllisesti, mutta välttää sen äkkimuutoksia tunteiden ohjaamana.

Sijoitusten seuraaminen onnistuu myös LähiTapiolan rahasto- ja varainhoitoverkkopalvelussa jonne voi kirjautua yleisimpien pankkien tunnuksilla sekä mobiilivarmenteella.

Varoitukset:
Sijoituskohteen historiallinen tuotto ei ole tae sijoituksen tulevasta arvonkehityksestä. Sijoittamiseen liittyy aina riski sijoituksen arvonkehityksestä. Sijoitusten arvo voi laskea, joten sijoittamiseen liittyy pääoman menettämisen riski kokonaan tai osittain. Vakuutussäästöillä ja sijoitusrahastoilla ei ole talletussuojaa eivätkä ne kuulu sijoittajien korvausrahaston suojan piiriin.

Esitys ei ole sijoitussuositus tai –neuvo, vaan kunkin asiakkaan on itse arvioitava harkitsemansa tuotteen sopivuutta itselleen sijoituskohteena. Tutustu ennen sijoituspäätöksen tekemistä sijoitustuotetta tai –palvelua koskeviin materiaaleihin. Sijoitusvakuutusten ja sijoituskohteiden avaintietoasiakirjat löydät osoitteesta www.lahitapiola.fi

Tätä esitystä tai sen osaa ei saa jäljentää tai siirtää elektronisesti, kopioimalla, nauhoittamalla tai muuten tallentaa ilman LähiTapiolan kirjallista lupaa. Tämä julkaisu on tarkoitettu ainoastaan yksityiseen käyttöön. kaikki oikeudet pidätetään. Esitystä siteerattaessa on mainittava LähiTapiola. LähiTapiolaan ei voida kohdistaa vaatimuksia esityksen sisällön perusteella.

Palveluntarjoajat: Sijoitusvakuutukset: LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Omaisuudenhoito: LähiTapiola Varainhoito Oy.