Suomalaisten selvä enemmistö luottaa terveydenhuoltoon – ennaltaehkäisyssä parannettavaa

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselytutkimuksen mukaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon arvioi toimivan ainakin melko hyvin lähes 70 prosenttia suomalaisista. Terveydenhuollon kyvyssä ennaltaehkäistä vakavia sairauksia nähdään enemmän parannettava.

- Kyselyn mukaan suomalaiset näkevät terveydenhuollon kyvyn ennaltaehkäistä vakavia sairauksia selvästi heikommaksi kuin sen kyvyn hoitaa niitä, kertoo lääketieteen tohtori ja LähiTapiolan terveyspalveluiden johtaja Jani Tikkanen.

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselytutkimuksen mukaan suomalaisista 35 prosenttia arvioi terveydenhuollon onnistuvan ennaltaehkäisemään vähintään melko hyvin vakavia sairauksia.

Tikkasen mukaan suomalaisessa terveydenhuollossa on jo vuosien ajan ollut vallalla käynnissä huolestuttava kehitys, joka on omiaan näivettämään elintapariskitekijöihin puuttumista ja sitä kautta sairauksien ennaltaehkäisyä.

- Terveydenhuollon kustannukset kasvavat vuosi vuodelta, ja merkittävä osa kasvusta syntyy erikoissairaanhoidon kustannuksista väestön ikääntyessä ja hoitojen kehittyessä. Ja koska kuntien rahakirstut ovat rajallisia, tarkoittaa erikoissairaanhoidon paisuminen monilla alueilla perusterveydenhuollon supistumista suhteellisesti. Tämä uhkaa johtaa perusterveydenhuollon tukirangan eli tavallisten terveyskeskusten näivettymiseen, ja etenkin ennaltaehkäisyyn käytössä olevien resurssien kuihtumiseen. Tämä kehitys on jatkunut jo vuosien ajan eikä muutos tapahdu itsekseen, Tikkanen toteaa.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että yhä useampi suomalainen on vaarassa sairastua etenkin kroonisiin elintapasairauksiin ja niiden liitännäissairauksiin, koska niitä ei pystytä ehkäisemään perusterveydenhuollossa.

Aikuistyypin diabetes on uusi kansansairaus

- Väestötasolla tällaisista sairauksista kenties merkittävin esimerkki on aikuistyypin diabetes, joka käytännössä lisää huomattavasti riskiä moniin muihin sairaustiloihin. Vastaavasti myös sydämen eteisvärinä on yleistymässä merkittävästi lähivuosina väestön ikääntyessä ja elintapojen jatkaessa nykytrendillään, kertoo Tikkanen.

Tikkasen mukaan niin aikuistyypin diabetes ja sydämen eteisvärinä ovat hyviä esimerkkejä usein jo vuosia ennen kroonistumista todettavissa olevista riskitekijöiden kasaantumisesta ja/tai ensioireesta, joihin olisi puututtava huomattavasti nykyistä tehokkaammin.

- Elintapasairaudet voitaisiin ainakin teoriassa varhaisilla toimenpiteillä ja arkeen ulottuvalla tuella ehkäistä jopa täysin, Tikkanen uskoo.

Tikkasen mukaan ratkaisuja voidaan hakea monelta suunnalta. Yksi tapa olisi etsiä uusia toimintamalleja merkittävimpien kansansairauksien ennaltaehkäisyyn vaikuttavuusperusteisesta terveydenhuollosta.

- Käytännössä tarvitsemme ennaltaehkäisyyn uusia työkaluja ja todennäköisesti uusia toimijoitakin, jotka keskittyvät elintapamuutoksiin. Terveydenhuollossa, ja etenkin ennaltaehkäisevissä interventioissa, tulisi laajemminkin siirtyä yksittäisten toimenpiteiden, yksittäisten lääkärivastaanottojen, tuottamisesta yhä enemmän saavutettujen terveyshyötyjen tavoittelemiseen. Rahoituksen kannalta tämä tarkoittaisi sitä, että väestövastuullisten tulisi maksaa vain saavutetuista terveyshyödyistä – ei tehdyistä suoritteista.

Suomalaisten näkemysten esittäminen samassa kuviossa näyttää selvästi, kuinka sekä erikoissairaanhoitoon että perusterveydenhuoltoon (ensin mainittuun kuitenkin hieman enemmän) luotetaan varsin paljon ja kuinka näkemykset terveydenhuollon onnistumisesta ennaltaehkäisevässä työssä jakaantuvat.

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn toteutettiin Kantar TNS 1-5.12.2019. Kyselyyn vastasi 1 120 Suomessa asuvaa henkilöä, jotka olivat iältään 15-74 -vuotiaita. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin +/- 3,1 prosenttiyksikköä.