Avioituneilla ja avoliitossa elävillä on yllättäviä eroja taloudellisessa varautumisessa

Avioliitossa ja avoliitossa elävien taloudellinen varautuminen eroaa yllättäen. LähiTapiolan kyselyssä peräti joka kolmas avoliittolainen jättää varautumatta, vaikka lain antama suoja isoissa elämän muutostilanteissa on naimisissa olevia heikompi.

Parisuhteen muoto vaikuttaa yllättäen myös suomalaisten taloudelliseen varautumiseen. LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus –kyselyyn vastanneista avoliitossa elävistä kaksi kolmesta sanoo varautuvansa elämän ikäviin yllätyksiin taloudellisesti. Sen sijaan joka kolmas avoliittolainen ei varaudu taloudellisesti mitenkään.

Naimisissa oleville taloudellinen varautuminen on yleisempää. Kyselyssä vain joka neljännelle avioituneelle taloudellinen varautuminen oli vierasta.

Sinkkutalouksissa varautumattomuus on parisuhteessa eläviäkin yleisempää. Naimattomista 35 prosenttia sanoi, ettei säästä elämän ikävät yllätykset mielessään.

Oma ja perheen taloudellinen asema on toki suurin yksittäinen selittävä tekijä, miten hyvin suomalaiset varautuvat muuttuviin elämäntilanteisiin taloudellisesti. Niukasti toimeentulevat varautuvat heikommin kuin hyvin toimeentulevat. Myös useamman lapsen perheissä varautumisaste on korkeampi kuin muilla.

On kuitenkin yllättävää, että avioliitossa olevat varautuvat muita paremmin. Puolison kuollessa laki takaa avioliitossa olevalle leskelle paremman taloudellisen aseman kuin avoliitossa leskeksi jääneelle. Toisaalta laki myös velvoittaa avioliitossa eläviä kantamaan taloudellista vastuuta myös puolisosta.

- Naimisissa olevat voivat varautua paremmin, koska heidän vastuunsa ovat keskimäärin isommat. Avioliitossa olevilla on suuremmalla todennäköisyydellä lapsia (avioliitto 43%, avoliitto 36%) ja keskimäärin heillä on myös enemmän lapsia (avioliitto 1,96 lasta, avoliitto 1,68 lasta). Tähän voisi viitata myös tulokset, että perheen taloutta paljon muuttaviin riskeihin eli perheenjäsenen kuolemaan tai vakavaan sairauteen varautuminen on avioliitossa yleisempää, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro pohtii.

Avioituneet varautuvat sairauksiin, avoliittolaiset työttömyyteen

Kyselyn mukaan naimisissa olevat säästävät mielessään vakava sairastuminen. Puolison tai läheisen kuolema, oma kuolema ja eläkkeen pienuus saivat avioituneilta yhtä paljon mainintoja syinä taloudelliseen varautumiseen. Vähiten avioituneet varautuvat avioeroon.

Avoliitossa elävien syyt taloudelliseen varautumiseen eroavat avioliitossa eläviin verrattuna. Avoliittolaisten mielestä suurin syy varautua taloudellisesti on työttömyys tai lomautus. Säästäminen vakavaa sairautta silmällä pitäen on myös yleistä. Samoin kuin korkotason nousuun varautuminen. Sen sijaan puolison tai läheisen kuolemaan varautuu vain joka kymmenes vastannut avoliittolainen.

Myös sinkut varautuvat eniten työttömyyteen. Heidän vastauksissa seuraavaksi yleisimmät syyt taloudelliseen varautumiseen ovat asumisolojen muutokset tai palkan heikkeneminen.

-Vastaukset näyttävät, että naimisissa olevat kokevat parisuhteen selvästi vakaammaksi. Eroon varaudutaan huomattavasti vähemmän (avioliitto 5%, avoliitto 12%), kuten myös eron myötä todennäköisiin asumisen isoihin muutoksiin (avioliitto 12%, avoliitto 28%). Miltei neljä kymmenestä ensimmäisestä avioliitosta kuitenkin lopulta päättyy eroon, Nummiaro sanoo.

Sen sijaan työttömyyteen tai lomautukseen avioliitossa varaudutaan huomattavasti vähemmän kuin avoliitossa (avioliitto 12 %, avoliitto 28%). Nummiaro uskoo, että avioliiton elatusvelvollisuuspykälä näkyy tuloksissa. Perhe on kuin pieni tulonjakojärjestelmä, jossa hetkellinen palkkatulojen menetys huolettaa vähemmän.

Nummiaron mielestä taloudellinen varautuminen olisi kuitenkin kaikille tärkeää riippumatta siitä, elääkö parisuhteessa tai ei ja onko lapsia tai ei.

- Kaikkien tulisi huolehtia taloudellisesta varautumisesta, koska säästäminen hyvinä aikoina on huomattavasti helpompaa kuin tinkiminen huonoina aikoina muutenkin vähemmistä tuloista.

LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn toteutti Kantar TNS. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1034 suomalaista, jotka olivat iältään 15-74 –vuotiaita. Kysely toteutettiin syyskuussa 2019. Kyselyn tulosten virhemarginaali on +/- 3,1 prosenttiyksikköä.