Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

2X avioero – ”Rahaa voi mennä eroon tuhansia euroja, mutta niiden perään on turha itkeä”

3.1.2020 - Talous

Avioero on henkisesti raskas koettelemus, mutta sitä se on myös taloudelle. Kaksi eronnutta naista kertoo, miten he selvisivät erosta.

Suomessa reilut 13 000 avioliittoa kariutuu vuosittain. Avioeron hinta on aina yksilöllinen, mutta helposti pelkkä eroprosessi voi maksaa tuhansia, jopa kymmeniä tuhansia euroja.

Avioeron vaikutukset puolisoiden toimeentuloon on hyvin yksilöllisiä. Seuraavassa kaksi naista Marja ja Tarja (nimet muutettu) kertovat, mitä avioero merkitsi heidän taloudelleen ja miten he selvisivät siitä taloudellisesti.

Ero maksoi kymppitonnin

2010-luvun alussa Marjan elämä mullistui. Elämä kotiäitinä ulkomailla päättyi, kun 11 vuoden avioliitto ajautui eroon. Marja palasi lapsineen tyhjätaskuna Suomeen ja joutui aloittamaan kaiken alusta.

- Nollasta lähdettiin. Sain onneksi heti koulutustani vastaavan työn. Mutta ennen ensimmäistä palkkaani minun oli haettava toimeentulotukea, Marja kertoo.

LähiTapiola LokalTapiola

Vaikka toimeentulotuen hakeminen tuntui nöyryyttävältä, häpeää oli turha tuntea. ”Nälkäisiä suita ei häpeällä ruokita”, Marja sanoo.

Myös uusi koti tarvitsi huonekaluja, astioita ja muita tarvikkeita. Tottuneena kierrättäjä Marja löysi niitä hyvin kierrätyskeskuksesta ja kirpputoreilta. Myös sukulaisten ja ystävien lahjoitukset tulivat tarpeeseen.

Läheisten turvaverkko oli Marjan mukaan erittäin tärkeä. Tiukan paikan tullen vanhemmilta ja sisaruksilta sai myös rahallista apua.

Eroprosessi kesti kolme vuotta. Omaisuudenjaon suoritti pesänjakaja. Marjalla ja hänen miehellään oli omat asianajajat. Avioehtoa Marjalla ja hänen miehellään ei ollut. Näin avioliiton aikainen omaisuus jaettiin puoliksi.

- Alusta asti oli selvää, että tarvitsemme lakimiehiä. Mieheni asui ulkomailla ja muutenkin ero oli vaikea. Kummallakin puolella oli hyvät lakimiehet ja heidän tuellaan asiat saatiin vietyä loppuun.

Marjan mukaan pesänjakaprosessi oli kallis operaatio. Omista asia-ajokuluistaan osapuolet vastasivat itse, mutta pesänjakajan kulut menivät puoliksi.

- Olen laskenut, että koko ero tuli maksamaan minulle kymmenisen tuhatta euroa. Avioeroprosessi on turhan kallis prosessi. Koen, että se on täysin turhaa rahanhukkaa. Rahanmeno olisi ollut täysin vältettävissä, jos asioista olisi pystynyt sopimaan tasapuolisesti, Marja sanoo.

- En minä sitä rahaa kuitenkaan koskaan miettinyt. Kaiken sain itse maksettua. Ajattelin, että tämä on pelkkää rahaa eli antaa mennä vaan, jotta asiat saadaan hoidetuksi.

Marja sanoo olleensa omaan asianajajaansa erittäin tyytyväinen ja hänen laskunsakin oli inhimillinen. Marjan neuvo on, että asianajajaa ei pidä ottaa kuin arpaa. Ensin kannattaa kysellä suosituksia. Suositusten perustella Marjakin löysi asianajajansa.

Perheen taloudellinen arki pääsi hyvin jaloilleen Marjan säännöllisen palkkatyön ansiosta. Rahaa ei ole käytettävissä niin paljon kuin aiemmin, mutta tarkkana rahankäyttäjänä ja säästäjänä Marja sanoo pärjäävänsä lapsineen hyvin.

Ero voi tuntua alussa ylitse pääsemättömältä myös taloudellisesti. Kaikesta Marjan mukaan kuitenkin selviää.

- Kannattaa keskittyä niihin asioihin, jotka ovat hyvin. Riippuen siitä millainen ero on, rahaa voi mennä enemmän tai vähemmän, mutta siihen ei kannata ripustautua. Myöhemmin pystyy kyllä rakentamaan lisää, Marja sanoo.

- Henkinen ylipääseminen on kaikkein tärkeintä. Rahojen perään on turha itkeä.

”Voi kun olisin ottanut asianajajan”

Se on pelottavaa, kun jää yksin ja joutuu yksin huolehtimaan rahojen riittävyydestä. Näin kertoo Tarja.

Jouluna tulee kuluneeksi viisi vuotta, kun Tarjan kahdentoista vuoden avioliitto päättyi eroon. Tarja jäi kahden lapsen kanssa yksin.

LähiTapiola LokalTapiola

Ensimmäinen vuosi eron jälkeen oli vaikea. Muutama kuukausi eron jälkeen Tarjan ex-puoliso ilmoitti, ettei hän halua hoitaa heidän lapsiaan enää iltaisin. Tarjan oli jätettävä vuorotyönsä ja hän heittäytyi yrittäjäksi.

- Ensimmäinen vuosi meni todella pienellä rahankäytöllä. Piti elää elatusmaksuilla ja yritystoimintaan saamallani starttirahalla. Vasta vuoden jälkeen yritystoiminta alkoi tuottaa niin paljon, että pystyin elättämään itseni ja perheeni. Näin jälkeenpäin ajatellen en mitenkään uskaltaisi vain muutaman kuukauden varotusajalla heittäytyä yrittäjäksi noin nopeasti, Tarja sanoo.

Ero tuli Tarjalle yllättäen ja se oli vaikea. Puolisot sopivat omaisuuden jakamisesta keskenään ilman ulkopuolista apua. Puolisoilla ei ollut avioehtoa.

Erotilanteessa Tarja sanoo, ettei oikein tajunnut hakea apua lakimieheltä. Vasta myöhemmin hänestä on tuntunut, että omaisuuden jako eli ositus ei mennyt täysin reilusti.

- Puolisoni myös uhkaili sillä, että jos vien asioita eteenpäin lakiteitse, menetän kaiken. Jos nyt saisin neuvoa itseäni, sanoisin, että ota ihmeessä asianajaja. Näin asiat saadaan menemään reilusti ja oikein.

Tarja kuitenkin kiittelee sitä, että puolisoiden sopimuksesta hän sai jäädä lasten kanssa heidän vanhaan asuntoon. Näin lapset saivat vain yhden uuden kodin kahden sijasta.

Vuoden jälkeen Tarja lunasti puolison osuuden asunnosta. Se oli iso henkinen huojennus, Tarja sanoo. Perheen pään päällä oli vahva katto. Yritystoimintakin alkoi rullata hyvin ja elättää perhettä. Nämä olivat merkkejä, että Tarja pärjää omillaan myös taloudellisesti.

Eron kokonaishintaa on Tarjan mukaan vaikea arvioida. Iso vaikutus oli sillä, että Tarjan ex-puolisolla oli suuret tulot ja niiden puuttuminen laski perheen elintasoa merkittävästi. Ensimmäisenä vuotena Tarjan yritys ei tuottanut juuri mitään. Tarjan verotettava tulo eron jälkeisenä vuotena oli lähes yhtä paljon kuin avioliiton aikana puolisoiden kuukauden käytettävissä olevat tulot yhteensä.

Yksin jäämisessä oli Tarjan mukaan pelottavaa se, että joutuu itse huolehtimaan monista aiemmin tuntemattomista arkitalouteen liittyvistä toimista. Sellaisia olivat esimerkiksi sähkösopimuksen teko tai vakuutuksista huolehtiminen. Myös perheen budjetista oli vastattava yksin.

- Jokaista vuodenaikaa joutuu tutkimaan tarkasti. Paljonko minulla menee esimerkiksi jouluun tai kesälomaan. Summat saattavat yllättää ja ne menot menevät yhdestä kukkarosta eikä enää kahdesta niin kuin ennen.

Tarja on kuitenkin tyytyväinen elämäänsä. Vaikka rahaa ei ole käytettävissä yhtä paljon kuin ennen, hän tuntee elävänsä täydempää elämää. Yritystoiminta elättää perheen ja hyvällä talouden suunnittelulla rahaa jää säästöön esimerkiksi matkustelua varten. Tarja on jopa hankkinut asunnon, jossa hän voi työskennellä. ”Kun huomaa pärjäävänsä omillaan ja ei ole kenestäkään taloudellisesti riippuvainen, se on hyvin voimaannuttava tunne”, Tarja sanoo.

Tarjan neuvo eroavalle on: luota siihen, että asiat selviävät. Rahan kanssa pitää olla realisti.

- Pitää ymmärtää paljonko rahaa tulee ja mihin sitä voi käyttää. Toinen neuvo on se, että kannattaa suosia osituksessa ulkopuolista ammattilaista. Silloin ei jää kummallekaan osapuolelle jälkeenpäin sanomista, että asiat eivät menneet reilusti ja oikein.

Myös perheen arkitalouden hoitoon Tarja antaa hyvän neuvon.

- Kannattaa aina olla joku säästötili tai muu talouden puskuri. Kun se pesukone sitten hajoaa ja sen joutuu korjaamaan, satojen eurojen korjauskulut eivät aja taloutta ongelmiin.

Tutustu säästämisen ja sijoittamisen palveluihimme

Asiakkaanamme pääset sijoittamaan rahasi kohteisiin, joihin uskomme ja itsekin sijoitamme. Kansainvälinen rahastoluokittaja Lipper valitsi meidät vuonna 2020 Pohjoismaiden parhaaksi varainhoitajaksi pienten yhtiöiden sarjassa.

Lue lisää