Rahojen menettäminen on suomalaisten suurin sijoittamisen pelko – asiantuntijan neuvo: kyseenalaista näkemyksesi

16.7.2019 - Talous

LähiTapiola LokalTapiola

Iso osa suomalaisista ei sijoita, koska pelkää rahojen menettämistä. Pelko ohjaa myös niitä, jotka säästävät edes jotain ja heille ainoa vaihtoehto on tilisäästäminen. Kirjailija ja toimittaja Henri Blomster sanoo väärien käsitysten ajavan usein ihmisten käyttäytymistä. Väärinkäsitykset ovat korjattavissa.

Rahat voivat mennä, sijoittaminen on vaikeaselkoista, pelkään valitsevani väärin. Näiden sijoittamisen pelkojen vuoksi moni suomalainen jättää mieluummin sijoittamatta.

Toimittaja, kirjalija ja sijoittamiseen erikoistuneen Salkunrakentaja.fi –sivuston osakas Henri Blomster tuntee suomalaisten sijoittamispelot. Hänen mielestään on vain sääli, että monet jättävät pelkojen vuoksi sijoittamatta. ”Niin paljon menee hyvinvointia hukkaan”, Blomster sanoo.

Isolle osalle suomalaisista säästöjä kuitenkin koko ajan syntyy, mutta osakkeiden, rahastojen tai muiden sijoitustuotteiden sijaan enemmistö suomalaisista valitsee tilisäästämisen. Toukokuussa suomalaisten rahoja makasi tileillä yli 92 miljardia euroa.

LähiTapiolan teettämän kyselyn mukaan yli puolet tuhannesta vastaajasta sanoi säästävänsä tilille. Alkuvuodesta toteutettuun kyselyyn vastanneet kertoivat, että pelko rahojen menettämisestä esti sijoittamisen muihin vaihtoehtoihin. Tileillä raha toki säilyy, mutta ultramatalien korkojen aikana tilin tarjoama tuotto on myös ultramatalaa. Lue lisää, miten suomalaiset haluavat vaurastua.

Blomsterin mukaan usein ihmisten käyttäytymistä ohjaavat omat vahvat näkemykset, jotka valitettavan usein ovat vääriä. Jos sijoittamatta jättäminen perustuu erityiseen pelkoon tai näkemykseen, sen voi hyvin korjata. Korjaaminen vaatii kuitenkin ihmisen omaa pohdintaa.

- Tarvitaan kyseenalaistamista. Ihmisen pitää kyseenalaistaa näkemyksensä, mihin ne perustuvat. Olisi katsottava asioita avoimesti. Ulkopuolinen voi toki auttaa, mutta eihän terapiassa käyntikään ole tehokasta, jos ihminen itse ei halua muuttua tai parantua, Blomster muistuttaa.

Blomsterin neuvoo kysymään itseltään, miksi ei sijoita. Jos vastaus on rahojen puute, on selvää, että velkarahalla ei pörssiin kannata mennä rahoja pelaamaan. Mutta jos vastaus on epäluottamus pörssiin tai pelko rahojen menettämisestä, tietoa hankkimalla ja lukemalla pelosta pääsee yli.

Hajautetun osakesijoittamisen riski käsitetään väärin myös sen takia, että saatu kokemus perustuu ilman apua ja väärin rakennettuun salkkuun. Suomalaisista osakkeenomista 61,6 prosenttia ei hajauta omistuksiaan lainkaan, vaan omistavat ainoastaan yhden tai kaksi osaketta.

- Osakesijoittamisen ei tarvitse olla tällaista yksittäisen osakkeen uhkapeliä. Kun sijoitusaika on riittävän pitkä ja sijoitukset ovat laajasti hajautettu, on rahojen menettäminen todella epätodennäköistä. Säästämällä kuukausittain pienen summan ei tarvitse seurata markkinoita. Automaatti vain päälle ja antaa mennä.

Näin pitkäjänteinen sijoittaja kerää mukavan potin.

Ikävillä tapahtumilla on kauaskantoiset jäljet

Vuoden 2008 syksyllä kärjistynyt finanssikriisi sai monet vetäytymään osakesijoituksista. Pahimmillaan yli viidenneksen yhden viikon aikana halventuneet osakkeet jättivät moneen sijoittajaan ikävät muistot.

Blomsterin mukaan juuri sijoittamisen ikävät kokemukset saattavat vaikuttaa huomattavan pitkään ja estävät ihmisiä sijoittamasta. Luottamuspulasta kärsivän sijoittajan palautumisaika on pitkä.

- Vaikka ihminen tiedostaisi, että kyse oli vain huonosta tuurista ja itse asiassa ihmisen omat numerofaktat puoltaisivat sijoittamista, aiempi huono kokemus painaa enemmän.

Luottamuspulaankin lääkkeeksi Blomster määrää ajatusten kyseenalaistamista, tiedonhankintaa ja vertaistuen hakemista ystäviltä, sukulaisilta tai vaikkapa keskustelupalstoilta.

Finanssikriisistä on ollut jotain hyötyäkin. Sen aikana nähdyt kurssipudotukset ovat lähihistorian suurimpia ja sopivat siksi riskimittareiksi sijoittajille. Jos finanssikriisin aikaisen kurssiromahduksen tuntee kestävänsä hermoilematta, osakepainotteinen sijoitussalkku on hyvä valinta sijoittamista harkitsevalle.

Oikean riskitason määrittäminen on jokaisen sijoittajan elinehto. Tason voi jakaa kahteen osaan: Toinen on se konkreettinen riskin määrä, jonka oma talous kestää ongelmitta. Toinen on psykologinen taso eli tunne siitä, millaista riskiä sietää.

- Konkreettisen riskin tason pystyy ulkopuolinenkin määrittämään, mutta psykologista tasoa on ulkopuolisen vaikea todeta. Se on jokaisella erilainen. Psykologiseen tasoon vaikuttavat muun muassa geneettiset tekijät, Blomster sanoo.

Tason määrittämiseen löytää netistä ilmaisia testejä. Niiden antamat tulokset ovat usein suuntaa antavia. Blomsterin mielestä hyvä vaihtoehto on rakentaa itselle erilaisia skenaarioita, miten esimerkiksi kuuden prosentin korkotaso vaikuttaisi sijoitussalkkuun ja miltä se tuntuisi.

- Vastauksen saaminen esimerkiksi siihen miten voimakas koronnousu omissa sijoituksissa näkyisi, ei välttämättä ole ihan helppo tehtävä. Jos käytössäsi on sijoitusneuvoja, hän varmasti osaa antaa vastauksen ainakin niiden sijoitustuotteiden osalta, joita hän itse seuraa ja myy.


Tutustu säästämisen ja sijoittamisen palveluihimme

Asiakkaanamme pääset sijoittamaan rahasi kohteisiin, joihin uskomme ja itsekin sijoitamme. Kansainvälinen rahastoluokittaja Lipper valitsi meidät vuonna 2018 Pohjoismaiden parhaaksi varainhoitajaksi pienten yhtiöiden sarjassa.

Lue lisää