Kauneutta ja iloa ihmisille – hääsuunnittelija Janne-Caro Pykälä on auttanut hääpareja jo 35 vuotta

1.7.2019 - Talous

LähiTapiola LokalTapiola

Suomalaiset ovat tee-se-itse kansaa, mutta yhä useampi pari turvautuu hääsuunnittelija Janne-Caro Pykälän apuun ja vuosikymmenten kokemukseen. Yleensä häihin käytetään rahaa noin 15 000 euroa, mutta välillä vieraita kyyditetään jopa helikopterilla.

Helsinkiläisestä Janne-Caro Pykälästä piti tulla kuvataiteilija. Sen sijaan Taideteollisesta korkeakoulusta valmistunut Pykälä on ollut hääparien korvaamaton apu jo 35 vuoden ajan. Kun hän aloitti hääsuunnittelijan töitä 1980-luvulla, ammatti oli suomalaisille tuntematon.

Ammattikunnasta alettiin puhua yleisemmin vasta 1990-luvun lopulla, silloinkin lähinnä ulkomaalaisissa lehdissä.

– Vaikka suomalaiset käyttävät hääsuunnittelijan palveluja yhä enemmän, ala on vielä lapsenkengissä suureen maailmaan verrattuna, Pykälä vertaa.

Janne-Caro Pykälä on myös Suomen hääsuunnittelijat ry:n varapuheenjohtaja. Jäseniä on seitsemän. Pykälän mukaan hänen kasvutarinassaan on evoluutiomaisia piirteitä. Hän on vuosikymmenien varrella työskennellyt ravintoloissa sekä valmistunut muun muassa vaate- ja sisustussuunnittelijaksi ja floristiksi. Käänteentekevä vuosi oli 2003, jolloin Pykälä alkoi suunnitella hääjuhlia alusta loppuun saakka.

– Aluksi autoin morsiamia pukeutumisessa ja hääkukkien hankinnassa. Sitten hääparit alkoivat kysellä ruokia ja cateringia sekä koristeita.

LähiTapiola LokalTapiola Janne-Caro Pykälä hinnoittelee työnsä asiakaskohtaisesti. Osa hääpareista haluaa järjestellä asioita myös itse.

Tyypillinen asiakas on nuori pariskunta

Suomessa elää vahva tee se itse -kulttuuri. Niinpä suuri osa Janne-Caro Pykälän asiakkaista on ulkomaalaisia hääpareja, joilla voi olla löyhä kytkös Suomeen vaikkapa suvun kautta ja jotka haluavat siksi pitää häänsä Suomessa. Suomalaisten asiakkaiden määrä on kuitenkin tasaisessa kasvussa, vuositasolla kaikista Pykälän asiakkaista heitä on noin 40 prosenttia. Parit suunnittelevat häitä keskimäärin vuoden verran.

– Tyypillinen suomalainen asiakkaani on työelämässä oleva kolmekymppinen pari, jolla on yksi lapsi tai jälkikasvua on tulossa. Perhe on hyvin toimeentuleva, ja usein pari on ennen häihin paneutumista reissannut maailmalla, Pykälä kuvailee.

Suomalaisten hääbudjetti on Pykälän kokemuksen mukaan 15 000 euron molemmin puolin. Kerran hän on järjestänyt häät, jossa toista kertaa naimisiin menneen vanhemman hääparin budjetti oli 800 000 euroa.

– Silloin ohjelmassa oli helikopterikyyditystä ja hääpaikalle asennettiin tekonurmi koko tontin täyttävän ja sen tasoittavan lavan päälle.

Janne-Caro Pykälä hinnoittelee työnsä asiakaskohtaisesti. Osa pareista haluaa järjestellä asioita itse, ja silloin hän auttaa vaikkapa juhlatilan etsinnässä, somistuksessa tai aikataulujen laatimisessa. Osa pareista ulkoistaa Pykälälle kaiken.
LähiTapiola LokalTapiola
Pykälän mukaan syyshäiden määrä on lisääntynyt, mutta kesähäät ovat silti suosituimpia. Hääajankohdaksi valikoituu usein heinä- ja elokuu.

Pitsiunelma ovenpielessä

LähiTapiola LokalTapiola

Janne-Caro Pykälän olohuonetta hallitsee ikkunan eteen asetettu suuri tamminen pöytä. Sen ääressä hän istuu suurimman osan suunnitteluun painottuvista työpäivistään.

LähiTapiola LokalTapiola

Suunnittelupäivinä Pykälä vastaa sähköposteihin, tekee tarjouksia, hoitaa varauksia sekä tekee mallinnuksia ja piirtää. Suoritepäivinä hän hakee tavaraa eri puolilta kaupunkia ja käy juhlatiloissa paikan päällä rakentamassa juhlia työryhmänsä kanssa.

Työpöytä pursuaa paperipinoja, joissa on hänen tekemiään hääpukupiirroksia. Pykälä tekee myös hääpukuja. Ovenkarmista roikkuu valkoinen pitsiunelma, jota hän parhaillaan viimeistelee asiakkaalleen.

– Pitkähihaiset ja selkeät häämekot ovat alkaneet taas yleistyä, Pykälä kertoo ja esittelee kevyttä luomustaan.

Suomalaiset rakastavat luontoa. Vaikka syyshäiden määrä on lisääntynyt, suuri osa pareista haaveilee kesähäistä. Poikkeuksen tekee juhannus. Juhannushäät olivat vielä seitsemisen vuotta sitten todella suosittuja, nyt häät pidetään heinä–elokuussa.

– Tänä vuonna minulla on esimerkiksi elokuun ensimmäisenä viikonloppuna useammat häät. En tiedä, miten olisin samaan aikaan Kuopiossa ja Jyväskylässä. Siksi tällaisina viikonloppuina työryhmät toteuttavat suunnitelmani pohjalta häät eri paikoissa, itse olen aina mukana näistä suurimmassa.

Janne-Caro Pykälä suunnittelee ja ompelee hääpukuja myös itse.

Hääkakkua ja kahvia, kiitos!

Pykälä raottaa käsissään olevaa hääsuunnittelukirjaa, johon on varattu useampi aukeama yhtä asiakasta kohden. Kirja vilisee piirroksia, tekstiä ja lehdistä liimattuja kuvia. Sivut täyttyvät palavereissa, joiden jälkeen Pykälä matkustaa juhlatilaan, mittailee ja mallailee. Hääsuunnittelijan työ on tarkkaa puuhaa.

– Suomalaiset suosivat juhlatiloja, joihin on lupa viedä omat alkoholijuomat ja valita haluamansa catering.

Ruokailu on muuttunut häissä kansainvälisempään suuntaan. Eurooppa-pöytä on noutopöydissä hyvin suosittu. Siinä on suomalaisten herkkujen rinnalla makuja maailmalta. Mansikka- tai vadelmatäytteinen kermakakku on ollut suomalaisten hääkahvipöytien kestosuosikki vuosikymmenestä toiseen. Viime vuosina raakakakuista on tullut lähes yhtä suosittuja.

– Maailmalla kakun kanssa juodaan samppanjaa, mikä on yleistynyt myös Suomessa. Kahvi on kuitenkin monelle suomalaiselle se oikea kakun palanpainike, ja siksi kakun maun pitää sopia yhteen kahvin kanssa.

Pykälän toimisto pursuaa hopeisia kynttilänjalkoja ja somisteita. Ullakolta löytyy lisää hääaiheista tavaraa. Aamulla hän asetti lämpömittarin steariinista valmistettuihin led-kynttilälaatikoihin. Ulkona on 26 astetta lämmintä, joten kynttilöiden sulamisvaara on suuri.

– Kaikissa juhlapaikoissa ei saa polttaa kynttilöitä ja rannalla aito kynttilä ei pala, siksi hankin steariinista valmistettuja led-kynttilöitä, jotka ovat aidon näköisiä, Pykälä kertoo löydöstään.

LähiTapiola LokalTapiola

Hääsuunnittelukirjaan Pykälä varaa oman osionsa jokaiselle asiakkaalleen. Kirjoja on kertynyt jo vino pino.

Suurista juhlista pieniin pitoihin

Suomalaiset koristelevat hääpaikan maltillisesti, mutta osa haluaa trendien mukaista runsautta. Amerikkalaisittain suuria ja runsaita kukka-asetelmia pöytiin, joista roikkuu kristalleja ja reheviä kukkakimppuja – isompia kuin 1980-luvulla.

– Suurta oli ennen myös vieraslista. Usean sadan hengen häät ovat edelleen Pohjanmaalla enemmän sääntö kuin poikkeus, ja juhliin kutsutaan naapurin kummin kaimat viereistä pitäjää myöten. Muualla Suomessa on yleisempää rajatumpi vieraslista. Moni jättää sukulaiset minimiin, heidät korvaavat ystävät, yhteistyökumppanit ja työkaverit.

On aika siirtyä komean art deco -talon kattoterassille, jonne Pykälä vie välillä asiakkaitaan. Terassilta on henkeäsalpaava näkymä Helsingin ylle.
Mikä on pitänyt hää- ja juhlasuunnittelijan alalla monta vuosikymmentä? Vastaus tulee empimättä.

– Elämäntehtäväni on tuoda kauneutta ja iloa ihmisille.

Käyntikortissanikin lukee filosofi Seneca Epistolaen viisaus: ”Etsi niiden seuraa, jotka voivat tehdä sinut paremmaksi.”