Yli puolet suomalaisista uskoo eläkkeiden leikkauksiin – näin ekonomistin mielestä leikkaukset tehdään

21.3.2019 - Talous

LähiTapiola LokalTapiola

Suomalaisten usko eläkkeiden pysyvyyteen on yllättävän heikko. Yli puolet suomalaisista epäilee, että eläkkeitä joudutaan leikkaamaan tulevaisuudessa. LähiTapiolan yksityistalouden ekonomistin Hannu Nummiaron mielestä eläkeleikkaukset voivat olla tosiasia.

Eläkkeiden tulevaisuus näyttää suomalaisten mielestä heikolta. LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn mukaan peräti 63 prosenttia suomalaisista uskoo, että eläkkeitä joudutaan leikkaamaan tulevaisuudessa. Alle joka viides luottaa, että eläkkeiden taso säilyy ennallaan.

Näkemykset eläkkeiden leikkauksista ovat melko yhtenevät eri ikäluokissa. Pessimistisimpiä ovat 35-44 –vuotiaat, joista 71 prosenttia uskoo eläkkeiden leikkauksiin.

Eläketurvakeskus julkisti tiistaina uudet laskelmansa suomalaisten eläkkeiden rahoitusnäkymistä. ETK:n mukaan työeläkemaksut voidaan pitää ennallaan alle 25 prosentissa 2050-luvulle asti. Sen jälkeen työeläkemaksuihin syntyy huomattava korotuspaine. Korotuspainetta aiheuttaa muun muassa se, että eläkkeiden maksajien määrä vähenee alhaisen syntyvyyden ja vähäisen maahanmuuton seurauksena.

Ilman ETK:n uusimpia laskelmiakin suomalaisten usko eläkkeiden pysyvyyteen on hiipunut. LähiTapiolan kysely on toteutettu ennen uusimpia laskelmia ja ennen viime vuoden lopun väestöennusteita. Laskelmista ja ennusteista huolimatta suomalaisten päähän on jo iskostunut ajatus, ettei nykytasoisia eläkkeitä voida maksaa enää tulevaisuudessa.

-Eläkkeiden leikkaukset ovat hyvin todennäköisiä. Eläkejärjestelmän sopeutuskeinoja ovat eläkemaksujen korotukset tai eläkkeiden leikkaukset. Järjestelmän rakenne lähtee siitä, että tarvittaessa eläkemaksuja nostetaan niin paljon, että rahat riittävät. Näin tähän asti on pystytty tekemään, mutta tuskin jatkossa, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.

Nummiaro epäilee, että erityisesti yritykset ja julkinen talous aiheuttavat paineen, joka estää eläkemaksujen korotukset. Eläkemaksut ovat luonteeltaan veron kaltainen kustannus ja siten maksut heikentävät yritysten kannattavuutta ja kilpailukykyä. Yrityksillä ei ole haluja eläkemaksujen korotuksille, kun ne taistelevat kansainvälisessä kilpailussa. Verovarojen tarvitsijoita on muutenkin pitkä lista. Yksi on kestävyysvaje, jonka paikkaamiseen yhteisiä varoja tarvitaan myös.

-Eläkkeitä on jo leikattu säännöllisten eläkeuudistusten yhteydessä. Muutokset ovat tosin olleet eteenpäin katsovia, ei takautuvia. Elinaikakerroin on siitä hyvä sopeutuskeino, että se leikkaa eläkemenoa automaattisesti eliniän kasvaessa. Sekään ei reagoi muihin järjestelmän riskitekijöihin, kuten alhaiseen syntyvyyteen tai heikkoihin sijoitustuottoihin. Uskon järjestelmän vielä kehittyvän suuntaan, jossa sopeutuspaineet tulevat purkautumaan eläkemenojen leikkauksina, luultavimmin vuosittaisten indeksikorotusten puuttumisten kautta.

Suomalaisten luottamus eläkejärjestelmää kohtaan ei ole korkealla. Vaikka järjestelmä on toiminut hyvin jo vuosikymmeniä, peräti 71 kyselyyn vastanneista epäilee, että 20 vuoden kuluttua eläkejärjestelmämme ei ole enää ennallaan. Naiset ovat yllättäen hieman pessimistisempiä kuin miehet.

LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn toteutti Kantar TNS. Eläkekysymyksiin vastasi yhteensä 1052 suomalaista. Kysely on toteutettu syyskuussa. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on +/- 3,1 prosenttiyksikköä.

LähiTapiola LokalTapiola

Omaehtoinen varautuminen on tärkeää

Suomalaisten synkistä eläkenäkemyksistä huolimatta vain 49 prosenttia on sitä mieltä, että jokaisen tulisi ottaa nykyistä enemmän vastuuta eläkeasioista. Enemmän kuin joka kolmas jättäisi vastuun eläkkeistä edelleen yhteiskunnan hoidettavaksi.

Hannu Nummiaro muistuttaa, että eläkkeiden kestävyyslaskelmat ovat trendilaskelmia, jotka olettavat nykyisen syntyvyyden ja maahanmuuton jatkuvan ennallaan tulevaisuudessa. Politiikalla voidaan vaikuttaa väestörakenteeseen, jolloin eläkejärjestelmässä vaadittava sopeutus voisi iskeä vähemmän eläkkeisiin, Nummiaro sanoo.

-Ilmastonmuutos on herättänyt ihmiset katsomaan omaa napaa pidemmälle. Eläkejärjestelmä myös kasaa riskit nuorten harteille eli riskinjako ei ole nyt reilu. Omaehtoinen varautuminen eläkeikään on tulevaisuudessa tärkein taloustaito, jonka vanhemmat voivat jakaa lapsilleen.

LähiTapiola LokalTapiola Näin eläkemaksut ja eläkkeet kehittyvät

LähiTapiola LokalTapiola

Tutustu säästämisen ja sijoittamisen palveluihimme

Asiakkaanamme pääset sijoittamaan rahasi kohteisiin, joihin uskomme ja itsekin sijoitamme. Kansainvälinen rahastoluokittaja Lipper valitsi meidät vuonna 2018 Pohjoismaiden parhaaksi varainhoitajaksi pienten yhtiöiden sarjassa.

Lue lisää