Näin suomalaisperheissä menot jaetaan – suomalaiset jakautuvat selvästi kahteen ryhmään

7.2.2019 - Talous

LähiTapiola LokalTapiola

Suomalaisperheissä on eroja näkemyksessä, kuinka perheen arkimenot jaetaan puolisoiden kesken. Miesten ja naisten välillä näkemyserot eivät ole merkittäviä. Sen sijaan ikä ja tulostaso vaikuttavat näkemykseen. LähiTapiolan teettämän kyselyn mukaan suomalaisperheissä menot jaetaan joko tasan, tulojen mukaan tai käytetään yhteistä talouskassaa.

Suomalaisperheissä menoista huolehtiminen ei ole pelkkää tasajakoa. LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn mukaan 24 prosenttia vastaajista sanoi, että tasajako on paras tapa jakaa perheen yhteiset menot puolisoiden kesken. Mutta yhtä monen vastaajan mielestä enemmän ansaitsevan puolison tulisi ottaa suurempi vastuu menojen hoidosta.

Yhteistä talouskassaa suosii viidennes vastaajista ja muita vaihtoehtoja 21 prosenttia. Valintaa ei osannut tehdä 12 prosenttia vastanneista.

Sukupuoli ei yksistään selitä näkemyseroja, sillä mies- ja naisvastaajien osuudet eri vaihtoehtojen välillä olivat lähellä toisiaan. Sen sijaan tuloilla ja toimeentulolla on merkitystä vastaajien näkemyksiin.

Pieni tuloisista, alle 20 000 euroa vuodessa ansaitsevista 27 prosenttia perää suurituloisemman isompaa vastuuta menoista. Tasajakoa suosii 16 prosenttia pieni tuloisista vastanneista. Sen sijaan suurituloisista, yli 85 000 euroa vuodessa ansaitsevista kolmannes suosisi tasajakoa ja 27 prosenttia enemmän ansaitsevan suurempaa vastuunkantoa.

Sama näkyy myös työssä käyvän ja työelämän ulkopuolella olevan vastauksissa. Työssä käyvistä tasajakoa suosisi 27 prosenttia vastaajista, kun työelämän ulkopuolella olevista vastaajista tasajaon kannalla oli 18 prosenttia.

-Perhe on kuin kahden oman talouden fuusio, jossa syntyy uusi taloudellinen kokonaisuus. Raha-asiat on jokaisessa perheessä ratkaistava jollain tapaa. Joitain reunaehtoja perheen tulojen ja menojen järjestelyyn löytyy. Avioliitossa on elatusvelvollisuus eli tuloja on lain kirjaimen mukaan tarvittaessa tasattava. Toisaalta tietty taloudellinen itsenäisyys, esimerkiksi omat rahat, joihin muilla ei ole pääsyä, antaa turvaa väärinkäyttötapauksia vastaan. Mutta asiat eivät käytännössä ole näin mustavalkoisia, perheiden talousjärjestelyistä löytyy varmasti kaikki harmaan sävyt, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.

- Jos tulot ovat suurin piirtein samat, menojen jako tasan on aika itsestään selvä ja oikeudenmukainen ratkaisu. Sen sijaan, kun tulot eroavat, kysymys on tulonsiirtojen oikeudenmukaisuudesta.

Yllättävän moni 45-54 –vuotiaista katsoo, että suurempituloisen on syytä kantaa menojen hoidosta suurempi vastuu. Ikäryhmään kuuluvista vastaajista peräti 34 prosenttia jakaisi suuremman vastuun enemmän ansaitsevalla puolisolle. Tasajakoa suosi 26 prosenttia ikäryhmän vastaajista.

Yhteinen talouskassa on monen mielestä hyvä ratkaisu

Myös yhteinen talouskassa käy monen suomalaisen mielestä hyvin yhteisten menojen kattamiseen. Arjen katsaus –kyselyyn vastanneesta yli tuhannesta suomalaisesta joka viides kannatti yhteistä talouskassaa. Talouskassa on jonkin verran suositumpaa pienituloisilla kuin suurituloisilla. Vastaajilta ei kysytty, miten kassaan tulisi kerryttää rahaa.

- Talouskassa tulonjakovaikutus riippuu siitä, missä suhteissa kassaan maksetaan. Jaossa voi noudattaa tasajakoa tai jonkinlaista suhteellista jakoa. Talouskassasta voi olla helpompi seurata, mistä perheen välttämättömät menot koostuvat. Se voi tukea arjen budjetointia, Nummiaro sanoo.

Enemmistöllä suomalaisperheistä on kuitenkin selvä näkemys, että menojen jaossa on syytä noudattaa jonkinlaista yhteispeliä. Vain yksi prosentti vastaajista sanoi, että toisen puolisoista pitää ottaa selkeä vastuu menoista huolehtimisesta.

Moni suunnittelee raha-asioita

Enemmistölle suomalaisista raha-asioiden suunnittelu on arkipäivää. Arjen katsaus –kyselyn mukaan neljä viidestä vastaajasta sanoi suunnittelevansa raha-asioita vähintään kuukausittain. Suosituinta on viikoittainen suunnittelu. Näin sanoi tekevänsä joka kolmas vastaaja.
Vain kaksi prosenttia vastaajista sanoi, ettei suunnittele raha-asioitaan koskaan.

Keskimääräistä useampi sanoi suunnittelevansa vähintään talouden isompien hankintojen rahoittamista. Myös asumiseen ja ruokaan liittyvien menojen suunnittelu on yleistä.
Sen sijaan raha-asioita suunnitellessaan moni jättää pohtimatta lasten tai omiin harrastuksiin liittyvät menonsa.

-Arjen budjetin on hyvin luontevaa olla kuukauden mittainen, kun tulotkin tulevat yleensä kuukausittain. On kuitenkin harvempia menoja, joilla ei ole eräpäivää. Tällaisia ovat esimerkiksi auton huoltomenot, joita varten on hyvä kerryttää pahan päivän puskuria, joka voi olla parin kolmen kuukauden nettopalkka. Isommat hankinnat, kuten remontit voi jakaa budjetissa kuukausieriin, jolloin remonttimenoja tulee ikään kuin pikkuhiljaa maksettua. Sama koskee lomia ja unelmia, Nummiaro neuvoo.

-Kun kuukausibudjetti alkaa olla käytetty ennen seuraavaa palkkapäivää, välttämättömien menojen suunnittelu saattaa muuttua enemmän päivittäiseksi. Tästä syystä on hyvä olla puskuria.

LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus –kyselytutkimukseen osallistui kaikkiaan 1 043 suomalaista lokakuussa. Vastaajat olivat iältään 15-74 -vuotiaita. Tutkimuksen toteutti Kantar TNS. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on +/- 3,1 prosenttiyksikköä.

Mikä seuraavista olisi mielestäsi paras tapa jakaa puolisoiden kesken kotitalouden yhteiset menot?

Kantar TNS:n kyselyn vastaajien määrä 1 043 suomalaista, vastaajat iältään 15-74 -vuotiaita.

LähiTapiola LokalTapiola

Tutustu säästämisen ja sijoittamisen palveluihimme

Asiakkaanamme pääset sijoittamaan rahasi kohteisiin, joihin uskomme ja itsekin sijoitamme. Kansainvälinen rahastoluokittaja Lipper valitsi meidät vuonna 2018 Pohjoismaiden parhaaksi varainhoitajaksi pienten yhtiöiden sarjassa.

Lue lisää