LähiTapiolan ekonomisti: Korkojen jyrkkä nousu on epätodennäköistä – velallisen kannattaa muistaa nämä viisi vinkkiä

25.1.2019 - Talous

LähiTapiola LokalTapiola

Sijoittajat odottavat korkojen euroalueella nousevan vain maltillisesti tulevina vuosina. Asuntovelallisten kannattaa varautua korkomenojen kasvuun, mutta LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro ei usko korkojen nopeaan nousuun.

Euroalueella asuntolainojen viitekorkoina käytetyt euribor-korot ovat pysyneet nollan tuntumassa tai jopa sen alapuolella neljä viime vuotta. Korkojen lasku pysähtyi viime vuoteen ja tänä vuonna korot ovat kääntyneet lievään nousuun.

Korkojen nousu merkitsee esimerkiksi asuntovelallisille korkomenojen kasvua, mutta toistaiseksi markkinoilla sijoittajat odottavat vain maltillista nousua. LähiTapiolan yksityistalouden ekonomistin Hannu Nummiaron mukaan sijoittajien korko-odotuksista kertovissa korkofutuureissa näkyy jo korkojen nousua, mutta nousu on yhä pientä.

Euriborien kehitys heijastelee Euroopan keskuspankin rahapolitiikkaa. Euriborien kehityksessä näkyvät sijoittajien odotukset Euroopan keskuspankin toimista. Torstaina EKP odotusti päätti pitää keskeiset ohjauskorot ennallaan. Heikentyvät kasvunäkymät laimentavat sijoittajien koronnosto-odotuksia.

- Suhdanne- ja inflaationäkymät heikkenevät, mikä on lykkäämässä koronnostoja tämän vuoden tuolle puolen. Joulukuussa EKP laski kasvuennusteita, mutta joutunevat laskemaan niitä vielä lisää kevään aikana. Viime vuoden lopulla inflaatio käväisi hiukan yli tavoitteena olevan kahden prosentin öljyn hinnan vetämänä, mutta nyt suunta muuttuu. Suhdannemielessä tämä vuosi ei näytä koronnostovuoldelta, mutta asiat eivät ole niin yksinkertaisia. EKP:llä on halu tämän noususuhdanteen aikana päättää epätavanomaiset toimet, Nummiaro sanoo.

- Koronnosto on siis mahdollinen. Se voi kohdistua vain negatiiviseen talletuskorkoon eli korkoon, jolla pankit makuuttavat rahoja keskuspankissa. Samalla koronnosto nostaisi myös asuntolainojen viitekorkoja.

Nummiaro kuitenkin muistuttaa, että ultramatalien korkojen aikakauteen ei ole syytä tuudittautua. Negatiiviset korot eivät ole normaali talouden tila. Kun kriiseistä on selviydytty, hiljalleen inflaatio ja korkotaso lähtevät kestävästi nousuun.

Voisiko Japanin alhaisten korkojen tie olla mahdollinen?

Euroalueella on kuitenkin haasteensa. Maailman talouskasvun hidastuminen väistämättä vaikuttaa euroalueen talouden kehitykseen. Jännitteitä tuovat myös Euroopan omat vaikeudet Britannian brexitistä Italian velkataakkaan.

Pidemmällä aikavälillä euroalueen haastavat ikääntyminen ja syntyvyyden lasku sekä työn tuottavuuden kasvun hidastuminen. Nämä ovat laskeneet arviota yli taloussyklien vallitsevasta tasapainoreaalikorosta. Tämä reaalikorko tasapainottaa kansantalouden säästämisen ja investoinnit. Tänä päivänä siihen tarvitaan historiaa alhaisempaa korkoa.

- Käytetyin arvio (Holston, Laubach, Williams) mallintaa euroalueen tasapainoreaalikoroksi 0,2 prosenttia. Kun siihen lisätään inflaatio-oletus 1,8 prosenttia, päädytään nimelliskorkoon kaksi prosenttia. Arvioon liittyy kuitenkin paljon epävarmuutta, joten sanotaan tasapainoreaalikoron parhaan mahdollisen arvauksen liikkuvan välillä +1 prosenttia ja -1 prosenttia. Nimelliskorkona se tarkoittaisi 1-3 prosenttia. EKP:n voisi siis keskimäärin asettaa lyhyet korot tälle välille, Nummiaro muotoilee.

- Mutta tulevaisuus voi yllättää tämänkin luottamusvälin. Esimerkiksi työn tuottavuus voi nousta ennakoitua voimakkaammin uusien innovaatioiden, kuten keinoälyn ja robotiikan hyödyntämisen kautta, tai syntyvyys voi nousta, jolloin tasapainoreaalikorko voisi olla korkeampi.

Talouden syklinen ylikuumeneminenkin on mahdollista, mikä pakottaisi nostamaan korkoja inflaatiopaineiden hillitsemiseksi. Myös EKP arvopaperiostojen tuottama raha voi alkaa luottojen kautta kiertää reaalitalouleen, jolloin kasvu ja inflaatio kiihtyisivät. Vaihtoehtona on kuitenkin yhä myös Japanin vuosikymmeniä jatkunut matalien korkojen tie.

- Pitkän ajan rakenteelliset tekijät voivat ajaa euroalueen Japanin tielle, jota viitoittavat alhainen kasvu, inflaatio ja korkotaso. Minusta Japanin nollakorkotie näyttää todennäköisemmältä skenaariolta kuin kuuden prosentin stressikorkopolku.

Velallisen viisi vinkkiä

  1. Lainasopimus. Korkojen nousun vaikutus omaan talouteen riippuu asunto- tai muun lainan sopimusehdoista. Annuiteetti- ja tasalyhennyslainoissa korkojen noustessa lainanhoitokulut haukkaavat suuremman osan kuukaisituloista. Tasaerälainoilla korkojen nousu ei vaikuta kuukausittaisiin lainanhoitokuluihin, mutta laina-aika pitenee, eli hoitokulut haukkaavat tuloista pidemmän aikaa. Kannattaa aloittaa tarkastamalla millainen on oma lainasopimus ja paljonko lainanhoitoon viimeksi meni rahaa.
  2. Stessitestaa. Selvitä paljonko lainanhoitoon menisi rahaa, jos korot nousisivat 2 prosenttiyksikköä. Tarvittaessa kysy pankiltasi laskelmaa. Lainanantoprosessissa lainanhoitokykysi testataan 6 prosentin stressiskenaariossa. Lainasopimuksen korkoherkkyyden lisäksi lainan määrään vaikuttaa, kuinka paljon kuukausittaiset velanhoitokulut nousevat eri korkostresseissä.
  3. Iso riski. Oman talouden budjetoinnissa kannattaa miettiä varautumista siten, että isoon riskiin varaudutaan vakuuttamalla pahimman varalle ja pieneen riskiin säästämällä pahan päivän varalle. Ison riskin kotitalouksissa on tärkeää turvata talous kaikissa skenaarioissa. Monilla tuoreilla asuntovelallisilla velkaa on vielä paljon jäljellä ja he ovat kokeneet vain todella alhaisten korkojen aikaa. Tällöin korkokustannusten tuplaantuminen voi tulla aivan yllättäen. Jos oma talous on jo valmiiksi viritetty tiukalle, niin lisämenot voivat ajaa arjen todelliseen niukkuuteen. Tällöin korkeampi kiinteä korko tai korkoputken käyttö on järkevää, vaikka korkokulut lopulta jäisivät korkeammiksi kuin vaihtuvilla koroilla. Suojausta voi verrata vakuuttamiseen.
  4. Pieni riski. Pienellä lainamäärällä korkosuojien käyttö ei aina ole järkevää. Jos korkoja ei pystytä nostamaan tai nousu jää vaimeaksi, vaihtuvat korot johtavat edullisempiin lainakustannuksiin. Tässäkin tapauksessa voi kuitenkin säästämällä varautua korkojen nousuun. Oman talouden budjetti kannattaa jo nyt sopeuttaa 2 prosentin korkotasoa vastaaviin kuluihin ja siirtää nämä eurot kuukausittain esimerkiksi matalan riskin yhdistelmärahastoon. Jos korot nousevat odotettua enemmän, niin kertynyttä puskuria voi purkaa korkeiden korkojen aikana. Jos korot eivät nousekaan, niin säästöt ovat muodostaneet pesämunan eläkesäästämiselle.
  5. Velanhoito. Budjetoi aina velanhoitoon. Lyhentämällä lainaa oman talouden korkoriski pienenee. Korkojen nousuvauhti tulee olemaan maltillinen tai saattaa lykkääntyä vielä pitkään, mikä antaa mahdollisuuden pienentää lainaa ennen kuin korkeammat korot ovat hyvässäkään talousskenaariossa mahdollisia. Vältä pikalainojen velkakierre, sillä uusiutuvat lyhyet ja kalliit lainat romuttavat lopulta koko budjetin. Lyhentämällä asuntolainaa verrytät myös nettovarallisuutta eläkeikää varten.

Näin sijoittajat odottavat korkojen kehittyvän

LähiTapiola LokalTapiola

Tutustu säästämisen ja sijoittamisen palveluihimme

Asiakkaanamme pääset sijoittamaan rahasi kohteisiin, joihin uskomme ja itsekin sijoitamme. Kansainvälinen rahastoluokittaja Lipper valitsi meidät vuonna 2018 Pohjoismaiden parhaaksi varainhoitajaksi pienten yhtiöiden sarjassa.

Lue lisää