Kuka hoitaa asioitasi, jos itse et kykene? Asianajajat neuvovat toimimaan hyvissä ajoin

8.3.2018 - Talous

LähiTapiola LokalTapiola

Edunvalvontavaltuutusten määrä kasvaa jatkuvasti. Susiluodon asianajajien Mari Lampeniuksen ja Riitta Leppiniemen mukaan edunvalvontavaltuus helpottaa paljon asioiden hoitoa.

Oletko miettinyt, kuka hoitaa asioitasi, jos terveystilasi vuoksi et enää itse pysty? Tuhannet suomalaiset ovat ratkaisseet asian etukäteen tekemällä edunvalvontavaltuutuksen. Viime vuoden lopulla voimassa olevia eli jo maistraatin vahvistamia edunvalvontavaltuuksia oli lähes 6200. Määrä on kasvanut 36 prosenttia vuotta aiemmasta.

Valtuutuksen voi tehdä kahdeksantoista vuotta täyttänyt henkilö edunvalvontavaltakirjalla, jossa käyvät ilmi valtuuttamistarkoitus, asiat, joissa valtuutettu edustaa valtuuttajaa sekä valtuuttajan ja valtuutetun nimet. Valtakirjalla on oltava kaksi todistajaa.

Asianajotoimisto Susiluodon kokeneiden asianajajien Mari Lampeniuksen ja Riitta Leppiniemen mukaan valtakirjojen määrä Suomessa on kasvanut erityisesti viime vuosina. Laki edunvalvontavaltuutuksesta tuli voimaa vuoden 2007 marraskuussa.

- Ajatus laissa on, että ihminen saa itse päättää asioidensa hoidosta ja hoitajasta. Lisäksi on paljon helpompaa, kun henkilö on päättänyt itse etukäteen asioidensa hoidosta, Riitta Leppiniemi kertoo.

Suosiluodolla valtakirjoja laaditaan kymmeniä vuosittain. Usein ne tehdään testamentin laadinnan yhteydessä.

- Suppeimmillaan asiakirjassa henkilö määrää, että tietty henkilö hoitaa taloudellisia ja henkilökohtaisia asioitani siinä vaiheessa, kun en enää itse kykene, Leppiniemi sanoo.

Asianajajien mielestä edunvalvontavaltuutuksessa valtuuttajan kannattaa antaa riittävän yksityiskohtaisia määräyksiä. ”Se helpottaa edunvalvojan työtä”, asianajajat sanovat.

Usein edunvalvojaksi valitaan joku lähiomainen, kuten aikuinen lapsi. Lampeniuksen mukaan juristia pyytää edunvalvojaksi usein henkilö, jolla lapsia tai muita lähiomaisia ei ole tai henkilö ei halua rasittaa heitä velvoitteella.

Edunvalvontavaltuutusta ei rekisteröidä sitä tehtäessä. Valtuutus tulee voimaan vasta, kun se on maistraatissa vahvistettu. Valtuutus on tarkoitettu toimivaksi sitten, kun henkilö ei enää itse kykene hoitamaan asioitaan. Ilman lääkärintodistusta valtuutuksen vahvistaminen ei onnistu.

- On hyvä muistaa aivan, kuten testamentinkin tekemisessä, että asioita ei kannattaisi jättää viimetinkaan. Edunvalvontavaltakirjaa tehtäessä voi tulla kysymykseen se, että onko henkilö enää kykenevä tekemään valtakirjaa. Lisäksi jokaista voi kohdata sairaus, joka vie toimintakyvyn. Valtakirja helpottaisi asioiden hoitoa.

Lampenius ja Leppiniemi ovat keskustelemassa edunvalvontavaltuutuksesta Lähitapiola Varainhoidon sijoituswebinaarissa 14. maaliskuuta kello 9.

Ilmoittaudu sijoituswebinaariin täältä.

Edunvalvontavaltuutuksen tärkeimmät termit löydät täältä.