Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Savo-Karjala: Maatiloilla tulipalo on iso riski - itäsuomalaiset maatilayrittäjät luottavat palokuntaan keskimääräistä enemmän

31.5.2021 - Maa- ja metsätalous

Maatilayrittäjille tulipalovaara on läsnä arjen töissä jatkuvasti. LähiTapiolan korvaustilastojen mukaan Suomessa maatiloilla palaa keskimäärin joka toinen päivä. Maatalousyrittäjille teetetyn tutkimuksen mukaan noin joka kolmas itäsuomalaisista yrittäjistä on joutunut sammuttamaan tulipaloa ja noin puolet on huolissaan tilansa paloturvallisuudesta.

LähiTapiola Savo-Karjalan maatila-asiantuntija Heli Riipisen mukaan tulipalojen ennaltaehkäisyyn olisi panostettava entistä enemmän.

- Suomessa maatiloilla palaa keskimäärin joka toinen päivä. Kaikki palot eivät ole tietenkään isoja, mutta helposti maatiloilla sattuvat palot kasvavat isoiksi, koska paloa ei havaita heti, ja avun saaminenkin kestää kauemmin kuin taajamissa. Kun käymme maatilakäynneillä, otamme myös paloturvallisuusasiat aina puheeksi, Riipinen kertoo.

Pääasiassa maatilayrittäjät ottavat paloriskit tosissaan, ja yrittäjät ovatkin tehneet paljon hyvää työtä niiden ennaltaehkäisemiseksi. Silti jokainen palo on liikaa.

- Tulipalo on erittäin surullinen tapaus yrittäjälle, ja se jättää hyvin syvät traumat ja pahimmillaan rampauttaa koko toiminnan.

LähiTapiola Savo-Karjala on korvannut vuosien 2015-2020 aikana n. 20 maatilapalovahinkoa per vuosi. Näissä keskivahinko on ollut 39 500 euroa.

Itä-Suomessa luotetaan palokunnan nopeaan saapumiseen

LähiTapiola selvitti Kantar TNS:n tutkimuksessa helmi-maaliskuussa 2021 suomalaisten maatilayrittäjien käsityksiä tilojensa paloturvallisuudesta ja palokunnan saapumisesta hätätilanteessa.

Itäsuomalaiset maatilayrittäjät luottavat palokunnan nopeaan saapumiseen valtakunnallisia vastaajia enemmän. Valtakunnallisesti 54 prosenttia vastaajista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä, että apu saadaan nopeasti. Itäsuomalaisten vastaajien keskuudessa vastaava luku on 67 prosenttia.

Etelä-Savon pelastuslaitoksen tietojen mukaan keskimääräinen ensiyksikön saapumisaika tilalle on 18 minuuttia.

- Palotilanteessa tilan henkilökunnan alkusammutustaitojen merkitys korostuu. Jokaisen on tiedettävä, kuinka sammuttimia käytetään ja mistä ne löytyvät. Taitoja on hyvä myös harjoitella etukäteen, Riipinen muistuttaa.

Merkittävimmät paloturvallisuushaasteet

Tutkimuksen mukaan lähes puolet Itä-Suomen tilallisista on huolissaan tilansa paloturvallisuudesta ja yli 60 prosentilta tiloista puuttuu palosta hälyttävä järjestelmä. Valtakunnallisesti noin 40 % viljelijöistä on vähintään jonkin verran huolissaan tilan paloturvallisuudesta.

Noin 80 % kyselyyn vastanneista itäsuomalaisista maatilayrittäjistä kuitenkin luottaa omaan tai henkilökunnan osaamiseen palon alkusammutuksessa.

- Ongelma on usein se, että palo pitäisi huomata heti, jotta ehtii aloittaa alkusammutuksen, Riipinen kertoo.

Tutkimuksessa selvitettiin myös maatalousyrittäjiltä mielipiteitä merkittävimmistä paloturvallisuushaasteista. Neljä eniten mainittua haastetta olivat vanhat ja jokseenkin huonokuntoiset sähkölaitteet, työkoneiden päävirtakytkimien puuttuminen, palovaroittimien toimintavarmuuden ylläpitäminen sekä käsisammuttimien vähäinen määrä. Tilastojen mukaan eniten paloja lähtee sähkölaitteista, työkoneista ja lämpökeskuksesta.

- Yksi tärkeimmistä ennaltaehkäisykeinoista on parantaa sähköturvallisuutta. Esimerkiksi vanhat ja huonokuntoiset, joskus jopa laittomat sähköasennukset ja rikkoutuneet johdot ovat turvallisuusriski. Mutta yhtä lailla esimerkiksi laitteiden sisälle kulkeutuva pöly voi aiheuttaa oikosulun ja sitä kautta sytyttää tulipalon. Ymmärrettävästi osa paloturvallisuushaasteista on kustannuskysymyksiä, eikä silloin esimerkiksi tiettyjen asioiden uusimistarvetta nähdä niin selkeästi. Käsisammuttimien lisääminen on edullinen ja helppo keino, niitä mielestäni usein kyllä löytyy tiloilta hyvin, Riipinen kertoo.

MTK-Etelä-Savon toiminnanjohtaja Vesa Kallio: tulipalo ei unohdu koskaan

- Lapsuudessa koettu sukulaisten maatilan tuhoutuminen aivan naapurissa oli kokemus, joka ei koskaan unohdu. Hyvin lyhyessä hetkessä voi elämä muuttua täysin ja täysin odottamattomasti, kertoo MTK-Etelä-Savon toiminnanjohtaja Vesa Kallio.

- Kaikkeen ei voi varautua, mutta ennaltaehkäisyllä voidaan riskiä pienentää. Säännölliset sähkötarkastukset, sammutintarkastukset ja siivoukset sekä kotieläintiloilla eläinten pelastamiseksi tehdyt suunnitelmat ovat tärkeitä. Palokunnan lisäksi kannattaa miettiä myös omaa tukiverkkoa, joka voi auttaa, mikäli pahin tapahtuu. Vakuutuksilla voi varautua siihen pahimpaan, mutta jokainen varmaan toivoo, ettei siihen tulisi tarvetta, Kallio jatkaa.

LähiTapiola selvitti suomalaisten maatilallisten käsityksiä paloturvallisuudesta Kantar TNS Agrin DataLaari -verkkokyselyssä. DataLaari on suomalaisia yli 5 peltohehtaarin maatiloja edustava nimistö, josta puuttuu ruotsinkielisten alueiden vastaajat. Helmi-maaliskuussa 2021 toteutettuun tutkimukseen vastasi 864 tilallista. Tutkimuksen virhemarginaali on koko näytteen osalta noin +/- 3,2-yksikköä. Vastaajanäyte on tulosten analysointivaiheessa painotettu kuvaamaan Suomen maatilarakennetta tukialueen, tilojen peltoalan sekä tuotantosuunnan mukaan. Painotusmatriisi päivitettiin vuoden 2020 tukihaun tietojen mukaan.

Lisätietoja:
Heli Riipinen, maatila-asiantuntija, LähiTapiola Savo-Karjala, heli.riipinen@lahitapiola.fi, 040 358 7997
Vesa Kallio, toiminnanjohtaja, MTK Etelä-Savo, vesa.kallio@mtk.fi, 040 527 1039