Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Lappi: Maatiloilla palaa keskimäärin joka toinen päivä – Pohjois-Suomessa maatalousyrittäjät eivät usko palokunnan saapuvan nopeasti

6.4.2021 - Turvallisuus

Maatilayrittäjille tulipalovaara on läsnä arjen töissä jatkuvasti, ja LähiTapiolan korvaustilastojen mukaan maatilojen palovahinkoja tapahtuu keskimäärin joka toinen päivä. Maatalousyrittäjille teetetyn tutkimuksen mukaan lähes joka kolmas on joutunut sammuttamaan tulipaloa. Pohjois-Suomessa palokunnan nopea saapuminen epäilyttää alueen maatilayrittäjiä. LähiTapiola Lapin asiakkuusjohtaja Reino Keskitalon mukaan tulipalon ennaltaehkäisyyn olisi panostettava entistä enemmän, ja yksi iso ongelma on se, että valtaosalla tiloista ei ole palosta hälyttävää järjestelmää.

Maatilojen palot korostuvat vahinkotilastoissa. LähiTapiolan korvaustilastojen mukaan vuodesta 2017 viime vuoden marraskuuhun saakka maatiloilla oli palannut keskimäärin joka toinen päivä. LähiTapiola Lappi on korvannut vuosien 2017-2020 reilut kymmenen maatilapalovahinkoa. Vahinkojen pieneen määrään vaikuttaa merkittävästi tiloilla tehty ennaltaehkäisevä työ ja lappilaisten tilallisten huolellisuus.

- Kaikki palot eivät ole tietenkään isoja, mutta helposti maatiloilla sattuvat palot kasvavat isoiksi, koska paloa ei havaita heti, ja avun saaminenkin kestää kauemmin kuin taajamissa. Kun asiantuntijamme käyvät maatilakäynneillä, otamme paloturvallisuusasiat aina puheeksi. Pääasiassa paloriskit otetaan tosissaan, ja yrittäjät ovatkin tehneet paljon hyvää työtä niiden ennaltaehkäisemiseksi, mutta silti jokainen palo on liikaa. Tulipalo on erittäin surullinen tapaus yrittäjälle, ja se jättää hyvin syvät traumat ja pahimmillaan rampauttaa koko toiminnan, toteaa asiakkuusjohtaja Reino Keskitalo LähiTapiola Lapista.

Palokunnan nopea saapuminen epäilyttää pohjoisessa Suomessa

LähiTapiola selvitti Kantar TNS:n tutkimuksessa helmi-maaliskuussa 2021 suomalaisten maatilayrittäjien käsityksiä tilojensa paloturvallisuudesta ja palokunnan ripeästä saapumisesta hätätilanteessa. Kolmasosa vastaajista ei usko nopeaan avun saapumiseen, ja tutkimukseen vastanneista pohjoissuomalaisista maatilayrittäjistä 43 prosenttia ei luottanut siihen, että palokunta saapuisi nopeasti tilalle. Esimerkiksi Lapin pelastuslaitoksen tietojen mukaan keskimääräinen ensiyksikön saapumisaika tilalle on 27 minuuttia.

- Todellisuudessa monelle tilalle palokunnan saapuminen kestää reippaasti yli puoli tuntia, ja esimerkiksi Lapissa joissain tapauksissa lähemmäs tunnin. Palotilanteessa tilan henkilökunnan alkusammutustaitojen merkitys korostuu. Jokaisen on tiedettävä, kuinka sammuttimia käytetään ja mistä ne löytyvät. Taitoja on hyvä myös harjoitella etukäteen. Kun tosipaikka tulee eteen, on alkusammutusoppien tultava selkärangasta, Keskitalo muistuttaa.

Merkittävimmät paloturvallisuushaasteet

Tutkimukseen vastanneista pohjoissuomalaisista tilallisista reilu kolmannes on huolissaan tilansa paloturvallisuudesta.

Uudemmilta, investointitukea saaneilta maatiloilta vaaditaan palosta hälyttävä palovaroitinjärjestelmä, mutta valtaosalla tiloista ei sitä ole. Maatalousyrittäjillä on kuitenkin jokseenkin vahva luotto siihen, että he osaisivat tulipalon sattuessa toimia oikein ja sammuttaa palon itse.

- Ongelma on usein se, että palo pitäisi huomata heti, jotta ehtii aloittaa alkusammutuksen.

Tutkimuksessa selvitettiin myös maatalousyrittäjiltä mielipiteitä merkittävimmistä paloturvallisuushaasteista. Neljä eniten mainittua haastetta olivat vanhat ja jokseenkin huonokuntoiset sähkölaitteet, työkoneiden päävirtakytkimien puuttuminen, palovaroittimien toimintavarmuuden ylläpitäminen sekä käsisammuttimien vähäinen määrä. Tilastojen mukaan eniten paloja lähtee sähkölaitteista, työkoneista ja lämpökeskuksesta.

- Yksi tärkeimmistä ennaltaehkäisykeinoista on parantaa sähköturvallisuutta. Esimerkiksi vanhat ja huonokuntoiset, joskus jopa laittomat sähköasennukset, rikkoutuneet johdot sekä loisteputkilamput ovat turvallisuusriskejä. Yhtä lailla esimerkiksi laitteiden sisälle kulkeutuva pöly voi aiheuttaa oikosulun ja sitä kautta sytyttää tulipalon. Ymmärrettävästi osa paloturvallisuushaasteista on kustannuskysymyksiä, eikä silloin esimerkiksi tiettyjen asioiden uusimistarvetta nähdä niin selkeästi. Käsisammuttimien lisääminen on edullinen ja helppo keino, ja niitä mielestäni usein kyllä löytyy tiloilta hyvin, Keskitalo kertoo.

- Olemme pureutuneet sähköpalouhkien ennaltaehkäisyyn sähkölaitteiden lämpökuvauksilla, joita teemme asiakastiloillamme. Lisäksi jos tilalle asennetaan turvasytyttimet loisteputkilamppuihin, korvaamme siitä syntyneen kustannuksen asiakkaillemme.

LähiTapiola selvitti suomalaisten maatilallisten käsityksiä paloturvallisuudesta Kantar TNS Agrin DataLaari -verkkokyselyssä. DataLaari on suomalaisia yli 5 peltohehtaarin maatiloja edustava nimistö, josta puuttuu ruotsinkielisten alueiden vastaajat. Helmi-maaliskuussa 2021 toteutettuun tutkimukseen vastasi 864 tilallista. Tutkimuksen virhemarginaali on koko näytteen osalta noin +/- 3,2-yksikköä. Vastaajanäyte on tulosten analysointivaiheessa painotettu kuvaamaan Suomen maatilarakennetta tukialueen, tilojen peltoalan sekä tuotantosuunnan mukaan. Painotusmatriisi päivitettiin vuoden 2020 tukihaun tietojen mukaan.