Uusimaa: LähiTapiola Uusimaa lahjoittaa 175.000 e hyväntekeväisyyteen

29.11.2019 - Talous

LähiTapiola Uusimaa on marraskuussa 2019 jakanut ensimmäiset lahjoitukset vuonna 2018 perustamastaan käyttörahastosta.

Lahjoituksen saa kolme yhdistystä, Siskot ja Simot ry, Barnavårdsförening rf sekä Ensi- ja turvakotien liitto ry. Lahjoitetut varat on tarkoitettu vanhusten sekä lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia tukevaan toimintaan Uudellamaalla.

Barnavårdsföreningen i Finland rf 55 000 €: Tjejvillan-toiminnan käynnistämiseen Sipoossa ja Kirkkonummella, mahdollisesti myös Porvoossa. Lahjoitus on tarkoitettu 10-18 -vuotiaille tytöille tarkoitetun matalan kynnyksen nuorisotoiminnan laajentamiseen ja vakiinnuttamiseen vuosien 2020-2022 aikana.

Siskot ja Simot ry 55 000 €: järjestön toiminnan tukemiseen Porvoossa, Loviisassa, Mäntsälässä, Kirkkonummella ja Sipoossa. Lahjoitus on tarkoitettu Siskot ja Simot ry:n koordinoiman pop up-tyyppisen vapaaehtoistoiminnan käynnistämiseen näillä paikkakunnilla.

Ensi- ja turvakotien liitto ry 50 000 € (LähiTapiola Uusimaa 25 000 € ja LähiTapiola Vahinkoyhtiö 25 000 €): Sipoossa sijaitsevan koulutuskeskus Sopukan kunnostukseen. Lahjoitus on tarkoitettu vauvaperheiden kuntoutuksen aikana kurssikeskus Sopukassa käyttämien majoitustilojen terassien kunnostukseen, talojen ulkomaalaukseen ja kylpyhuoneiden kunnostukseen.

Näiden lahjoitusten lisäksi LähiTapiola Uusimaa lahjoittaa 10 defibrillaattoria eri puolille yhtiön toimialuetta. Laitteet hankitaan ja niiden sijoituspaikat valitaan yhteistyössä SPR Helsingin- ja Uudenmaan piirin kanssa.

Tukea järjestöjen yleishyödylliseen toimintaan.

Ideoita ja ehdotuksia mahdollisiksi lahjoituskohteiksi koottiin kevään ja kesän 2019 aikana sekä Uudenmaan alueyhtiön henkilökunnalta että luottamushenkilöiltä.

Lahjoitukset päätettiin osoittaa vanhusten sekä lasten ja nuorten hyvinvointia tukevaan toimintaan. Järjestöissä tehdään paljon hyvää työtä vanhusten yksinäisyyden vähentämiseksi sekä lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Toiminnan rahoitus jarruttaa kuitenkin usein toiminnan kehittämistä ja laajentamista.

- Toivomme, että järjestöt pystyvät saamansa lahjoituksen turvin nyt laajentamaan tärkeää toimintaansa yhtiömme toimialueen paikkakunnilla Uudellamaalla, sanoo Erik Valros, LähiTapiola Uusimaan toimitusjohtaja.

LähiTapiola Vahinkoyhtiö on mukana tukemassa toimintaa osallistuen Ensi- ja turvakotien liitolle osoitettavaan lahjoitukseen. Järjestön koulutuskeskus, jota lahjoituksen turvin on tarkoitus kunnostaa, sijaitsee Sipoossa, LähiTapiola Uusimaan toimialueella, mutta järjestö toimii kansallisella tasolla, palvellen alueellisia jäsenyhdistyksiä ja niiden palveluja käyttäviä ihmisiä kautta Suomen.

Turvallisuutta ja terveyttä

LähiTapiolan strategiassa korostetaan elämänturvaa ja kolmea T:tä, taloutta, terveyttä ja turvallisuutta.
Vanhuksen yksinäisyys tai läheisen väkivaltaisuus voivat heikentää ihmisen kokemaa turvallisuutta ja olla myös aivan konkreettinen uhka niin fyysiselle kuin psyykkiselle terveydelle.

- Valitsemalla lahjoituskohteiksi juuri näiden järjestöjen toiminta haluttiin kiinnittää huomiota siihen, että turvallisuus ja terveys voivat tarkoittaa ihmisten elämässä hyvin monenlaisia eri asioita, toteaa Ritva Pihlaja, LähiTapiola Uusimaan hallituksen jäsen.


Yhteiskuntavastuuta ja keskinäisyyttä.

LähiTapiola Uusimaa siirtää vuosittain käyttörahastoon osan yhtiön edellisen tilikauden mahdollisesta voitosta. Päätöksen rahastoon siirrettävistä varoista tekee yhtiökokous. Päätökset lahjoitusten saajista tekee yhtiön hallitus.

Käyttörahastosta tehtävien yleishyödyllisten lahjoitusten lisäksi LähiTapiola Uusimaa tukee toimialueensa liikunta- ja kulttuuritoimintaa pienemmillä summilla.

Taloudellinen tuki on yksi keino, jolla LähiTapiola voi toteuttaa yhteiskuntavastuuta. Yhtiö voi ohjata varoja ihmisille tärkeiden yhteisöjen ja toiminnan tukemiseen.

- Keskinäisenä yhtiönä LähiTapiolalla tulisi olla erityinen rooli ihmisten arjessa ja elämän turvaajana. Olisi hienoa, jos käyttörahastolahjoitusten avulla pystyttäisiin tulevina vuosina kehittämään aivan uudenlaista vuoropuhelua ja yhteistyötä yrityksen, paikallisten yhdistysten ja yhteisöjen sekä ihmisten välille, visioi Ritva Pihlaja.