Pirkanmaa: Peurakanta kasvanut vauhdilla – pelti rytisee yhä useammin

4.11.2019 - Turvallisuus

Peurat LähiTapiola Pirkanmaa

Hirvieläinkannan koon ja onnettomuusmäärien välillä on selvä yhteys. Valkohäntäpeuran kanta on yli kaksinkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana, mikä näkyy suoraan onnettomuusmäärien kasvussa. LähiTapiola Pirkanmaan toimialueella korvaamamme hirvieläinvahingot nousivat viime vuonna 40 %.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan hirvikannan koko viime syksyn jahdin jälkeen oli noin 86 500 hirveä, mikä on lähes puolet vähemmän kuin 2000-luvun alussa. Samaan aikaan valkohäntäpeuran kanta on yli kaksinkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana, mikä näkyy suoraan onnettomuusmäärien kasvussa ja heikentyneenä liikenneturvallisuutena.

Hirvikanta on tasaisesti laskenut 2000-luvun alusta tähän päivään. Samanaikaisesti liikenneturvallisuus on hirvien osalta parantunut. Silti Suomen teillä sattui viime vuonna 1 956 hirvionnettomuutta, joista 171 kpl Pirkanmaalla. Vuoden 2018 hirvionnettomuuksien laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat 63,5 miljoonaa euroa. Liikenneviraston mukaan kaikkiaan 97 % henkilövahinkoihin johtaneista hirvionnettomuudesta ajettiin vähintään 80 km/h rajoituksen alueella. Tilastosta ei ilmene, noudatettiinko onnettomuustilanteissa rajoituksia.

Viime syksyn hirvijahdin jälkeen kanta pieneni edelliseen vuoteen verrattuna 11 prosenttia. Suomen riistakeskus on myöntänyt tulevalle metsästyskaudelle hirven pyyntilupia hieman vähemmän kuin viime vuonna, 50 385 pyyntilupaa. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa, ellei pyyntiluvan ehdoissa ole muuta määrätty.

- Hirvieläinonnettomuuksien suhteen vaarallisinta aikaa ovat kuukaudet syyskuusta joulukuuhun. Vuonna 2018 korvaamistamme hirvieläinvahingoista lähes viidennes (17 %) sattui marraskuussa ja yli puolet (52 %) syys-joulukuussa. LähiTapiola Pirkanmaan korvaamista hirvieläinvahingoista suurin osa sattui vilkkailla pääteillä Nokian ja Sastamalan kunnan alueella. Hirvieläimet liikkuvat aamu- ja iltahämärässä. Riskialtteinta aikaa on aamulla seitsemän ja yhdeksän ja illalla viiden ja kahdeksan välillä, sanoo LähiTapiola Pirkanmaan korvausjohtaja Tapio Kärkelä.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa on noin 111 500 valkohäntäpeuraa. Pelkästään viime vuoden aikana kanta on kasvanut noin 7 %. Tilastokeskus tilastoi vuonna 2018 Suomen teiltä 6 251 peuraonnettomuutta. Pirkanmaalla niitä sattui 1 589, kolmanneksi eniten Varsinais-Suomen ja Uudenmaan jälkeen. Sastamala on valtakunnan peuravahinkotilastoissa neljäntenä 228 sattuneella vahingolla, eniten niitä sattuu vilkkaan Turuntien varrella. Alkavalle metsästyskaudelle myönnettiin valkohäntäpeuran pyyntilupia lähes kolmannes enemmän kuin viime vuonna. Syksyn ja talven jahdeissa on käytössä 58 094 pyyntilupaa. Tämän syksyn metsästyksellä pyritään pienentämään valkohäntäpeurakantaa peuraonnettomuusmäärän vähentämiseksi.

- LähiTapiola Pirkanmaan toimialueella korvaamamme hirvieläinvahingot nousivat 40 %, sillä korvasimme viime vuonna 226 hirvieläinkolaria kun edellisvuonna korvattavia vahinkoja oli 160. Valkohäntäpeuran kannan kasvu näkyy myös meillä suoraan onnettomuusmäärien kasvuna. Hirvieläinkolareista aiheutuneiden vahinkojen korvattavat summat vaihtelevat alle 50 eurosta aina jopa sataan tuhanteen euroon. Suurimmat korvaussummat syntyvät silloin, kun kolarissa syntyy henkilövahinkoja. Suurin osa korvaussummista (80 %) asettuu 1 000 ja 10 000 euron välimaastoon. Keskimäärin vahingot ilman henkilövahinkoja ovat 3 900 € ja jos otetaan siihen arvio henkilövahingoista, niin summa nousee noin 5 500 euroon. Eli viime vuonna hirvieläinkolarien vahinkoja korvasimme noin 125 000 euroa, korvausjohtaja Kärkelä kertoo.

Vältä hirvikolari – oikea nopeus ja valppaus ratissa

  • Aja nopeusrajoitusten mukaan. Riski kuolla ja loukkaantua hirvikolarissa kasvaa erittäin jyrkästi ajonopeuden noustessa. Oikea nopeus antaa lisäaikaa reagoida ja vähentää mahdollisia loukkaantumisia kolaritilanteessa.
  • Hirvivaaramerkit on sijoitettu alueille, joilla hirvet liikkuvat eniten. Niiden kohdalla kaasujalkaa on syytä keventää erityisesti.
  • Hirvet ja myös peurat liikkuvat erityisesti hämärän aikaan aamuisin ja iltaisin.
  • Huomatessasi hirven tai peuran vähennä nopeutta välittömästi. Jos pystyt, pyri väistämään hirveä takaa. Varoita muita autoilijoita hätävilkuilla tai vilkuttamalla ajovaloja.

Toimi näin riistaeläinkolareissa

  • Lataa jo etukäteen puhelimeesi GPS paikannuspalvelu.
  • Soita aina hätänumeroon 112, jos ajat kolarin hirvieläimen, suurpedon tai villisian kanssa. Ilmoituksen perusteella poliisi käynnistää metsästäjien suurriistavirka-apu (SRVA) –toiminnan.
  • Kuuntele saamasi ohjeet. Huolehdi loukkaantuneista.
  • Loukkaantunut suurpeto tai villisika on vaarallinen, älä poistu autosta ennen avun tuloa.
  • Varoita muuta liikennettä, aseta varoituskolmio.