Hullu vuosi 91 – entä nyt?
2.9.2021 - Talous
Vuonna 1991 Suomi ajautui ennennäkemättömään talouskriisiin, jonka moni suomalainen sai kokea erittäin raskaana myös omassa taloudessaan. 90-luvun lamasta on yhä opittavaa, kertoo hallitusammattilainen Tom Liljeström.
Television ykköskanavalla on alkanut televisiosarja ”Hullu vuosi 91”. Ensimmäisten kahden jakson viesti on pähkinänkuoressa se, että itäviennin voimakas lasku yhdistettynä yritysten liialliseen valuuttamääräiseen lainanottoon pakotti Suomen Pankin luopumaan kiinteästä varsin vahvasta markan kurssista.
Markan arvon kellunta johti sen arvon laskemiseen. Tämän seurauksena valuuttalainaa ottaneet yritykset joutuivat ongelmiin, joka puolestaan johti pankkikriisiin, työttömyyden kasvuun ja talouden laskukierteeseen. Nyt nähdyn kahden ensimmäisen jakson jälkeen herää kysymys, onko jotakin oppeja otettavissa tähän päivään?
Suurimmat erot tähän päivään ovat siinä, että oma valuutta on korvautunut eurolla, ja yksityinen velka on pitkälti korvautunut julkisella velalla. Samankaltaisuutta voisi nähdä siinä, että taloudella on taipumus liioitella niin nousuja kuin laskuja. Mitkä voisivat olla keskeisimmät opit tälle päivälle?
Ensimmäinen oppi voisi olla velkavetoisen kasvun seuraukset. Jos velalla rakennetaan taloutta ja sen mukana velan takaisinmaksukykyä, niin kaikki on hyvin. Veitsenterällä on kuitenkin se, kasvaako talous riittävästi vai meneekö velka ajan ostamiseen ja hetkelliseen poliittisen vakauden ylläpitämiseen? Tätä tasapainoilua LähiTapiolan pääekonomisti Jari Järvisen kuvaa erinomaisesti tuoreessa haastattelussa Kauppalehdessä 22.8.2021.
Toinen suuri oppi liittyy kotitalouksien talouslukutaidon merkitykseen. Ihmiset olivat tottuneet siihen, että kiinteistö hinnasta riippumatta on aina varma sijoitus, ja pörssiin tulevan yhtiön merkintä tuo pikavoiton riippumatta yhtiön tilanteesta.
Korjausliikkeen tullessa talouslukutaitoiset pärjäsivät, lukutaidottomien maksaessa oppimisestaan. Myös tänä vuonna olemme nähneet vastaavaa innostusta ja paluuta realiteetteihin. Meemiyhtiöt ovat hyvä esimerkki. Tämän valossa voisi sanoa, että talouslukutaidon kehittäminen on yhtä ajankohtaista nyt kuin vuonna 1991.
Tom Liljeström
hallitusammattilainen
"Voisi sanoa, että talouslukutaidon kehittäminen on yhtä ajankohtaista nyt kuin vuonna 1991.
Sijoitamme sinun varasi kuten omamme
Mitä, jos voit sijoittaa omat varasi kuten me LähiTapiolassa – pitkäjänteisesti ja ammattitaitoisesti? Tutustu sijoituskohteisiin, joihin me suursijoittajana itse uskomme.
Hiilidioksidin talteenotto auttaa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa ja luo sijoitusmahdollisuuksia
19.8.2021 | Blogi
Ihmiskunnalla on kiire pysäyttää ilmaston lämpeneminen. Haaste on valtava, mutta keinoja siihen kehitetään kiihtyvällä vauhdilla. Hiilidioksidin ympärille syntyy nyt mahdollisuuksia uudenlaiselle liiketoiminnalle ja myös sijoittajille, toteaa LähiTapiola Varainhoidon salkunhoitaja Antti Komulainen.
Ruutia riittää, mutta kulutusjuhlat jäävät piippuun
17.8.2021 | Talous
Koronan aikana kotitalouksien säästäminen on noussut sekä pakko- että varovaisuussyistä. Rajoitukset sekä omaehtoinen kontaktien välttäminen ovat pakosti pienentäneet kuluttamista, etenkin palvelujen osalta. Jos tulot ovat säilyneet ennallaan, säästäminen on voinut olla yllättävänkin helppoa.
Moni lemmikin terveyshuoli ratkeaa nykyisin etänä – oikeus määrätä etäreseptejä olisi eläinten ja omistajien etu
4.8.2021 | Terveys
Kun oma lemmikki loukkaa itseään tai sairastuu, on omistajan huoli usein suuri. Etäeläinlääkärin vastaanotolla voidaan nopeasti arvioida tilanteen kiireellisyys, ja usein selviää myös oireiden vaatima hoito. Etänä eläinlääkäri ei voi kuitenkaan määrätä potilaalleen reseptiä, toisin kuin ihmisiä hoitava lääkäri. Kun Suomessa nyt uudistetaan eläinlääkelainsäädäntöä, työssä on hyvä muistaa lemmikkien ja omistajien etu.