Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Savuttajasta salonkikelpoiseksi – uusia keinoja yrityksille rahoituksen turvaamiseen

28.1.2021 - Antti Komulainen

Yritysrahoituksessa ja yrityslainamarkkinoilla on käynnissä iso muutos. Salkunhoitaja Antti Komulainen kertoo, miten vastuullisuus ja kestävä kehitys kasvattavat merkitystään yritysrahoituksessa.

Vastuullisuuden ja kestävän rahoituksen teemoja on blogeissamme käsitelty taajaan viime aikoina, mutta siihen on mielestämme hyvä syy. Rahoitusmarkkinoilla on käynnissä perustavaa laatua oleva muutos, joka muuttaa meidän ammattilaisten maailman- ja toimenkuvaa kiihtyvällä tahdilla ja heijastuu lähivuosina voimakkaasti myös asiakkaille.

Erityisen nopeaa tuntuu ainakin itsestäni muutos olevan yritysrahoituksessa ja yrityslainamarkkinoilla. Siinä missä viisi vuotta sitten kestävän kehityksen teema oli monen yhtiön mielestä vähäinen kuriositeetti ja monesti jopa vähäteltävä asia, on minkä tahansa yhtiön tänä päivänä käytännössä mahdoton lähestyä sijoittaja- ja rahoittajatasoja, jollei sillä ole selkeää visiota siitä, minkälaiset mahdollisuudet sillä on vaikuttaa ilmastonmuutoksen ehkäisyyn ja mitä toimenpiteitä sillä on tekeillä tähän liittyen.

Samalla etenkin hiili-intensiiviset toimialat, kuten varustamoliiketoiminta, ovat joutuneet haastavan tilanteen eteen, kun sekä rahoittajapankit että yrityslainasijoittajat ovat alkaneet pitää kukkaron nyöreistä kiinni ja rahoituksen saaminen on selvästi isomman kiven takana.

Laivayhtiöiden kohtaama haaste ei ole kuitenkaan pelkästään yhtiöiden oma ongelma. On selvää, että maailma tulee tarvitsemaan laivakuljetuksia tulevaisuudessakin ja verrattuna lento- tai maantierahtiin ne ovat myös ympäristönäkökulmasta tehokas tapa tavaroiden siirtoon, vaikka yhtiökohtaiset päästöt ovat massiivisia.

Dilemma onkin, miten yhtiöt pystyvät jatkossa investoimaan entistä vähäpäästöisempään kalustoon ja teknologiaan, jos rahoituksen hinta nousee pilviin tai saaminen ehtyy kokonaan.

Vihreän rahoituksen vaihtoehtot lisääntymässä

Sähköntuotantoyhtiöiden ratkaisu dilemmaan ovat yrityslainamarkkinoilla olleet green bondit, jossa rahat korvamerkataan tiettyihin ympäristöystävällisiin hankkeisiin, tyypillisesti uusiutuvan energian tuotantolaitoksiin, ja joihin rahaa markkinoilta löytyy. Monilla yhtiöillä, kuten laivavarustamoilla, ei välttämättä kuitenkaan ole lyhyellä aikavälillä niin suuria investointeja, että niitä varten olisi mielekästä rakentaa korvamerkattuja green bondeja.

Yhtenä uutena vaihtoehtona toimivat ns. kestävyyteen sidotut joukkolainat (sustainability-linked bonds), joita yrityslainamarkkinoille on alkanut viime aikoina ilmestyä. Niissä idea on, että yhtiö asettaa itselleen kestävään kehitykseen liittyvät mittarit (tyypillisesti esimerkiksi CO2-päästöjen lasku) ja niille tavoitetasot aikatauluineen.

Tavoitteiden tulee olla selkeitä, helposti mitattavia ulkopuolisten verifioijien taholta ja ennen kaikkea riittävän kunnianhimoisia. Ne kirjataan lainaehtoihin ja mikäli yhtiö epäonnistuu niiden saavuttamisessa, joutuu se maksamaan sijoittajille tuntuvan sanktion. Rahojen käyttötarkoitusta ei sidota tiettyyn projektiin tai projekteihin. Pääasia on, että yhtiötasolla tavoitteet saavutetaan.

Sustainability linked -rahoitukselle voi odottaa lähivuosina kasvua, koska se soveltuu laajalle kirjolle eri toimialoja edustavia yrityksiä. Kysyntää tällä saralla on jo valmiina: maailman ESG-rahastojen yhteenlasketut pääomat olivat viime vuoden lopulla yli 1 000 miljardia euroa (1 300 miljardia dollaria) ja määrä kasvaa vauhdilla. Yrityslainamarkkinoilla huomaa jo, että perinteiset green bondit revitään käsistä, eivätkä massiivisetkaan liikkeeseenlaskumäärät tahdo riittää tyydyttämään kysyntää. Tilaa uudenlaisille ESG-instrumenteille siis on. Myös EKP aloitti sustainability linked -joukkolainojen ostamisen rahapoliittisten osto-ohjelmiensa puitteissa tämän vuoden alussa.

Kaiken kaikkiaan kestävään kehitykseen liittyvän rahoituksen kasvu tulee kiihtymään entisestään ja uusia instrumenttimuotoja tarvitaan. USA:n vallanvaihto tuo maan takaisin mukaan ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun ja jo aiemmin syksyllä Kiina ilmoitti tavoitteestaan olla hiilineutraali vuoteen 2060 mennessä. Kiinan on tarkoitus julkistaa seuraava 5-vuotissuunnitelmansa maaliskuussa, jolloin maa todennäköisesti esittelee ohjelmaa yksityiskohtaisemmin.

Isoimpien talouksien toimet kannustavat entisestään pisimmällä työssä olevaa EU:ta, joka etenee oman hiilineutraalisuustavoitteensa kanssa monella rintamalla. Rahoitusta edellyttäviä isompia ja pienempiä kestävän kehityksen investointikohteita tullaankin näkemään kaikilla mahdollisilla sektoreilla.

Antti Komulainen
salkunhoitaja
LähiTapiola Varainhoito

Sijoitamme sinun varasi kuten omamme

Mitä, jos voit sijoittaa omat varasi kuten me LähiTapiolassa – pitkäjänteisesti ja ammattitaitoisesti? Tutustu sijoituskohteisiin, joihin me suursijoittajana itse uskomme.

Lue lisää