Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Vastuullisuuskatsaus kertoo kattavasti sijoitustuotteen vastuullisuusprofiilista

2.12.2020 - Talous

Sijoitusratkaisuissa pitäisi kertoa vastuullisuudesta mahdollisimman avoimesti. On kuitenkin harmi, että vieläkään ei ole kehitetty yhtenäistä mittaristoa vastuullisuuden mittaamiseen. Salkunhoitaja Nina Ebeling kertoo, miten vastuullista sijoittamista mitataan ja raportoidaan LähiTapiolassa.

Vastuullinen sijoittaminen tarkoittaa sitä, että varainhoitaja huomioi sijoituspäätöksissään vastuullisuustekijät (ESG) eli ympäristötekijät, sosiaaliset tekijät ja hyvän hallintotavan. Se, miten vastuullisuus toteutuu eri sijoitusratkaisuissa, riippuu sijoitusratkaisun ominaispiirteistä, kuten kyseessä olevasta omaisuusluokasta, tavasta tehdä sijoituspäätökset (kokonaisvaltainen analyysi vai faktoreihin perustuva valinta) ja siitä onko sijoitusratkaisu aktiivinen vai passiivinen, sekä eritoten siitä, miten varainhoitaja on päättänyt käytännössä toteuttaa vastuullisuuden integroinnin sijoitusprosessiin ja sijoituspäätöksiin.

Tietoa siitä, miten eri varainhoitajat toteuttavat vastuullista sijoittamista löytyy usein varainhoitajan verkkosivuilta. Niin kutsuttujen vastuullisten sijoitustuotteiden osalta asiasta voi saada viitteitä tuotteen nimestä, avaintietoesitteestä sekä tuotteen virallisista säännöistä.

Tärkeä on toki myös se, miten tuotetta markkinoidaan ja kuinka siitä raportoidaan. Mielestämme on erityisen tärkeää, että sijoitusratkaisuista kerrotaan aina mahdollisimman avoimesti myös vastuullisuuden osalta.

Vuonna 2019 lanseerasimme rahastoillemme vastuullisuuskatsaukset, joiden tarkoituksena on kertoa asiakkaillemme tuotteen vastuullisuusprofiilista. Näitä vastuullisuuskatsauksia kehitämme koko ajan, ja ne sisältävät tietoa sijoitustuotteista eri näkökulmista tarkasteltuna sijoitustuotteen ominaispiirteet huomioiden.

Valitettavasti helppoa ratkaisua mitata sijoitustuotteen vastuullisuutta ei ole. Yhteisiä linjauksia siitä milloin tuote on riittävän vastuullinen tai täydellisesti vastuullinen ei ole. Joskin EU:n tiedonantovelvoite ja taksonomia tulevat ainakin jossain määrin auttamaan vertailussa tulevaisuudessa. Yleiskuvan rahastosta saa julkisten vastuullisuusluokitusten kautta, joita tällä hetkellä ovat esimerkiksi MSCI:n rahastoille antamat vastuullisuusluokitukset (AAA-CCC) sekä Morningstarin maapallot (1-5), jotka perustuvat Sustainalyticsin analyysiin salkkuyhtiöistä. Harmillista kuitenkin on, ettei yhdenmukaisia kriteereitä siitä, mitä ja miten vastuullisuutta mitataan, ole käytössä.

Pahimmassa tapauksessa rahasto tai salkkuyhtiö saa hyvän arvosanan yhdeltä luokittajalta ja heikon toiselta. Tämän takia yksittäisten vastuullisuusluokitusten antama signaali sijoitustuotteen tai salkkuyhtiön vastuullisuudesta voi olla ristiriitainen. Vastuullisuus on monisyinen kokonaisuus ja siksi vastuullisuuden mittaaminen yhdellä ainoalla mittarilla on haastavaa. Myös asiakkaiden toiveet sijoitustuotteiden vastuullisuuden osalta ja tarve vastuullisuustiedolle vaihtelevat. Yksi toivoisi sijoitusratkaisulta hyviä vastuullisuusluokituksia saaneita sijoituskohteita, kun taas toinen etsii matalan hiilijalanjäljen tuotetta.

Kolmas taas on jo kääntänyt katseensa kestävään kehitykseen ja etsii ratkaisua, jolla pystyisi vaikuttamaan kestävän kehityksen teemoihin. Näiden asioiden mittaamiseksi ei valitettavasti ole yhtä ainoata oikeaa mittaria, vaan asiakas joutuu myös itse tulkitsemaan saatavilla olevaa tietoa.

Yksi vastuullisen sijoittamisen toimintamme kulmakivistä on läpinäkyvä ja avoin raportointi asiakkaillemme. Vastuullisuuskatsauksissamme olemme pyrkineet tuomaan esille mahdollisimman tarkkaa tietoa vastuullisuuden eri osa-alueilta. Tällä hetkellä kerromme katsauksen etusivulla, miten vastuullinen sijoittaminen toteutuu kyseisessä tuotteessa. Lisäksi olemme etusivulle nostaneet näkyville valikoitujen tuotteiden osalta kestävän kehityksen tavoitteet, joita rahaston sijoituksilla pyritään edistämään. Etusivulta löytyy myös aiemmin mainitsemani rahaston ulkopuolisilta luokittajilta saamat yleisarvosanat, sekä vastuullisuusluokitusjakaumia. Rahastosta riippuen vastuullisuusluokitusjakaumat perustuvat sijoituskohteena olevien yritysten, rahastojen tai rahastoyhtiöiden vastuullisuusluokituksiin.

Tuotamme itse vastuullisuusanalyysia osake- ja yrityslainavalintamalleihin perustuvien suorien sijoitusten osalta, ja annamme sijoituskohteeksi valituille yrityksille vastuullisuusluokituksen. Rahastokumppaneidemme vastuullisuutta arvioimme rahastoyhtiötasolla. Lisäksi käytössämme on tällä hetkellä MSCI:n ESG-tietokanta, jonka avulla saamme tietoa myös faktorimalliin perustuvien suorien sijoitusten osalta sekä rahastosijoitustemme osalta.


Katsauksen toisella sivulla avaamme osake- ja yrityslainavalintamalleihin perustuvien sijoitusratkaisujen osalta tarkemmin sitä, miten kestävä kehitys rahastossa toteutuu. Vastuullisuusanalyysin yhteydessä olemme määritelleet sijoituskohteille tärkeimmät kestävän kehityksen tavoitteet. Lähtökohta arvioinnissamme on yrityksen tuotteiden ja palveluiden vaikutus yhteiskuntaan. Yksittäinen yritys voi saada 1-3 tavoitetta, tai ei tavoitetta ollenkaan. Täten kuvassa esitettyjen yritysten lukumäärä poikkeaa salkussa olevien yritysten lukumäärästä, mutta antaa kuitenkin käsityksen siitä mitä kestävän kehityksen tavoitteita alla olevat sijoituskohteet edistävät.


Toiselle sivulle olemme nostaneet myös hyvään hallintotapaan liittyviä mittareita. Kerromme sijoituskohteena olevien yritysten hallitusten sukupuolijakauman sekä kuinka riippumattomia hallitusten jäsenet yrityksissä ovat. Eri maissa on asetettu tavoitteita naisten osuuden kasvattamiselle hallituksissa, ja on tärkeää seurata miten salkkuyhtiöt toteuttavat näitä vaatimuksia. Hallituksen päätöksenteon ja osakkeenomistajien intressien seuraamisen kannalta tärkeä mittari on hallituksen riippumattomuus. Se, miten yksittäisen hallituksen jäsenen riippumattomuutta erityisesti yhtiöstä mutta myös suurimmista osakkeenomistajista tulkitaan, vaihtelee maittain. Käyttämämme kriteerit tämän mittaamiseksi seuraavat kansainvälisiä hyvän hallintotavan suosituksia.

Lisäksi nostamme esille, miten sijoituskohteena olevat yritykset täyttävät kansainvälisten normien asettamat vaatimukset toimintansa osalta. Sijoitustuotteissamme, jotka tekevät suoria sijoituksia yrityksiin, olemme sulkeneet pois sijoitusuniversumistamme sellaiset yritykset, jotka ovat rikkoneet kansainvälisiä ihmisoikeuksia, lapsityövoimaa, korruptiota ja ympäristöä koskevia yleisesti hyväksyttyjä normeja.

Seuraamme sijoituksiamme neljännesvuosittain, ja mikäli sijoituskohteena oleva yritys nousisi niin kutsutulle mustalle listalle on salkunhoitaja velvoitettu myymään yhtiön pois salkusta. Kuvassa ilmenee kuitenkin myös yhtiöt, jotka ovat niin sanotulla tarkkailulistalla normien suhteen.

Katsauksen kolmannelle sivulle olemme koonneet hiilijalanjälkimittareita. Raportoimme sijoitustuotteen hiilijalanjäljen hiili-intensiteetillä ja hiilitehokkuudella mitattuna. Laskennassa huomioimme yritysten omasta toiminnasta syntyvät päästöt (scope 1) sekä yrityksen käyttämään ostoenergiaan liittyvät päästöt (scope 2). Keskustelu scope 3 päästöjen, eli yrityksen myymien tuotteiden loppukäytöstä syntyvien päästöjen sekä tavaroiden ja palveluiden hankinnasta syntyneiden päästöjen, huomioimisesta on vilkasta, mutta raportointi vielä alkutekijöissään.

Hiilijalanjälkimittareista hiili-intensiteetti on vertailun kannalta järkevämpi tunnusluku, sillä se mittaa yritysten päästöjen suhdetta yrityksen liikevaihtoon. Täten sijoitustuotteelle laskettua hiili-intensiteettiä voidaan käyttää myös eri omaisuusluokkiin sijoittavien sijoitustuotteiden vertailussa. Hiilitehokkuuden laskenta sen sijaan vaihtelee riippuen siitä, sijoitetaanko yrityksen osakkeisiin vai velkakirjalainoihin. Hiilitehokkuus lukuna mittaa niin sanotusti sijoituksen kautta omistettujen päästöjen määrää, ja sitä hyödyntäen voidaan laskea omaan sijoitukseen kohdistuvat päästöt, sillä se kertoo, paljonko päästöjä kohdistuu miljoonan euron sijoitukseen. Kuvassa tuomme myös esille datan kattavuuden. Valitettavasti muutamien rahastojen osalta datan kattavuus jää niin matalaksi, ettemme voi hiilijalanjälkilukuja raportoida. Rajana olemme käyttäneet 50 prosenttia sijoituksista, joka on hyvin matala. Esimerkiksi Ruotsissa rahastoista raportoidaan hiilijalanjälki, jos datan kattavuus on yli 70 prosenttia.

Yritysvelkakirjalainoihin sijoittavien rahastojen osalta kattavuus jää usein matalaksi, sillä ne voivat sijoittaa myös listaamattomiin yrityksiin, joilla raportointi on heikompaa. Yritysvelkakirjalainoihin sijoittavien rahastojen osalta toinen haaste on vihreät velkakirjalainat (green bonds), joiden osalta hiilijalanjäljen laskenta on hankalaa. Vihreitä velkakirjalainoja kun laskevat liikkeelle myös likaisemmat yritykset, ja niillä rahoitetaan yrityksen uusia vihreämpiä hankkeita, joilla on yhtiön muuta toimintaa pienempi ympäristövaikutus.

Vielä ei ole keksitty tapaa miten yrityksen kasvihuonekaasupäästöt voitaisiin jakaa eri sijoitusinstrumenttien välille, ja tämän takia salkkutason hiilijalanjäljen laskennassa joudutaan turvautumaan yhtiön päästölukuun sellaisenaan. Siksi rahastolle, joka sisältää vihreitä velkakirjalainoja, laskettu hiilijalanjälki ei vastaa todellisuutta vaan saattaa olla huomattavasti korkeampi.

Osakerahastoissa salkun kokonaishiilijalanjälkikuvan vierellä on lisäksi havainnollistettu mistä toimialoista sijoitustuotteen hiilijalanjälki hiili-intensiteetillä mitattuna koostuu. Erityisesti suorille osakesalkuillemme on tyypillistä, että sijoituksia energia- ja sähköntuotantosektorien likaisimpiin yhtiöihin on vähemmän kuin vertailuindeksissä, jolloin myös näiden toimialojen osuudet kyseessä olevan rahaston osalta ovat kuvassa pienemmät.

LähiTapiola Vastuullinen Vaikuttajakorko ja LähiTapiola Vastuullinen Ympäristö –rahastojen osalta raportoimme lisäksi erikseen jakauman teemoista, joihin kyseessä olevan rahaston sijoituksilla pyritään vaikuttamaan. Molempien rahastojen tavoitteena on edistää erityisesti ympäristöön liittyviä kestävän kehityksen tavoitteita. Vastuullinen Vaikuttajakorko –rahasto edistää näitä tavoitteita sijoittamalla pääasiassa yritysten liikkeeseen laskemiin vihreisiin velkakirjalainoihin ja Vastuullinen Ympäristö –rahasto sijoittaa listattujen yritysten osakkeisiin.

Rahastokumppaniemme rahastoihin sijoittavien yhdistelmärahastojen vastuullisuuskatsaukset poikkeavat jonkin verran suoria sijoituksia tekevien sijoitustuotteidemme katsauksista, sillä näiden tuotteiden osalta raportointi perustuu alla olevien rahastojen tai rahastoa hallinnoivan rahastoyhtiön tai varainhoitajan saamiin vastuullisuusluokituksiin. Mittaamme muun muassa rahastoyhtiön tai varainhoitajan meiltä oman analyysimme perusteella saamaa vastuullisuusluokitusta sekä rahastoyhtiön tai varainhoitajan PRI arvosanaa. Lisäksi avaamme sijoituskohteina olevien LähiTapiola-rahastojen MSCI-arvosanat sekä 10 suurimman sijoituskohteena olevan rahaston saaman Morningstar-luokituksen, mikäli se on saatavilla.

Sijoitustuotteen vastuullisuusraportoinnin haasteena on tiedonsaanti, tiedon kattavuus ja yhdenmukaisuus. Yksi tärkeistä toimintatavoistamme on rehellisyys ja totuudenmukaisuus. Siksi käytämme raportoinnissamme vain yritysten itse raportoimia lukuja, ja emme hyödynnä ulkopuolisten tahojen yrityksille laskemia arvioita. Valitettavasti tämä tarkoittaa sitä, että datan kattavuus jää alhaisemmaksi, mutta toisaalta käyttämämme tieto perustuu yrityksen toiminnan mittareihin estimaattien sijaan. Kehitämme raportointiamme jatkuvasti ja seuraamme aktiivisesti yritysten raportointia eri mittareiden osalta. Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa voimme kertoa entistä laajemmin sijoitustuotteidemme vastuullisuudesta niin E:n, S:n kuin G:n osalta.

LähiTapiola-rahastojen puolivuosittain julkaistavat vastuullisuuskatsaukset löytyvät täältä.

Lisätietoa tavastamme sijoittaa vastuullisesti löytyy täältä.

Kuvat ovat otteita LähiTapiola Vastuullinen Ympäristö –rahaston ja LähiTapiola Maailma 50 –rahaston vastuullisuuskatsauksista per 30.6.2020.

Nina Ebeling

salkunhoitaja

LähiTapiola Varainhoito