Helsinki tavoittelee 8000 asunnon vuosituotantoa vuodesta 2023 eteenpäin. Työntekemisen luonne toimistoissa on muuttumassa, mikä vähentää toimitilojen tarvetta entisestään. Olisiko vanhoissa toimistotiloissa ratkaisu asuntopulaan, kysyy LähiTapiolan sijoitusjohtaja Juha Malm.

Pääkaupunkiseudun päättäjät ovat jo pitkään olleet yhtä mieltä siitä, että pääkaupunkiseudulle ja etenkin Helsinkiin kaivataan lisää asuntoja. Erityisesti tarve kohtuuhintaisille asunnoille on suuri.

Asunnonetsijöitä virtaa Helsinkiin edelleen runsaasti, mutta moni valittelee asuntojen kalleutta. Kohtuuhintaisia asuntoja saadaan lisäämällä kaavoitusta ja rakentamista etenkin alueilla, missä ihmiset haluavat asua.

Vaikka asunnontuotannon tarve on laajasti päättäjien tiedossa ja sitä myös laajasti kannatetaan, aina teot ja käytäntö eivät kulje käsi kädessä. Esimerkiksi vanhojen toimistorakennusten muuttaminen asuinkäyttöön herättää ajoittain vastustusta.

Omakohtaisesti olemme todenneet nihkeyden esimerkiksi eräässä Mäkelänkadun kohteessamme, jonka olemme teknisesti todenneet tulleen elinkaarensa päähän. Toimistotilakohteelle olisi perusteltua, että se muutettaisiin asunnoiksi tai asuntomaiseen käyttöön. Sijoittajan näkökulmasta muutos vaatisi merkittävää riskinottoa mutta tuotto-odotus olisi melko matala.

Miksi vastarintaa kuitenkin esiintyy? Onko taustalla pelko siitä, että Helsingissä ei ole enää jatkossa yrityksille toimistotiloja? Tämä pelko ei ole vähentynyt siitä huolimatta, että viimeisen 20 vuoden ajan pääkaupunkiseudulla on ollut koko ajan 1.000.000 m2 tyhjää toimistotilaa, perinteiset toimistoalueet ovat vaihtuneet uusiin, yritykset ovat koko ajan miettineet uusia tapoja tehdä töitä ja viimeisimpänä pandemiasta johtuen ymmärrämme kaikki, että toimistotilan tarve jatkossa tulee olemaan nykyistä merkittävästi vähäisempi.

Elinkaarensa päähän tulleiden rakennusten peruskorjaaminen ja muuttaminen toiseen käyttötarkoitukseen on iso investointi. Vaihtoehtona toki olisi rakennuksen purku ja uuden rakentaminen tilalle. Valitettavasti tämäkään vaihtoehto ei Mäkelänkadun esimerkissämme ole tullut kyseeseen, sillä alueella on kaavoittajan mukaan rakennuskielto.

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa uuden asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman eli AM-ohjelman. Sen mukaan vuodesta 2023 eteenpäin asunnontuotantotavoite nousee 8000 asuntoon vuodessa, kun vuoteen 2022 asti tavoite on 7000 asuntoa. Vanhojen toimitilojen muuttaminen asuinkäyttöön voisi olla yksi apu tavoitteen toteuttamisessa. Toki mekin toivomme, että jonain päivänä Mäkelänkadun kohteemme saisi uuden elinkaaren asuntoina.

Juha Malm
sijoitusjohtaja
LähiTapiola