Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Ilmastonmuutos muokkaa elinympäristöämme - miten sinä voit vaikuttaa?

25.6.2020 - Nina Ebeling

Napa-alueiden lämpeneminen, sään ääri-ilmiöt, alueiden kuivuminen. Yhä useammat ihmiset joutuvat pakenemaan kodeistaan elinympäristössä tapahtuvien suurien shokkien seurauksena. Salkunhoitaja Nina Ebeling kertoo, miten pienilläkin valinnoilla voi vaikuttaa elinympäristönsä muutoksiin.

Meillä jokaisella on varmasti oma ihannekuva elinympäristöstä. Minulla siihen kuuluvat ennen kaikkea turvallisuus, rauhallisuus, puhtaus sekä luonnon ja vesistöjen läheisyys. Toki pidän tärkeänä myös palvelujen toimivuutta ja ylipäätään sitä, että elämä on tehty suhteellisen helpoksi.
Meillä Suomessa mainitsemani asiat toteutuvat erityisen hyvin.

Ulkomailla paljon aikaa viettäneenä olen kiitollinen siitä, että saan kasvattaa lapsiani ja elää valitsemassani elinympäristössä ilman pelkoa siitä, mitä huominen tuo tullessaan. Globaalit ongelmat tuntuvat täällä meillä kaukaisilta.

Ihmisvirrat maalta kaupunkeihin ja niiden aiheuttamat slummit, likaisen juomaveden aiheuttama lapsikuolleisuus, kuivuuden aiheuttamat ongelmat maanviljelyssä sekä sään ääri-ilmiöiden aiheuttamat tuhot satojen tuhansien ihmisten kodeille ja työpaikoille ovat muutamia esimerkkejä asioista, joita me seuraamme uutisista. Totuus on kuitenkin se, että näiden asioiden pahentuessa ne koskettavat myös meitä entistä voimakkaammin.

Elinympäristössämme tapahtuvat shokit, jotka voivat olla lähtöisin luonnonilmiöistä, mutta myös ihmisten teoista, ovat usein erityisen hankalia ihmisten toimeentulon kannalta. Lisäksi yhteiskuntien jälleenrakentaminen shokkien jäljiltä on ennen kaikkea kallista, mutta myös aikaa vievää ja aina kaikkea ei edes voida korjata. Usein on totuttu, että syy siihen, miksi elämä ei jatku entisellään, on ollut vaikean geopoliittisen tilanteen pitkittyminen.

Tulevaisuudessa on kuitenkin olemassa riskejä siitä, että myös ilmastopakolaisuus tulee kasvamaan merkittävästi. Ilmastopakolaisuus tarkoittaa sitä, että ihmiset joutuvat pakenemaan kotipaikastaan muualle paikallisen ilmaston muuttumisen tai ympäristökatastrofin seurauksena. Kun ilmasto vuosi vuodelta lämpenee, ei ihminen pysty enää tietyillä alueilla asumaan ja saamaan toimeentuloa ja joutuu etsimään mahdollisuuksia elää alueilla, joissa työllistymismahdollisuudet ovat paremmat ja perheen tulevaisuus turvatumpi.

Arjen valinnoilla meistä jokainen voi vaikuttaa

Vaikka maailman ongelmat tuntuvat meistä täältä käsin kaukaisilta, on meillä jokaisella mahdollisuus olla vaikuttamassa siihen kehityskulkuun, johon olemme maapallomme saattaneet. Meidän omilla teoilla voi olla vaikutus globaalisti, mutta ennen kaikkea meistä jokainen voi tehdä toimenpiteitä ja valintoja, joilla on vaikutusta omaan elinympäristöömme.

On totta, että esimerkiksi globaalisti päästöt vauhdittavat ilmastonmuutosta ja lisäävät sään ääri-ilmiöitä. Vaikka Suomessa muutokset eivät toistaiseksi ole olleet järin suuria ovat muun muassa tulvat pahentuneet ja ilmasto jonkin verran lämmennyt. Esimerkiksi Etelä-Suomessa enää harvoin nähdään kunnon talvia. Tästä kertoo myös jääkenttien muuttaminen ympärivuotisiksi tekonurmiksi jalkapallojunioreille.

Toisaalta päästöjen vaikutus on myös hyvin paikallista ja näkyy aika ajoin myös meidän kaupungeissamme hengitysilman laadun heikentymisenä. Oman elämämme ilmastojalanjälki syntyy arjen valinnoista. Sitralla on verkkosivuillaan kaikille avoin elämäntapatesti, joka avaa hyvin sitä mistä yksilön ilmastojalanjälki oikein koostuu. Isoimmat vaikutukset ovat yksilön valinnoilla liittyen asumiseen, liikkumiseen, ravintoon ja vapaa-aikaan.

Lisäksi sillä, mistä asti kuluttamamme tuotteet meille tulevat, on yllättävän iso merkitys henkilökohtaisten hiilijalanjälkemme muodostumisessa, vaikka sen suuruutta on vaikea monimutkaisten arvoketjujen vuoksi arvioida.

Koronakevät on vaikuttanut elämäämme ympäristön kannalta positiivisesti. Matkustelu ja liikkuminen on vähentynyt huomattavasti ja toisaalta useat meistä ovat pyrkineet hyödyntämään lähipalveluita. Näin koronakevään jälkeen on varmasti hyvä pohtia, mitä asioita keväällä on tullut tehtyä toisin. Voisiko jonkun muutoksen ottaa käyttöön ihan pysyvästikin?

Omalta osaltani esimerkiksi liikkuminen on muuttunut merkittävästi. Toimiston siirryttyä kodin työhuoneeseen on lähes kaikki siirtyminen tapahtunut jalkaisin tai polkupyörällä, ja ennen jokapäiväisessä käytössä ollut auto ei ole joinain viikkoina liikkunut ollenkaan. Kesän tullessa lomasuunnitelmat keskittyvät lähialueisiin ja johtavat varmasti myös paikallisten ruoantuottajien suosimiseen. Kuusivuotiaan poikani sanoin ei kuulemma mistään maailmasta löydy yhtä hyviä tomaatteja kuin lähitilan luomutuottajan sekalaiset pikkutomaatit. Myös naapuri-kalastajan pyytämää tuoretta kalaa ei voi edes verrata kaupan tiskiltä hankittuun.

Lisäksi voimme arjessamme vähentää jätettä suunnittelemalla hankintojamme entistä paremmin – ostamalla kestävämpiä, mahdollisesti kotimaisia, tuotteita, hankkimalla mahdollisuuksien mukaan jo käytettyä ja kierrätettyä tavaraa ja kierrättämällä itsellemme turhat tavarat. Tähän muun muassa sosiaalinen media ja nettikirpputorit tarjoavat helpon työkalun.

Entä mikä on sijoittajan rooli?

Omalta osaltani mietin työni puolesta, mikä on sijoittajan rooli tässä kaikessa ja miten sijoittaja voisi mahdollisesti vaikuttaa ympäristömme kehityskulkuun. Sijoituksilla ei kaiketi voi omaa ympäristöjalanjälkeä pienentää. Se meidän jokaisen pitää tehdä omilla arjen valinnoillamme.

Sijoittaja voi kuitenkin suuressa kuvassa ohjata rahavirtoja sellaisiin asioihin ja alentaa rahoituksen kustannusta sellaisille yhtiöille, joilla on positiivinen vaikutus ympäristönäkökulmasta. Yksinkertaisimmillaan sijoittaja voi perinteisen hiilivoiman tuottajan sijaan sijoittaa varansa aurinko- tai tuulivoimaa tuottaviin yrityksiin. Lisäksi markkinoilla on paljon yrityksiä, jotka tuottavat tuotteita, teknologiaa ja palveluita, joilla yleisesti voidaan parantaa asiakasyritysten toimintaa ympäristönäkökulmasta, tai joilla voidaan keskipitkällä aikavälillä muuttaa toimintatapoja laajemminkin.

Esimerkkinä toimintatapojen muuttamisesta ovat muun muassa erilaiset ratkaisut liikenteen hiilijalanjäljen pienentämiseksi, joita ovat muun muassa vetyteknologia ja akkuratkaisut sähköautoilun mahdollistamiseksi. Sijoittajan tulee kuitenkin pitää mielessä, että usein tällaiset yritykset ovat vielä pieniä, erityisesti jos sijoittaja etsii niin sanottuja pure-play vaihtoehtoja, ja täten myös korkeamman riskin valintoja kehityksen alkuvaiheessa. Sijoittajalla on kuitenkin mahdollisuus hakea positiivista vaikutusta ympäristöön myös niin kutsutun best-in-class sijoittamisen kautta eli sijoittamalla sellaisiin yrityksiin, jotka ovat oman alansa edelläkävijöitä oman toimintansa ympäristöjalanjäljen pienentämisessä.

Pitkällä tähtäimellä sellaiset yritykset, jotka nyt tekevät toimenpiteitä oman ympäristöjalanjäljen pienentämiseksi tai luovat ympäristöystävällisiä tuotteita ja palveluita asiakkailleen oli sitten kyse energia- tai materiaalitehokkuuden parantamisesta, kierrätettyjen raaka-aineiden hyödyntämisestä, uusiutuvien energialähteiden käytöstä tai digitaalisten ratkaisujen ja tiedon paremmasta hyödyntämisestä työnteon tehostajana, tulevat pärjäämään muita paremmin, ja tämän pitäisi myös näkyä sijoittajan tuotoissa mutta myös riskiä alentavana tekijänä.

Varainhoitajan rooli on tuottaa sijoittajalle helppoja ja hyvin hajautettuja sijoitusvaihtoehtoja, jolloin sijoittajan ei välttämättä itse tarvitse punnita valintoja eri yhtiöiden välillä. Ympäristöön liittyvien sijoitusvaihtoehtojen kirjo on viime vuosien aikana kasvanut. Meidän vaihtoehtomme asiakkaillemme on maaliskuussa lanseerattu LähiTapiola Vastuullinen Ympäristö –rahasto, joka sijoittaa varansa sellaisiin yrityksiin, joiden toiminnalla on positiivinen vaikutus kestävään kehitykseen ympäristönäkökulmasta. Lisätietoa rahastosta löytyy täältä.
Nina Ebeling
salkunhoitaja
LähiTapiola Varainhoito

Tutustu säästämisen ja sijoittamisen palveluihimme

Asiakkaanamme pääset sijoittamaan rahasi kohteisiin, joihin uskomme ja itsekin sijoitamme. Kansainvälinen rahastoluokittaja Lipper valitsi meidät vuonna 2020 Pohjoismaiden parhaaksi varainhoitajaksi pienten yhtiöiden sarjassa.

Lue lisää