Mitä koronavirusepidemian jälkeen?

Koronavirusepidemia aiheuttama äkkijarrutus taloudessa on raju. LähiTapiolan pääekonomisti, johtaja Jari Järvinen arvioi, mitä taloudessa on odotettavissa epidemian jälkeen.

Koronaviruskriisi moukaroi parhaillaan maailmantaloutta ennennäkemättömällä voimalla ja nopeudella. Tapahtumat vyöryvät rahoitusmarkkinoilta yrityksiin ja kotitalouksiin sekä lopulta valtiontalouksiin. Samanaikaiset tarjonta- ja kysyntähäiriöt ovat painaneet maailmantalouden vapaapudotukseen, johon päättäjät ovat vastanneet massiivisilla elvytyspaketeilla.

Tukitoimet loiventavat taantumakäyrää, mutta ensin koronaviruksen leviäminen tulee saada hallintaan. Hidas elpyminen on tällä hetkellä todennäköisin vaihtoehto. Jos poikkeustoimia jatketaan yli puoli vuotta, pitkittyneen kriisin todennäköisyys kasvaa. Lisäksi elpymisen muotoon ja kestoon vaikuttaa ihmisten käyttäytyminen, jonka vuoksi psykologialla on merkittävä rooli.

Riittävätkö talouden tukitoimet?

Keskuspankkien rajattomat lupaukset ja hallitusten mittavat elvytyspaketit vahvistaisivat normaalitilanteessa luottamusta talouden elpymiseen. Nykytilanteessa talouspolitiikan tehoa heikentää kuitenkin se, että kriisin puhjetessa korot olivat jo ennätysalhaisia ja monet maat olivat velkaantuneita.

Nyt joudutaan vakavasti pohtimaan myös sitä vaihtoehtoa, että nykypolitiikan tie on kuljettu loppuun. Vaihtoehdoiksi jäisivät tällöin vapaiden markkinoiden tai inflaation reitti. Vapaiden markkinoiden reitti tarkoittaisi käytännössä pitkittynyttä kriisiä ja inflaation reitti puolestaan sitä, että velalliset saisivat Monopoli-pelistä tutun ”vapaudut velkavankilasta” kortin.

Entä pidemmän aikavälin vaikutukset?

Terveys- ja talouskriisi ovat vahvasti kytkeytyneitä toisiinsa ja niillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia globalisaatioon, inflaatioon, kansainväliseen työnjakoon ja valtion rooliin taloudessa. Kriisin myötä valtioiden velkaantumisasteet ja keskuspankkien taseet kasvanevat uusiin ennätyksiin.

Euroopan poliittinen tulevaisuus ja rahaliiton kestävyys joutuvat koronakriisin myötä todelliseen testiin. Euroopan integraatio etenee kriisien kautta ja nyt sellainen on jälleen käsillä. Vaihtoehtoina ovat yhä syvenevä integraatio ja yhteisvastuu tai hajaantuminen.

Yksilötasolla työnteon tavat ja kulutustottumukset voivat muuttua. Pitkän aikavälin haasteellisuutta lisää se, että yleensä lyhyen aikavälin vaikutuksia yliarvioidaan ja pidemmän aikavälin vaikutuksia aliarvioidaan.

Miten säästäjä voi hallita riskejä?

Koronakriisin akuutin vaiheen jälkeen alkaa paluu uuteen normaaliin, joka muistuttaa aikaisempaa. Vaikka emme tiedä millainen maailma meitä odottaa, säästäjälle ajallinen hajautus eri omaisuusluokkien välillä ja sisällä on edelleen parasta riskienhallintaa.

Erilaisia kriisejä voi odottaa jatkossakin. Hyvä uutinen kuitenkin on, että riskinottamisesta ja epävarmuuden sietämisestä säästäjä saa todennäköisesti edelleen korvauksen pitkällä aikavälillä.
Jari Järvinen
pääekonomisti, johtaja
LähiTapiola Varainhoito