Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Huolettaako metsätuhot?

14.4.2020 - Marika Makkonen

Myrskyt ja tuholaiset koettelevat metsänomistajia myös Suomessa. LähiTapiolan LähiTapiolan Metsätalousliiketoiminnan kehityspäällikkö Marika Makkonen kertoo, mitä metsänomistaja voi tehdä.

Myrskyvahingot ovat pitäneet metsävahinkojen korvaustilastojen kärkisijoja pitkään. Kuluneen vuosikymmenen pahimmat myrskyt koettiin vuonna 2010, kun Asta, Veera, Lahja ja Sylvi –myrskyt puhkuivat yli 8 miljoonaa kuutiota puustoa nurin. Myrskyjen jäljet näkyvät vielä vuosia myöhemmin kirjanpainajatuhoina.

Vuodet 2018 ja 2019 tekivät tilastoon poikkeuksen massiivisilla lumituhoillaan. Kun osa talven 2018 noin 1,6 miljoonan kuution lumivahinkopuista makasi vielä metsässä, vuoden 2019 kevättalvi toi mukanaan suunnilleen yhtä suuret vahingot.

Myrskyjen ja kirjanpainajatuhojen osalta tilanne ei onneksi ole Suomessa vielä Keski-Euroopan kaltainen. Vuosina 2017 ja 2018 Keski-Euroopassa myrskyjen ja niitä seuranneiden massiivisten kirjanpainajaepidemioiden jälkeen on tuhoutunut varovastikin arvioiden vähintään 120 miljoonaa kuutiota puustoa. Hyönteistuho jatkuu edelleen ja on kasvanut monilla alueilla jo hallitsemattomaksi ongelmaksi. Vertailun vuoksi 2010-luvulla Suomen merkittävimmissä metsätuhoissa vahingoittui yhteensä noin 20 miljoonaa kuutiota puustoa.

Jos ilmastonmuutos osaltaan kasvattaa puun kysyntää ja ainakin hetkellisesti puun kasvuakin, kolikolla on aina kääntöpuolensa. Kun jonkinlaisena nyrkkisääntönä on ollut se, että tuuli ja lumi aiheuttavat tyypillisimmin metsätuhoja, jatkossa listaa voitaneen jatkaa ainakin hyönteistuhoilla ja metsäpaloilla.

Aloitetaan kuitenkin myrskyistä. Myrskyjen voimakkuuden on sanottu kasvavan ja sitä tukee myös tilastotieto. Euroopan myrskyjen voimakkuus on 3,5-kertaistunut vuodesta 1990. Moni varmaan muistaa vuoden 2005 Gudrun-syklonin Etelä-Ruotsissa. Kerralla kaatui puuta 75 miljoonaa kuutiota, eli enemmän kuin koko Suomen metsäteollisuus käytti puuta koko vuoden aikana. Tutkijoiden mukaan vastaava myrsky on mahdollinen myös meillä. Kun sadan vuoden kuluttua koko Suomen ennakoidaan olevan roudaton, myrsky, joka kaataa kerralla 20 miljoonaa kuutiota puuta, on todennäköinen.

Lumituhot ovat tavallisimpia yli 200 meren pinnasta sijaitsevilla alueilla, mutta niitä voi tulla kaikkialla missä vain sataa lunta. Viime vuosien pahimmat lumituhot koettiin Kainuussa, Pohjois- ja Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa. Tuhoja esiintyi niin vaara-alueilla kuin laakeillakin. Lauhtuvat ja sateiset talvet eivät tuo helpotusta jo ennestään lumituhoista kärsiville alueille, kun tuhoille otolliset olosuhteet yleistyvät. Käytännössä tämä tarkoittaa runsaita lumisateita ja lähellä nollaa olevaa lämpötilaa.

Entäpä hyönteiset? On sanottu, että jos meillä on Keski-Euroopan ilmasto, meillä on myös Keski-Euroopan tuholaiset. Kirjanpainaja on yksi pahimmista kuusikoiden tuhohyönteisistä, mutta jatkossa se saa todennäköisesti kavereita. Suomeen saapuu, ja on saapunutkin jo, uusia hyönteisten tulokas- ja vieraslajeja, joista osa on metsän tuholaisia. Leuto ja sateinen sää lisää myös metsän sienituhoja.

Vielä uudet tuholaiset, sen enempää kuin kirjanpainajatkaan, eivät onneksi näy vakuutustilastoissa ja niiden osuus koko korvausmenosta on Suomeakin vaivanneista epidemioista huolimatta ollut pieni. Suomessa meitä on vielä toistaiseksi suojannut hyönteistuhoilta muuta Eurooppaa viileämpi ilmasto ja hyvä metsänhoito. Metsäpalojakin meillä on toistaiseksi ollut vähän. Kiitos erittäin hyvän metsätieverkoston ja palotorjuntajärjestelmän. Nämä toimivat ehkäisykeinoina jatkossakin, vaikka lämpenevät kesät todennäköisesti lisäävät syttymisten lukumäärää.

Tietoa ja mahdollisia uhkakuvia tulevaisuuden metsätuhoista on yllin kyllin. Välillä selkäpiitä karmii. Kaikesta huolimatta olen metsänomistajan näkökulmasta vahvasti sillä kannalla, että Suomessa on hyvä omistaa metsää nyt ja varsinkin tulevaisuudessa. Puulle on kysyntää, kun globaali kulutus kasvaa ja etsitään vaihtoehtoja fossiilisten raaka-aineiden korvaajille. Sahatavaran ja sellun lisäksi puun uudet käyttökohteet mm. lääke-, kosmetiikka-, elintarvike- ja tekstiiliteollisuudessa ovat lähestulkoon rajattomat. Joskus on käväissyt mielessä sekin, että metsänomistaja omistaa oikeastaan öljyä.

Säähän ei voi vaikuttaa eikä runkoja voi väkisin pitää elinvoimaisina. Jotain metsänomistaja voi kuitenkin tehdä metsän arvon säilyttämiseksi. Resepti on oikeastaan hyvin yksinkertainen: seuraa ympärillä käytävää keskustelua ja ennen kaikkea metsäsi tilaa aktiivisesti. Tee hoitotoimenpiteet ajallaan. Kun hoidat metsääsi hyvin, puut kestävät lumen ja tuulen rasituksia paremmin ja ovat vastustuskykyisempiä sieni- ja hyönteistuhoja vastaan. Hyvä metsänhoito on myös paras keino säästää metsänhoidon kustannuksia ja saada metsästään myöhemmin parempaa tuottoa.

Ja siltä osin kun riskiä ei halua itse kantaa omaisuuden arvo kannattaa suojata metsävakuutuksella. Mhy:n jäsenenä vakuutuksen voi saada LähiTapiolasta edullisemmin ja maksun voi vähentää verotuksessa.

Blogi on julkaistu Mhy:n sivuilla 6.4.2020

Marika Makkonen
kehityspäällikkö
LähiTapiola Metsätalousliiketoiminta