Yrittäjä, vältä alivakuuttamisen noidankehä – ota avuksi 3 vinkkiä
7.2.2020 - Tuomo Mikolanniemi
Yrittäjän vakuuttaminen keskittyy helposti pelkästään yrittäjän eläkevakuuttamiseen. YEL-vakuutuksen turva on valitettavan usein alimitoitettu.
Koulun penkiltä päästyäni aloitin työurani silloisessa Tapiola-ryhmässä yrittäjämyynnin asiamiehenä. Oli tammikuu 2011 ja vakuutusasiamiehenä minustakin tuli siis yrittäjä.
Aloittaessani en tiennyt tuon taivaallista yrittäjien vakuutuksista, mutta tuntui upealta myydä ensimmäinen yrittäjän vakuutus. Teknisesti se oli ihan normaali kotivakuutus, mutta silloin se tuntui tärkeältä yrittäjän kotivakuutukselta.
Onneksi ensimmäiseksi asiakkaakseni ei sattunut yrittäjänä työskennellyt Kapa. Hän oli aina urheillut ja elänyt terveellisesti, mutta yhtäkkiä työnteko pysähtyi kuin seinään – syynä oli sepelvaltimotauti.
Katso: Työtulon vaikutus yrittäjän sosiaaliturvaan
Yrittäjän vakuuttamisesta käytävä keskustelu juuttuu turhan usein pohdintaan yrittäjän eläkevakuutuksen (YEL-vakuutus) hyödystä eläkeajan tulojen turvaajana, sillä yrittäjän on huolehdittava itselleen pakollinen eläkevakuutus. Sitä ei voi korvata millään vapaaehtoisella vakuutuksella. YEL-vakuutus määrittää vanhuuseläkkeen lisäksi yrittäjän koko lakisääteisen sosiaaliturvan tason. Sen varaan rakentuu siis koko elämän mittainen talouden turva.
Yrittäjällä on mahdollisuus vaikuttaa oman eläketurvansa tasoon. Jos kuitenkin päättää tai joutuu jättäytymään yhteisessä turvaverkossa keskivertoa heikompaan asemaan sairauden, työttömyyden ja eläketurvan suhteen, ei kellään ole siihen nokan koputtamista – yrittäjä huolehtii itsestään.
Älä lankea alivakuuttamisen ansaan
Alivakuuttamisen syitä on helppo ymmärtää, jos YEL-vakuutus näyttäytyy pelkkänä vanhuuseläkettä keräävänä vakuutuksena.
Eläketurvakeskuksen eläkebarometri vuodelta 2019 paljastaa, että 45 prosenttia yrittäjistä suhtautuu eläkejärjestelmään epäillen. Kyseessä on noidankehä, jossa alimitoitetut työtulot johtavat pienempään eläkkeeseen, mikä rapauttaa uskoa järjestelmään ja ohjaa edelleen alimitoittamaan työtuloa.
Lakisääteisen turvan vahvuus on siinä, että se on kaiken kattava ja sisältö on kaikille sama – ikä, sukupuoli, terveydentila tai ammatti eivät erottele vakuutettuja. Toisaalta sen avulla ei myöskään voi tehdä yksilöllisiä painotuksia oman elämäntilanteen tai varallisuuden mukaan.
Koska yrittäjien YEL-työtulo on keskimäärin vain 22 000 euroa, myös talouden turva sairastumisen tai työkyvyttömyyden varalle on valitettavan usein alimitoitettu. Vajetta voi paikata vapaaehtoisilla vakuutuksilla, joilla yrittäjä tilkitsee oman elämänsä kannalta kriittisimpiä riskejä.
Yrittäjän kannattaa siis olla kaukaa viisas: kuten Kapa oli. Ei tyytyä myyjään, joka tarjoaa yrittäjän vakuutuksiksi YEL-, auto- ja kotivakuutuksen (kuten minä aloittaessani), vaan vaatia vakuutusyhtiöltä koko elämän kattava ratkaisu.
3 vinkkiä vakuuttamiseen
- Minimityötulo ei riitä. Älä usko väittämää, että minimityötulo palvelee kaikkia suomalaisia yrittäjiä – se ei ole totta. Jokaiselle löytyy järkevä yhdistelmä lakisääteisen ja vapaaehtoisen vakuuttamisen valikoimasta, mutta lakisääteisen turvan minimointi on harvoin paras ratkaisu.
- Oma ratkaisu. Sinulle oikea ratkaisu määrittyy oman varallisuuden ja elämäntilanteen ympärille. Käytä vakuutusyhtiön tai muun asiantuntijan apua, ettet ota turhia taloudellisia riskejä. Muista päivittää turvaasi matkan varrella.
- Oikea turvan taso. Älä alivakuuta itseäsi, eikä ole mitään järkeä ylivakuuttaakaan.
Tuomo Mikolanniemi
Asiantuntija
LähiTapiola Henkivakuutusyhtiö
"Yrittäjän kannattaa siis olla kaukaa viisas: kuten Kapa oli. Ei tyytyä myyjään, joka tarjoaa yrittäjän vakuutuksiksi YEL-, auto- ja kotivakuutuksen (kuten minä aloittaessani), vaan vaatia vakuutusyhtiöltä koko elämän kattava ratkaisu."
Konkarisijoittaja Seppo Saarion muutos
6.2.2020 | Talous
Osakesijoittaminen Suomessa on muuttunut paljon viime vuosikymmeninä. Konkarisijoittaja Seppo Saarionkin sijoitussalkussa on tapahtunut isoja muutoksia. LähiTapiola Varainhoidon toimitusjohtaja Tom Liljeström muistuttaa, että myös piensijoittajat ovat hyötyneet muutoksista.
Markkinaosuuksien uusjaossa kasvuyritykset raivaavat tilaa itselleen – innovaatioista hyötyvät sijoittajatkin
30.1.2020 | Talous
Muuttunut kysyntäympäristö laittaa monella toimialalla markkinaosuudet uusjakoon. LähiTapiola Varainhoidon salkunhoitaja Timo Ritari kertoo, mitä uusjako tarkoittaa esimerkiksi autoteollisuudessa tai media-alalla.
Minkä roolin EKP ottaa ilmastonmuutoksen torjunnassa? Strategiatyö antaa keskuspankille mahdollisuuden pohtia vastuullisuutta
23.1.2020 | Talous
Euroopan keskuspankki miettii rooliaan ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. LähiTapiola Varainhoidon salkunhoitaja Antti Komulainen kertoo, mitä strategiamuutos voisi tarkoittaa EKP:n lainaosto-ohjelmassa.