Ostaako aktiivista vai passiivista? Kuusi neuvoa sijoitustyylin valintaan

10.10.2019 - Perttu Hytönen

LähiTapiola LokalTapiola

Väittely aktiivisesti ja passiivisesti hoidettujen rahastojen paremmuudesta jatkuu edelleen. LähiTapiola Varainhoidon sakunhoitaja Perttu Hytönen kertoo, mihin sijoittajan kannattaa kiinnittää huomiota valitessaan sijoitustyyliä.

Kädenvääntö aktiivisen ja passiivisen sijoittamisen paremmuudesta on ollut viime vuosien kestoaihe sijoitusalalla. Väittelyssä on kyse siitä, kannattaako sijoittajan suosia aktiivisia, näkemyksellisiä rahastoja vai markkinaindeksejä seuraavia passiivisia rahastoja.

Ajan hengen mukaisesti keskustelu on jakautunut kahteen jyrkkään leiriin. Argumentointi on keskittynyt lähinnä viimeisten vuosien tuottoihin ja rahastojen kuluihin.

Aihe on kuitenkin monisävyisempi kuin mustavalkoisesta asetelmasta voisi päätellä. Seuraavassa käyn läpi tekijöitä, joita sijoittajan kannattaa pohtia sijoitustyylin valintaa tehdessään.

#1 Kulut vaikuttavat tuottoon

Rahastojen veloittamat palkkiot määräytyvät sijoitusten hallinnollisten kulujen ja salkunhoidon työmäärän ja vaativuuden perusteella. Passiivisesti hoidettujen rahastojen palkkiot ovat näin ollen keskimäärin alhaisempia kuin aktiivisesti hoidetuilla rahastoilla.

Passiivisia tuotteita tukeva kuluargumentti on vahva, sillä alhaisemmilla kuluilla on suora yhteys korkeampiin tuottoihin. Kulujen madaltaminen on suoraviivaisin tapa parantaa tuottoja.

Sijoittajia passiivisten rahastojen yleistyminen on hyödyttänyt laaja-alaisesti, sillä lisääntynyt kulutietoisuus on painanut alas myös aktiivisten rahastojen sijoittajilta veloittamia kuluja.

#2 Riskienhallinnassa on eroja

Aktiivisissa rahastoissa riskienhallinta on osa sijoitusprosessia, kun taas passiivisissa rahastoissa riskikeskittymät määrittyvät markkinapainojen perusteella.

Indeksirahastoja pidetään yleisesti hyvin hajautettuina sijoituskohteina, mutta niissäkin voi olla yllättäviä hajautusriskejä. Hajautus voi olla tehotonta, kun yritysten tai toimialojen osuudet kasvavat indekseissä ylisuuriksi. Esimerkiksi IT-kuplan puhjetessa indeksien IT-toimialapaino oli markkinaindekseissä historiallisen suuri ja vuoden 2008 finanssikriisissä pankkien suuri indeksipaino heikensi tuottoja merkittävästi.

Myös yksittäisten yhtiöiden painot voivat kasvaa hyvin suuriksi. Esimerkiksi MSCI Denmark –indeksissä kolmen suurimman yhtiön osuus on yli puolet koko indeksistä.

Riskikeskittymät ovat vielä ilmeisempiä korkoindekseissä, joissa indeksipainot määräytyvät velkaisuuden perusteella. Mitä velkaisempi maa tai yritys on, sitä suurempi on sen paino indeksissä.

#3 Aktiivinen tarjoaa mahdollisuuden ylituottoon

Passiivisia rahastoja käyttävä sijoittaja luopuu mahdollisuudesta indeksiä parempaan tuottoon, mutta välttää myös mittavat alituotot.
Finanssikriisin jälkeinen aika on ollut erityisen haastavaa aktiivisille rahastoille ja suhteellisen pieni osuus aktiivisista rahastoista on yltänyt indeksejä parempiin tuottoihin. Laskumarkkinat taas ovat olleet aktiivisille rahastoille suotuisampaa aikaa.

Aktiivisen rahaston mahdollisuus ylituottoon on todennäköisesti suurempi silloin, kun rahaston sijoituskohteena on yhtiöitä, joita analyytikot eivät aktiivisesti seuraa. Esimerkiksi vähemmän seuratut pienet ja keskisuuret yhtiöt tarjoavat hyviä mahdollisuuksia aktiiviselle osakevalinnalle.

#4 Vastuullisuus on tekoja

Vastuullisuusnäkökohtien huomioiminen sijoitusvalinnoissa on joustavampaa aktiivisissa kuin passiivisissa rahastoissa. Aktiivinen sijoittaja voi tehokkaammin vaikuttaa ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyviin kysymyksiin yrityksen toiminnassa. Indeksirahastolla ei esimerkiksi ole mahdollisuutta luopua osakeomistuksista vastuulliseen toimintaan liittyvänä painostuskeinona.

#5 Passiivinen uskoo markkinaan, aktiivinen uskoo löytävänsä helmiä

Pohjimmillaan passiivinen sijoittaja uskoo, että markkinoilla on paras näkemys hinnasta eikä markkinapainoista poikkeamalla voi saavuttaa ylituottoja. Toisaalta aktiivinen sijoittaja uskoo, että markkinoilla voi olla väärinhinnoiteltuja sijoituskohteita, jotka tarjoavat mahdollisuuksia keskimääräistä parempiin tuottoihin.

Passiivisen sijoittajan perusajatus siitä, että laajasti määritelty markkinasalkku on tehokkain tapa ottaa riskiä, on usein ristiriidassa käytännön sijoitustoiminnan kanssa: monet passiivisen sijoittamisen kannattajat sijoittavat kapeisiin maa- ja toimialaindekseihin, joiden ostoja ja myyntejä he yrittivät ajoittaa – aktiivisesti.

#6 Molemmilla on väliä markkinoiden toimintaan

Yhdysvalloissa osakerahastopääomista jo noin puolet on passiivisissa rahastoissa ja Japanissa osuus on vieläkin suurempi. Passiivisten tuotteiden suosio on kasvanut niin voimakkaasti, että kysymys kasvun ja markkinaosuuden rajoista on tullut ajankohtaiseksi.

Yläraja ei ainakaan vielä näytä tulleen vastaan, vaikka passiivisen sijoittamisen lisääntymisestä on aiheutunut lieveilmiöitä, kuten sijoitusvirroista aiheutuvat kärjistyneet hintaliikkeet ja mahdolliset hinnoitteluvirheet.

Tehokkaasti toimivat markkinat tarvitsevat aktiivisia sijoittajia, jotka tekevät sijoituspäätökset arvonmäärityksen perusteella. Passiivisuus ei ole ongelma niin kauan kuin aktiivisten muskelit riittävät ohjaamaan passiiviset oikeaan suuntaan ja ylläpitämään yhteyden hintojen ja fundamenttien – eli yritysten todellisen arvon - välillä.

Aktiiviset ja passiiviset täydentävät toisiaan sekä markkinoilla että sijoitussalkuissa. On hyvä muistaa, että passiivista ei voi olemassa olla ilman aktiivista sijoittamista. Passiivinen on kaiken aktiivisen summa.

Perttu Hytönen
salkunhoitaja
LähiTapiola Varainhoito

Tutustu säästämisen ja sijoittamisen palveluihimme

Asiakkaanamme pääset sijoittamaan rahasi kohteisiin, joihin uskomme ja itsekin sijoitamme. Kansainvälinen rahastoluokittaja Lipper valitsi meidät vuonna 2018 Pohjoismaiden parhaaksi varainhoitajaksi pienten yhtiöiden sarjassa.

Lue lisää