Vastuullinen sijoittaminen ui listaamattomiin sijoituksiin

12.9.2019 - Satu Norhomaa

LähiTapiola LokalTapiola

Hyvä vai paha, musta vai valkoinen? Vastuullisuudesta ja erityisesti vastuullisesta sijoittamisesta keskustellessa puntaroidaan usein, miten tulisi toimia toimiakseen oikein. Oikeaa ja väärää ei kuitenkaan ole, mutta on kymmeniä eri lähestymistapoja, joista jokainen vaikuttaa omalla tavallaan, johtaja Satu Norhomaa sanoo. Kymmeniä eri harmaan sävyjä, joista jokainen on yhtä oikein.

Vuosikymmen sitten vastuullinen sijoittaminen oli harvojen puheissa. Usein miellettiin, että vastuullisesti sijoittaminen tarkoitti luopumista parhaista sijoitustuotoista. Asian puheeksi ottaminen vaati poikkeuksellista kansalaisrohkeutta sijoittajien keskuudessa.

Tänään vastuullinen sijoittaminen on kuitenkin ammattisijoittajien arkipäivää ja harva näkee sitä enää luopumisena parhaista tuotoista. Päinvastoin, vastuullinen sijoittaminen on ennen kaikkea hyvää riskienhallintaa.

Yritykset, jotka toimivat fiksusti, kuten pitävät huolta henkilökunnastaan, maksavat veronsa ja huomioivat esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamat uhkat ja mahdollisuudet, ovat yleensä pitkässä juoksussa myös hyvin tuottavia sijoituskohteita.

Eri tapoja huomioida vastuullisuus on varmasti yhtä monta, kun sijoittajia ja yhteisiä standardeja tai mittareita on vielä todella vähän.

Eniten käytetty vastuullisen sijoittamisen muoto lienee edelleen ”pahojen” yhtiöiden poissulkeminen. Ja mikä ettei, strategiahan on varsin toimiva. On selvää, että mikäli yritys ei ole kiinnostava osakkeenomistajien näkökulmasta, vaikeuttaa se yrityksen toimintaa ja kykyä hankkia rahoitusta. Esimerkiksi YK:n normeja rikkovat yhtiöt ovat kaikkien sijoittajien käsillä olevassa tietokannassa. Tällaiset yhtiöt on melko helppo sulkea pois omasta sijoitusuniversumista.

Syvällisempi toimintamalli on vastuullisuusanalyysin integroiminen omaan sijoitustoimintaan siten, että yrityksen vastuullisuutta arvioidaan sijoittajan tai varainhoitajan sijoituskriteerien osana, ei vain erillisten poissulkujen perusteella tai erillisenä osana sijoituspäätöksiä.

Integrointi on vauhdilla yleistyvä toimintatapa, jonka haasteena tosin on sijoittajien näkökulmasta eri varainhoitotalojen erilaiset kriteerit ja siten hankala vertailtavuus.

Yhtiöihin vaikuttaminen omistajana tai rahoittajana on voimakkaasti nouseva trendi, jota tukee myös EU:n sääntely muun muassa suurten osakkeenomistajien velvollisuudesta käyttää äänioikeuttaan yhtiökokouksissa ja raportoida toimistaan sekä toisaalta vihreän rahoituksen (Green bonds) yhtenäistävä EU:n tasoinen sääntely.

Sekä integrointi että vaikuttaminen vaativat sijoittajalta/varainhoitajalta enemmän resursseja ja yhtiöiden tuntemusta ja ovat myös jossain määrin ristiriidassa toisen vallitsevan trendin, eli passiivisijoittamisen kanssa. Integrointi ja vaikuttaminen ovatkin työkaluina yleensä aktiivisijoittajan toimintatapoja.

Kaikkia edellä kuvattuja toimintatapoja käytetään yhdessä ja erikseen ja ne perustuvat pääsääntöisesti julkisesti noteerattujen yhtiöiden julkistamiin tietoihin. Kokonaan erilainen pelikenttä vastuullisessa sijoittamisessa aukeaa, kun sijoittajien rahaa virtaa enenevässä määrin (alhaisten korkojen piinaamana) listaamattomiin osake- ja korkosijoituksiin.

Millaiset pelisäännöt ja toimintatavat kuuluvat vastuulliseen sijoittamiseen omaisuusluokissa, joissa yhteisiä pelisääntöjä ei juuri ole? Ja mikä mielenkiintoisinta, miten sijoittajan toimista tulisi näissä omaisuusluokissa raportoida ja kertoa sidosryhmille. Jään mielenkiinnolla odottamaan keskusteluja tästä aiheesta asiakkaiden kanssa.

Satu Norhomaa
Johtaja, instituutioasiakkuudet
LähiTapiola Varainhoito

Tutustu säästämisen ja sijoittamisen palveluihimme

Asiakkaanamme pääset sijoittamaan rahasi kohteisiin, joihin uskomme ja itsekin sijoitamme. Kansainvälinen rahastoluokittaja Lipper valitsi meidät vuonna 2018 Pohjoismaiden parhaaksi varainhoitajaksi pienten yhtiöiden sarjassa.

Lue lisää