Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Yli puolet suomalaisista laskisi veneilyn promillerajaa – ”Miksi laki sallii veneilyssä korkeamman promillerajan kuin autoilussa?”

15.6.2020 - Turvallisuus

Enemmistö suomalaisista pitää ruorijuopumuksen promillerajaa liian korkeana, selviää LähiTapiolan teettämästä kyselystä. Joka toinen laskisi sen veneilyssä samalle tasolle kuin tieliikenteessä ja joka neljäs jopa nollaan. Alkoholi on vuosittain osallisena monissa veneilykuolemissa. Poliisi muistuttaa, että tuomio ruorijuopumuksesta voi rapsahtaa myös kevyemmästä humalatilasta.

Alkoholi ja veneily eivät sovi yhteen, ja etenkin nykyisessä ruorijuopumuksen promillerajassa on laskun varaa, katsoo moni suomalainen. Tämä selviää LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus -kyselystä.

Kyselyn vastaajista 54 prosenttia on sitä mieltä, että huviveneilyn promillerajaa pitäisi laskea nykyisestä 1,0 promillesta. Laskun kannattajista noin puolet alentaisi sen 0,5 promilleen eli samalle tasolle kuin tieliikenteessä. Joka neljäs on valmis tiputtamaan promillerajan vesillä suoraan nollaan.

Laskuun ei näe tarvetta noin joka kolmas kyselyn vastaajista. Naiset kannattavat laskua hieman miehiä useammin, ja samoin useimmat maaseutumaisissa kunnissa asuvista ovat sen kannalla.

- Itsekin veneilevänä olen aina ihmetellyt, miten laki sallii veneilyssä korkeamman promillerajan kuin autoilussa. Vesi on ympäristönä jopa tienpintaa haastavampi, sillä aallot heiluttavat venettä ja keli voi muuttua yllättäenkin. Yhden promillen humalatila heikentää jo huomattavasti veneilijän tasapainoa, tarkkaavaisuutta ja reaktiokykyä, sanoo toimitusjohtaja Olli Aakula LähiTapiola Varsinais-Suomesta.

Rannikkoseudulla veden ilot ja vaarat ovat kesänvietossa läsnä.

- Saaristomme on todella kaunis, mutta samalla vesi kätkee alleen paljon kiviä ja karikoita. Veneen kuljettajalta vaaditaan jatkuvaa tähystystä ja reittisuunnittelua, eikä esimerkiksi rantautuminen käy niin helposti, jos veressä on alkoholia, sanoo Aakula.

Ruorijuoppo aiheuttaa vaaraa – vastuuta ei voi siirtää

Rikoslain mukaan ruori- eli vesiliikennejuopumukseen syyllistyy, jos ohjaa venettä vähintään 1,0 promillen humalassa. Raja pätee kuitenkin vain huviveneilyyn, sillä soutuveneen tai esimerkiksi kanootin ohjailussa ei ole promillerajaa.

Huviveneilyn promillerajan laskua pohdittiin esimerkiksi 2010-luvun alussa oikeusministeriön työryhmässä. Tuolloin se päätettiin pitää ennallaan, mutta ammattivesiliikenteessä raja laskettiin 0,5 promilleen vuonna 2012.

Ylikonstaapeli Jarmo Niininen Helsingin venepoliisista muistuttaa, ettei ruorijuoppouden rangaistavuus riipu vain promillemäärästä. Veneilijä saatetaan tuomita myös alle yhden promillen humalan takia, jos hänen toimintakykynsä on selvästi heikentynyt tai hän aiheuttaa vaaraa toisten turvallisuudelle.

- Esimerkiksi nuorella 0,7 promillea alkoholia veressä voi merkittävästi heikentää ajokykyä, sanoo Niininen.

Venereissulla vastuuta veneen kuljettamisesta ei voi myöskään siirtää selvin päin olevalle mutta taitamattomalle ohjaajalle. Veneen päällikkö vastaa sen kulusta ja turvallisuudesta – ja voi näin syyllistyä ruorijuopumukseenkin –, vaikka hän vain ohjeistaisi toista ja pysyisi kaukana kaasukahvasta.

- Lähes aina ruorijuopot ovat miehiä. Joskus ruorijuopumusta pyritään kiertämään niin, että matkalla juopunut kuski pyytää esimerkiksi vaimoaan ajamaan venettä. Päällikkönä hänen pitäisi kuitenkin olla koko ajan ajokykyinen. Ruorijuopumukseen voi syyllistyä kuka vain, joka olennaisesti vaikuttaa veneen kulkuun, sanoo Niininen.

Rangaistuksena ruorijuopumuksesta voi rapsahtaa sakkoja tai enintään kaksi vuotta vankeutta.

Veneily vaatii uhreja – varovaisesti juhannuksena

Alkoholi on vuosittain osallisena moniin veneilykuolemiin. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin julkaiseman tilaston mukaan viime vuonna vesiliikenneonnettomuuksissa menehtyi kaikkiaan 46 henkilöä, ja näistä onnettomuuden syyksi merkittiin 17 tapauksessa alkoholi. Päihtymys oli lähes yhtä yleinen onnettomuuden syy kuin veneilijän toimintavirhe, ja kaikki kuolleet olivat miehiä.

Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien lisäksi humala voi kuitenkin aiheuttaa vesillä myös lievempiä haavereita ja omaisuusvahinkoja. Juhannusveneilyssä kannattaakin säilyttää maltti, kunnes ollaan pysyvästi rannassa.

- Alkukesästä vesi on vielä kylmää, joten onnettomuudet voivat siksikin olla kohtalokkaita. Kannattaa aina kunnioittaa merta ja huomioida muut vesillä liikkuessa. Veneen päällikön on hyvä pysyä selvänä, kunnes vene on taas pysyvästi laiturissa. Kaikilla kannattaa myös olla veneessä koko ajan pelastusliivit päällä, sanoo Olli Aakula.

LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 27. maaliskuuta ja 2. huhtikuuta 2020 välisenä aikana kaikkiaan 1196 suomalaista. He edustavat manner-Suomen 15–74-vuotiasta väestöä. Kyselyn toteutti Kantar TNS. Virhemarginaali on noin +/- 2,9 prosenttiyksikköä.

Yksi promille rajana huviveneilyssä

  • Ruori- eli vesiliikennejuopumukseen syyllistyy rikoslain mukaan venettä ohjaava tai sen kulun turvallisuuteen olennaisesti vaikuttava henkilö, jonka veressä on alkoholia vähintään 1,0 promillea tai litrassa uloshengitysilmaa vähintään 0,44 milligrammaa.
  • Ruorijuopumuksesta voidaan tuomita myös henkilö, jonka toimintakyky on päihtymyksen takia heikentynyt tai hän aiheuttaa toisille vaaraa. Päihtymys voi johtua myös muista huumaavista aineista. Vesiliikennejuopumuksesta rangaistus on sakko tai enintään kaksi vuotta vankeutta.
  • Soutuveneellä tai purjejollalla liikkuvaa ei voida tuomita vesiliikennejuopumuksesta. Ammattimaisessa vesiliikenteessä raja on 0,5 promillea.
  • Rattijuopumuksen eli esimerkiksi autoilun promilleraja on 0,5. Törkeästä rattijuopumuksesta voidaan tuomita, jos veressä on alkoholia vähintään 1,2 promillea.
  • Poliisi käyttää vesiliikenteen valvonnassa alkometriä. Jos seulontalaite osoittaa, että veneilijää on syytä epäillä ruorijuopumuksesta, hänet voidaan viedä poliisilaitokselle tarkkuusalkometrillä tehtävään jatkotutkimukseen tai terveyskeskukseen verikokeeseen.

Lähde: Rikoslaki, poliisi