Oma velkamäärä huolestuttaa vain pientä osaa suomalaisista. Eniten suomalaiset ovat huolissaan kyvystään hoitaa velkaa, jos vakava sairaus, työttömyys tai muun syy yllättää. LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro pohtii, ovatko kotitalouksien oman talouden hallintataidot kohdillaan.

Pääsääntöisesti suomalainen ottaa velkaa asunnon ostoa varten. Vaikka suomalaisten velkamäärä suhteessa tuloihin on noussut jatkuvasti, oma velkamäärä aiheuttaa huolta vähemmistölle velallisista. Asia ilmenee LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus –kyselystä.

Tunnollisina velanhoitajina tunnetut suomalaiset ovatkin enemmän huolissaan omasta tai puolison kyvystä hoitaa velkaa kuin siitä, että korot nousisivat tai velalla rahoitetun kohteen arvo laskisi.

Kyselyn yli viidestäsadasta velkaa omistavasta henkilöstä 41 prosenttia sanoi velassa huolettavan vähintään jonkin verran se, mitä velanhoitokyvylle kävisi puolison kuoleman tai vakavan sairauden sattuessa.

Oma vakava sairastuminen ja sen vaikutus velanhoitokykyyn huoletti 37 prosenttia kyselyn velallisesta. Sen sijaan korkojen noususta oli huolissaan 35 prosenttia vastanneista. Velan vakuutena olevan kohteen arvon lasku huolestutti vain 12 prosenttia vastaajista.

-Tulokset antavat selvän kuvan missä pelkokerroin on korkeimmillaan. Isoin pelko tulee elämän satunnaisuuksista, päällimmäisenä oma ja puolison terveys, työkyky ja pahimmillaan kuolema. Tämä kuulostaa ihan odotetulta, sillä samat elämän ikävät yllätykset ovat juuri niitä riskejä, joiden varalle kotitaloudet ylipäätään sanovat varautuvansa, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.

Katso, mihin ikäviin yllätyksiin suomalainen varautuu taloudellisesti.

Vaikka Arjen katsaus –kyselyn tulokset ovat osin odotettuja, ne myös mietityttävät ekonomistia. Nummiaro pohtii sitä, ovatko kotitalouksien oman talouden hallintataidot muuttuvan maailman vaatimalla tasolla.

- Alhaisten korkojen maailmassa ja eriytyneiden asuntomarkkinoiden Suomessa kotitalouksien tasetaitojen merkitys nousee ihan yhtä tärkeäksi oman talouden hallintakeinoksi kuin rahavirtoihin keskittyvät budjetointitaidot, Nummiaro sanoo.

-Alhaiset korot voivat tuoda mukanaan lieveilmiöitä, kuten jatkuvasti elvyttävän rahapolitiikan, kestämättömäksi paisuvan ja kotiaan etsivän rahan määrän, ylivelkaantumisen ja varallisuuserien kuplat. Tässä ympäristössä kotitalouksien pelko korkojen noususta voi osoittautua turhaksi, kun taas holtittoman velkavivun ryydittämät varallisuustappiot voivat tyhjentää eläkesäästöt.

Velkamäärä vaihtelee, työryhmä esittää velkakattoa

Velkamäärä suomalaisilla vaihtelee suuresti. Arjen katsaus –kyselyyn osallistuneista yli tuhannesta vastaajasta 38 prosenttia sanoi, ettei heillä ole velkaa lainkaan. 35 prosentilla vastanneista velkaa oli enintään 50 000 euroa. Vain yhdellä prosentilla oli velkaa yli 200 000 euroa.

Tilastokeskuksen vuoden 2016 kotitalouksien varallisuustutkimuksen mukaan 58 prosentilla kotitalouksista oli velkaa. Eniten on asuntovelkaa. Viime vuoden tilastojen mukaan asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 100 030 euroa.

Suomalaisten velkaantuminen on herättänyt suurta huomiota. Valtiovarainministeriön asettama työryhmä julkaisi lokakuussa selvityksensä keinoista, joilla kotitalouksien liiallista velkaantumista voisi ehkäistä.

Tilastollisesti suomalaisten velkaantuneisuus on kasvanut historiallisen suureksi ja myös maksuhäiriöisten aikuisten määrä on kasvussa.
Työryhmän esittämiin keinovalikoimiin kuuluu niin sanottu lainakatto, joka rajaisi luotonottajan velkojen ja tulojen suhdetta. Työryhmä esittää myös, että lainojen takaisimaksuaikoihin tulisi takaraja. Työryhmän ehdotuksen mukaan henkilön kaikkien hänelle myönnettyjen ja taloyhtiölainaosuuksien yhteismäärä ei saisi ylittää 450 prosenttia henkilön vuosituloista. Luoton enimmäismaksuajaksi työryhmä esittää 25 vuotta.

-Viranomaiset pelkäävät kotitalouksien velkaantumisessa juuri sitä, mitä kansa ei itse juurikaan tajua pelätä, nimittäin vuolaana virtaavien lainahanojen sulkeutumista. Sääntelyn tavoitteena on estää luotonannon romahdus, joka voisi seurata velkavetoista varallisuuskuplaa ja johtaa taantumaan rahoituksen häiriintyessä, Nummiaro sanoo.

- Pahimmillaan kriisi olisikin ylivelkaantuneen painajainen, sillä työpaikka ja velanhoitokyky muuttuisivat epävarmemmiksi juuri samaan aikaan, kun velkavivutetut tappiot, jälleenrahoituksen ehtymisen ja heikentynyt rahaksi muutettavuus eli likviditeetti kurittavat varallisuutta.

LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn tuotti Kantar TNS. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1034 suomalaista, jotka olivat iältään 15-74 –vuotiaita. Kysely toteutettiin syyskuussa 2019. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin +/- 3,1 prosenttiyksikköä.

Tasetaidot vähentävät velkahuoliakin

Velkahuolia voi pienentää arvioimalla kotitalouden varojen ja velkojen kokonaisuutta.

-Kotitalouden tasetaidot auttavat näkemään ylivelkaantumisen vaarat ja mitoittamaan riskit inhimillisen kestokyvyn mukaisiksi. Lisäksi tunnollisella velanhoitajallakin kannattaa olla pahan päivän puskuri, jonka täyttyessä voi isoa velkaa pienentää etupainotteisesti. Pienen velan tilanteessa voi myös miettiä säästämistä muihin sijoituskohteisiin, jolloin kaikki omaisuus ei ole kiinni omassa kodissa, Nummiaro sanoo.

Nummiaro antaa muutaman vinkin kodin tasetaitoihin.

1. Tase. Omaan talouteen kuuluvat tulot, menot, varat ja velat. Budjetoinnissa huomio on tulojen ja menojen tasapainottamisessa, ja parhaimmillaan koko elämänkaaren ajalle. Taseella tarkoitetaan varojen ja velkojen kokonaisuutta. Budjetti ja tase ovat yhteydessä toisiinsa, sillä veloista syntyy korkomenoja ja varoista sijoitustuloja. Budjetointiin omat seitsemän vinkkiä täältä.
2. Velkavipu. Isompi velka tarkoittaa suurempia korkomenoja ja voimakkaampia nettovarallisuuden arvonheilahteluja. Nettovarallisuus on varojen ja velkojen erotus. Voimakkaasti laskiessaan varallisuuden arvo voi painua velkoja pienemmäksi. Iso velka tekee haavoittuvaksi esimerkiksi sairauden, työttömyyden tai eron kohdatessa.
3. Velanhoitokyky. Velanhoitomenot muodostuvat korkokuluista ja säännöllisistä lyhennyksistä. Korkojen nousun varalle tarkemmat vinkit täältä. Lainan lyhennykset pienentävät velkavipua. Tulojen laskun varalle voi suojautua lainaturvalla. Asuntolainan lyhentäminen eli asuntosäästäminen kasvattaa nettovarallisuutta ja siten turvaa eläkeaikaa varten.
4. Kuihtuva varallisuus. Varojen arvo voi laskea systemaattisesti. Auton ominaisuudet tuntevat kaikki, tekninen käyttöikä on noin 20 vuotta, arvo tippuu vanhenemisen ja kulumisen myötä, kunnes loppuun ajettuna arvo on nolla. Talletusten korko ei pärjää inflaatiolle, jolloin varojen ostovoima pienenee. Isolla osalla varallisuudesta reaalinen tuotto-odotus on negatiivinen.
5. Asunto ”pyörät allaan”. Voimakkaasti kaupungistuvassa maassa osa rakennuskannasta muuttuu taseominaisuuksiltaan autoiksi. Varallisuuden säilyttämiseksi ennallaan arvonalentumisen voi jyvittää asumiskuukausille ja säästää saman verran muihin sijoituskohteisiin. Kasvukeskuksissa arvot voivat hyvin nousta, mutta ovat sielläkin alttiina suhdannevaihteluille.
6. Kasvava varallisuus. Säästämällä ja sijoittamalla voi kasvattaa varoja. Positiivinen tuotto-odotus edellyttää riskinottoa. Riskiä hallitaan hajauttamalla eri sijoituskohteisiin ja omaisuuslajeihin. Säännöllinen kuukausisäästäminen tuo myös ajallisen hajauttamisen ja sen voi aloittaa rahastoon jo 30 eurolla. Sijoittajan seitsemän perustaitoa täältä.
7. Täydellinen myrsky. Talouskriisissä työpaikka ja velanhoitokyky ovat epävarmempia juuri samaan aikaan, kun velkavivutetut tappiot, jälleenrahoituksen ehtymisen ja heikentynyt rahaksi muutettavuus kurittavat varallisuutta. Tasetaidot auttavat näkemään ylivelkaantumisen vaarat ja mitoittamaan riskit inhimillisen kestokyvyn mukaisiksi.