Osakemarkkinoiden ”pelkokerroin” kävi elokuussa korkeimmillaan sitten korona-ajan – ekonomisti kertoo, mitä markkinoilla tapahtui
Elokuun alun markkinaturbulenssi ajoi osakemarkkinoiden pelkokertoimena tunnetun VIX-indeksin hetkellisesti historiallisen suuriin lukemiin. Indeksin raju nousupiikki saattoi antaa epävarmuuden tasosta väärän kuvan, arvioi LähiTapiola Varainhoidon rahoitusmarkkinaekonomisti Jyri Kinnunen.
Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden odotettua kurssiheiluntaa kuvaava, pelkokertoimeksikin kutsuttu VIX-indeksi kävi 5. elokuuta korkeimmillaan sitten koronakriisin. Indeksi kävi päivän sisällä hetkellisesti yli 65 pisteessä. Indeksi on ollut korkeammalla vain finanssikriisivuonna 2008 ja koronaromahduksen yhteydessä maaliskuussa 2020.
– Markkinaturbulenssin laukaisivat USA:n taantumahuolet ja Japanin jeniin liittyvien korkoerokauppojen purkaminen, jonka taustalla olivat Japanin keskuspankin koronnosto, jenin vahvistuminen ja USA:n ja Japanin korkoeron kaventuminen, kertaa LähiTapiolan rahoitusmarkkinaekonomisti Jyri Kinnunen.
Myrsky levisi markkinoilla nopeasti: Tokion pörssiä kuvaava Nikkei-indeksi sukelsi maanantaina 5. elokuuta 12,4 prosenttia, eniten sitten vuoden 1987. Markkinaliikkeet olivat suuria myös Yhdysvalloissa ja maailman muissa pörsseissä.
– Kyllä epävarmuus nousi merkittävästi, mutta VIX-indeksin päivänsisäisen nousupiikin taustalla näyttää olleen myös indeksin laskentaan liittyviä seikkoja. Todennäköisesti muutokset epälikvideimpien optioiden osto- ja myyntitarjouksissa vääristivät indeksin lukemia laajemmin, vaikka todellisuudessa suhteellisen harva kauppa indeksin laskentaan vaikuttavissa optioissa oikeasti tapahtui.
VIX-indeksi päätyi lopulta maanantaipäivän päätteeksi 38,57 pisteeseen, mikä sekin kertoi edelleen korkeasta epävarmuudesta. Luku ei kuitenkaan ole yhtä poikkeuksellinen: se ei mahdu indeksin vuodesta 1990 alkavan historian korkeimpien päätösarvojen listalle, vaikka vuodet 2008, 2009 ja 2020 jätettäisiin tarkastelusta pois.
Elokuun turbulenssi alkoi ja laantui nopeasti
VIX-indeksin suurin päätösarvojen välinen päivänousu nähtiin koronakauhujen yhteydessä 15.–16. maaliskuuta vuonna 2020, jolloin indeksi nousi 24,86 pistettä. Nyt nähty päivänousu – 15,18 pistettä – oli historian kuudenneksi suurin.
Epävarmuus kuitenkin laantui lähes yhtä nopeasti kuin se nousi. Yhdysvalloista saatu uusi talousdata vihjasi sijoittajien taantumahuolien olleen ylimitoitettuja, ja markkinoita rauhoittivat myös Japanin keskuspankin ja Fedin edustajien puheenvuorot.
– Useilla markkinoilla pörssikurssit ovat nousseet lähelle tai yli elokuun alun kurssitasojen. Myös epävarmuuden taso VIX-indeksillä mitattuna palasi jo reilun viikon sisällä tapahtumien alusta normaalitasoille, ekonomisti huomauttaa.
Kinnunen pitää sijoitusmarkkinoiden loppuvuoden näkymiä edelleen kohtalaisen hyvinä, vaikka elokuun alun markkinaturbulenssi toikin epävarmuutta näkymään.
– Markkinoiden fokus on siirtymässä aiempaa selvemmin inflaatiosta kasvuun ja työllisyyteen. Vaikka kasvuun liittyvät riskit kohosivat loppukesällä, markkinamielialan pysyvämpi happaneminen edellyttäisi talous- ja tulosnäkymien selvää heikkenemistä.
Kinnusen mukaan markkinat ovat kuitenkin jatkossa entistä herkempiä talous- ja työllisyysluvuille. Myös yritysten tuloskunto määrittelee, jatkuuko osakekursseja kirittänyt tekoälyinnostus myös loppuvuodesta. Sijoittajalle paras tapa hallita epävarmuutta on sijoittaa pitkäjänteisesti ja riittävällä hajautuksella.