Maa- ja metsätalous5.12.2023Mikä ihmeen sääilmiövakuutus? Uudenlainen vakuutus kannustaa viljelijöitä varautumaan sään ääri-ilmiöihinSään ääri-ilmiöt kuivine hellejaksoineen ja rankkasadekausineen vaikuttavat maatilojen toimintaan myös Suomessa. Uudentyyppiset sääilmiövakuutukset voisivat motivoida viljelijöitä riskeiltä suojautumiseen, pohtii LähiTapiolan maatilaliiketoiminnan johtava asiantuntija Sami Myyrä.

Viljelijöiden riski kohdata sään ääri-ilmiö on kasvanut joka puolella maailmaa. Suomessa ilmastonmuutoksen vaikutukset maatalouteen ovat kaksijakoisia: toisaalta kasvukausi voi olla pidempi ja lämpöä on enemmän, toisaalta kuumuus ja kuivuus aiheuttavat täälläkin ongelmia.– Sään ääri-ilmiöiden aiheuttama uhka maatiloille kasvaa, joten meidän on vakuutusyhtiönä kehitettävä keinoja auttaa viljelijöiden sopeutumista muuttuviin sääoloihin. Meille on tärkeää etsiä ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen, ja siinä kehitystyössä asiakkaidemme eli omistajiemme mielipide on ensiarvoisen tärkeä, sanoo LähiTapiolan maatilaliiketoiminnan johtava asiantuntija Sami Myyrä. LähiTapiolassa onkin luotu syksyn 2023 aikana viljelijöille kysely kiinnostuksesta sääilmiövakuutuksia, eli ns. parametrisia vakuutuksia kohtaan. Kysely on osa PIISA-tutkimushanketta, jossa LähiTapiola on mukana 11 muun eurooppalaisen toimijan kanssa ja jota koordinoi Ilmatieteen laitos.– Maataloudessa tarvitaan uusia ja ennakkoluulottomia vakuutuksia sääriskien varalta. Sääilmiövakuutuksia ei ole vielä Suomen markkinoilla, mutta tutkimme paraikaa viljelijöiden kiinnostusta niitä kohtaan. Haluamme olla turvaamassa suomalaista huoltovarmuutta jatkossakin, Myyrä kertoo.Korvaus, jos sääilmiö toteutuuNykyiset maatilavakuutukset perustuvat aiheutuneen vahingon korvaamiseen. Uudentyyppinen sääilmiövakuutus tarjoaa ennalta määritettyjä vakuutuskorvauksia sovitun ilmiön tai tapahtuman toteutuessa. Vakuutettavat ilmiöt riippuvat vakuutuksen luonteesta ja asiakkaan tekemistä valinnoista. Sami Myyrä antaa esimerkin:

– Jos maatilayrittäjä kohtaa tilanteen, jossa toukokuun ensimmäisestä päivästä alkaen ei sada sataan päivään, hän saa vakuutuskorvauksen kuivuuden aiheuttamasta vahingosta. Vahinkoa ei erikseen tarkasteta tilalla.

Viljelijän valitsema korvaustaso vaikuttaa vakuutuksen hintaan.

– Viljelijä voi halutessaan vaihtaa laskennan aloituspäivää ja kuivuusjakson pituutta. Myös molemmat nämä muutokset vaikuttavat vakuutuksen hintaan. Sääilmiöiden todentaminen voi perustua Ilmatieteen laitoksen mittauksiin tai maatilan oman sääaseman tietoihin. – Nyt käynnissä olevalla tutkimuksella selvitetään, haluavatko maanviljelijät mittausten perustuvan julkisiin mittausasemiin vai asiakkaiden omiin sääasemiin, Myyrä selventää.Vahinkojen ennaltaehkäisy on kaiken keskiössäIlmiöpohjaisten vakuutusten yksi keskeisimpiä etuja on se, että vakuutuskorvaukset maksetaan nopeasti.– Ilmiöpohjainen vakuuttaminen kannustaa riskeiltä suojautumiseen, sillä korvauksen voi saada, vaikka vahinko ei olisikaan realisoitunut. Vahinkoja kannattaa siis yrittää ehkäistä. Maatilan riskienhallinnassa ennaltaehkäisy on kaiken keskiössä.Haasteena ilmiöpohjaisessa vakuuttamisessa on se, että joissain tapauksissa mitattavissa oleva sääilmiö ei korreloi vakuutetun kokemien tuhojen kanssa. – Tämä voi johtua esimerkiksi mittausaseman ja asiakkaan välisestä etäisyydestä. Sademittareita ei välttämättä voi olla kaikilla viljelijän pelloilla, vaan on tyydyttävä yhteen tilakohtaiseen mittaukseen.

Ajankohtaista

Turvallisuus29.4.2025Kysely paljastaa, mitä suomalaiset oikeasti pelkäävät liikenteessä – ”Kyydissä istuvilla on velvollisuus puuttua”Päihtyneet kuskit, puhelimet, hirvet ja peurat sekä sähköpotkulaudat ovat suomalaisten yleisimpiä pelkoja liikenteessä, selviää LähiTapiolan teettämästä kyselystä. Vappuna on olennaista tiedostaa, että alkoholi lisää riskejä liikenteessä myös silloin, kun promillemäärät jäävät alle rattijuopumuksen rajan, sanoo LähiTapiolan johtaja Tapani Alaviiri.Työelämä24.4.2025Kysely: Palkitseminen toisi säästöjä kuntiin ja hyvinvointialueille, mutta sen kehittämiseen ei ole aikaa65 prosenttia kyselyyn vastanneista kuntien ja hyvinvointialueiden johtajista ja luottamushenkilöistä piti organisaationsa palkitsemiskäytäntöjä riittämättöminä. Yli 90 prosenttia vastaajista uskoi, että palkitsemisella voitaisiin lisätä tuottavuutta ja saavuttaa säästöjä. Esteenä on ajan ja taloudellisten resurssien puute.Ympäristö24.4.2025Ilmastoyhteisö vastaa pk-yritysten tarpeisiin viedä ilmastotyönsä vaikuttavammalle tasolleLähiTapiola on mahdollistanut lahjoituksillaan jo yli 500 pk-yritykselle maksuttoman osallistumisen Keskuskauppakamarin ilmasto-ohjelmaan. Suositun ilmasto-ohjelman jatkumoksi on nyt lanseerattu pk-yritysten Ilmastoyhteisö. Siihen voivat hakea yritykset, jotka ovat jo aloittaneet hiilijalanjäljen laskennan ja haluavat viedä ilmastotyönsä uudelle tasolle.

Katso lisää ajankohtaisia