Elämänturva3.1.2022Perhe-eläke yhteiskunnan tarjoamana turvana kuoleman varalta uudistuu – lesken asema heikentyy, avoliitossa elävien vahvistuuYhteiskunnan tarjoama perhe-eläke menehtyneen henkilön lapsille ja leskelle muuttuu 1.1.2022 alkaen. Jatkossa perhe-eläke myönnetään määräaikaisena, lapseneläkkeen päättymisikä nousee ja avopuolison turva paranee. Erityisesti lesken taloudellisen aseman heikentyminen korostaa omaehtoisen varautumisen merkitystä.

Yhteiskunnan tarjoama menehtyneen henkilön perheen turva, perhe-eläke, uudistuu vuodenvaihteessa. Menehtyneen henkilön työuran aikaisen eläkekertymän mukaan määräytyvä perhe-eläke koostuu leskelle maksettavasta leskeneläkkeestä ja lapsille myönnettävästä lapseneläkkeestä.- Ehkä olennaisin – ja eniten keskusteluakin valmisteluvaiheessa herättänyt – muutos on leskeneläkkeen muuttuminen määräaikaiseksi. Leskeneläke onkin muutoksen jälkeen entistä selkeämmin uuteen tilanteeseen sopeutumista turvaava etuus, jonka määräaikaisuus on syytä tiedostaa, sanoo johataja Veera Lammi LähiTapiola Henkiyhtiöstä.Vuodenvaihteessa voimaan astuva lakiuudistus tarkoittaa leskeneläkkeen osalta sitä, että jatkossa se myönnetään määräaikaisena kymmeneksi vuodeksi tai kunnes nuorin lapsi täyttää 18 vuotta. Muutos koskee leskeksi 1.1.2022 jälkeen jääviä vuonna 1975 tai sen jälkeen syntyneitä henkilöitä. Lapseneläkkeen päättymisikä puolestaan nousee kahdella vuodella siihen asti, kunnes lapsi täyttää 20 vuotta.Muutoksiin voi varautua vakuuttamallaPerhe-eläke määräytyy kuolleen henkilön työuran aikaisen eläkekertymän mukaan. Kuten muutkin tulosidonnaiset etuudet, sen suuruus on usein yllätys tilanteen sattuessa eteen. Ikävien yllätysten välttämiseksi onkin suositeltavaa varmistaa omaan elämäntilanteeseen riittävä varautumisen taso. Leskeneläkkeeseen tulevat muutokset korostavat jatkossa yhä enemmän yksilön varautumisen tärkeyttä.- Suomalaisten henkivakuutusturva perheen huoltajan tai puolison kuoleman varalta suhteessa taloudellisiin vastuisiin on usein arvioitu alakanttiin. Tämä epäsuhta korostuu erityisesti metropolialueilla asuntolainojen koon kasvaessa. Tärkeää olisi pystyä varmistamaan kuoleman jälkeen perheelle riittävä toimeentulo tai esimerkiksi varmistaa asuntolainen takaisinmaksukyky, kertoo Lammi.Avoliitossa eläjät hyötyvät enitenUudistuksen suurimmat hyötyjät ovat avoliitossa elävät, jotka eivät aiemmin ole nauttineet perhe-eläkkeen suojaa lainkaan. Jatkossa menehtyneen henkilön avopuoliso on oikeutettu leskeneläkkeeseen, mikäli heillä on yhteinen lapsi, yhteinen talous sekä vähintään 5 vuotta kestänyt yhteistalous. Leskeneläkettä maksetaan tällöinkin enintään siihen asti, että nuorin yhteinen lapsi täyttää 18 vuotta.- Avoliittojen määrä on lisääntynyt ja heidän ottaminen mukaan leskeneläkkeen piiriin parantaa avopuolisoiden keskinäistä turvaa ja siten laajentaa eläkejärjestelmän kautta jaettavaa yhteiskunnan tarjoamaa turvaa. Huomioitavaa on kuitenkin, että avoliiton ja siihen liittyvän yhteistalouden määritelmä on varsin tarkka, toteaa Lammi.

Ajankohtaista

Talous2.5.2025Velkavipu kääntyi kotitalouksia vastaan ja varallisuuserot repesivät – nyt käänne on käsillä, arvioi ekonomistiTilastokeskuksen uudessa varallisuustilastossa koko Suomi köyhtyi, mutta varakkaimmat suomalaiset köyhtyivät vähiten, mistä syystä varallisuuserot kasvoivat. Nyt tuuli on kääntymässä, arvioi ekonomisti Hannu Nummiaro. Tänä vuonna varallisuuserot voivat jo kaventua.Turvallisuus29.4.2025Kysely paljastaa, mitä suomalaiset oikeasti pelkäävät liikenteessä – ”Kyydissä istuvilla on velvollisuus puuttua”Päihtyneet kuskit, puhelimet, hirvet ja peurat sekä sähköpotkulaudat ovat suomalaisten yleisimpiä pelkoja liikenteessä, selviää LähiTapiolan teettämästä kyselystä. Vappuna on olennaista tiedostaa, että alkoholi lisää riskejä liikenteessä myös silloin, kun promillemäärät jäävät alle rattijuopumuksen rajan, sanoo LähiTapiolan johtaja Tapani Alaviiri.Työelämä24.4.2025Kysely: Palkitseminen toisi säästöjä kuntiin ja hyvinvointialueille, mutta sen kehittämiseen ei ole aikaa65 prosenttia kyselyyn vastanneista kuntien ja hyvinvointialueiden johtajista ja luottamushenkilöistä piti organisaationsa palkitsemiskäytäntöjä riittämättöminä. Yli 90 prosenttia vastaajista uskoi, että palkitsemisella voitaisiin lisätä tuottavuutta ja saavuttaa säästöjä. Esteenä on ajan ja taloudellisten resurssien puute.

Katso lisää ajankohtaisia