Puolison kuollessa monet yllättyvät siitä, kuinka perintöön vaikuttaa elääkö avo- vai avioliitossa
Puolison kuollessa perinnönjakoon vaikuttavat monet seikat, joista yksi on pariskunnan siviilisääty. Lain edessä avo- ja avioparin oikeudet perintöön ovat selkeästi erilaiset. Perintöveroa laskettaessa erot voivat nousta tuhansiin tai kymmeniin tuhansiin euroihin, vaikka omaisuuden määrä ei olisi erityisen suuri. Kokosimme juttuun neuvoja, jotka on hyvä tietää puolison kuolemasta ja asioita, joita olisi hyvä miettiä riittävän ajoissa.
Yhä useampi suomalainen elää avoliitossa avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen sijaan. Vaikka omassa arjessa ei olisi isoa merkitystä sillä, elääkö avoparina vai avioliitossa, kohtelee laki pareja eri tavoin puolison kuollessa.
- Moni tietää, että laissa avo- ja aviopuolison oikeus perintöön puolison kuollessa eroaa. Silti monilta jää hoitamatta tietyt perusasiat, joilla voisi varautua lesken taloudelliseen tilanteeseen. Tämä nousee säännöllisesti esiin, kun hoidamme eri-ikäisten suomalaisten henkivakuutusasioita, johtaja Veera Lammi LähiTapiola Henkivakuutusyhtiöstä sanoo.
- On hyvä, että parhaillaan lainsäädännön kautta avoparien asemaa ollaan yhdenmukaistamassa enemmän avioparin kaltaiseksi. Esimerkiksi perhe-eläkejärjestelmää ollaan uudistamassa kattamaan myös avopuolisot. Silti jatkossakaan avopuolisolla ei ole perimysoikeutta, ellei kuolemaan ole erikseen varauduttu. Oman tilanteen hahmottaminen ajoissa on tärkeää, jotta voi myös taloudellisesti varautua näihin kaikkein ikävimpiin tilanteisiin. Perinnön suunnittelussa parasta on kääntyä alaa tuntevien asianajajien puoleen, Lammi kertoo.
Sosiaaliturvan ja lainsäädännön lähtökohtana on puolison kuollessa lesken aseman turvaaminen vakiintuneessa liitossa. Avioliitto on perinteisesti ollut tapa, jolla yhteiskunta on varmistanut, että kyseessä on vakiintunut parisuhde, Lammi arvioi. Esimerkiksi Kelan maksamaan leskeneläkkeeseen ovat tällä hetkellä oikeutettuja vain alle 65-vuotiaat lesket, jotka ovat olleet puolisonsa kanssa avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa.
Matin ja Maijan perintötilanteessa iso ero siviilisäädyllä
Pyysimme asianajaja Mari Lampeniusta Asianajotoimisto Susiluoto Oy:stä laskemaan karkean esimerkin tilanteesta, joka avaa avo- ja avioparin eroja oikeudesta perintöön puolison kuollessa.
Esimerkkipariskuntamme Maija ja Matti on lapseton pariskunta, joiden omaisuus on kertynyt monille suomalaiselle tuttuun tapaan auton, omistusasunnon ja mökin muodossa. Pariskunnalla on vielä maksamatonta asuntolainaa ja jonkin verran omia säästöjä. Pariskunnan yhteenlasketun omaisuuden arvo velkojen jälkeen on 215 000 euroa.
Kyseessä on lapseton pari, joten avioliitossa puoliso perii menehtyneen osapuolen. Avioliitossa puolisoilla on myös avio-oikeus toistensa omaisuuteen, mikäli ei ole tehty avioehtoa. Avoliitossa puoliso ei peri suoraan ilman testamenttia. Ilman testamenttia omaisuus jaetaan perintökaaren mukaisesti lakimääräisille perillisille esimerkiksi perittävän sisaruksille.
Esimerkin avoparilla on testamentti toistensa hyväksi, joten avopuoliso perii menehtyneen osapuolen.
Esimerkki: Maija ja Matti omaisuus
Asianajaja Mari Lampeniuksen kommentti avoparin perintöön: Verotuksessa lapseton avopuoliso maksaa perintöveroa suuremmalla prosentilla. Avoparin verotus kuuluu veroluokkaan II ja avioparin veroluokkaan I (lähisukulaiset). Veroluokassa II maksettavan veron määrä on suurempi.
Esimerkin tilanteessa henkivakuutus toisi lisäturvaa Matin taloudelle ja se auttaisi myös varautumaan perintöveroihin. Peritty omaisuus muodostuu usein esimerkiksi asunnosta, jota ei haluta realisoida perintöverojen maksamiseksi.
Jos perittävällä olisi lapsia eli rintaperillisiä, olisi sillä merkittävästi vaikutusta omaisuuden jakamiseen. Lapsilla on oikeus lakiosaan ja jos puolisot ovat avoliitossa, avopuolisolla ei ole vastaavaa laissa määrättyä vahvaa asumisoikeutta yhteisessä kodissa kuin aviopuolisoilla. Aviopuolison asumisoikeus voi loukata jopa lakiosaa, kun taas avopuolison testamentilla saama hallintaoikeus väistyy lakiosaoikeuden edessä.
Asianaja Mari Lampeniuksen kommentti avioparin perintöön: Avioliitossa ennen perintöveron määräämistä verottaja tekee puolisoiden välillä laskennallisen osituksen. Eloon jääneelle puolisolle kuuluu avio-oikeuden perusteella puolet pariskunnan yhteenlasketusta nettovarallisuudesta. Esimerkin tapauksessa Matti saisi tasinkoa Maijan kuollessa, koska hänen nimissään olevan omaisuuden arvo jää alle puoliosuuden. Verovapaan tasingon jälkeen loput perittävästä omaisuudesta on perintöveron alaista. Avioliitossa puoliso saa verotuksessa puolisovähennyksen, jonka arvo on 90 000 euroa. Kyseisessä esimerkissä tasingon ja puolisovähennyksen vuoksi perinnöstä ei makseta ollenkaan perintöveroa. Tämän vuoksi Matin perintö avioliitossa on yli 20 000 euroa suurempi kuin vastaavassa tilanteessa avoliitossa.
Esimerkkilaskelman tavoitteena on havainnollistaa yksinkertaistetun esimerkin kautta eroja, joita syntyy siitä, elääkö avo- tai avioliitossa. Yksinkertaistettua laskelmaa ei tule soveltaa omaan tilanteeseen, vaan oma tilanne kannattaa katsoa läpi asiantuntijan kanssa. Verosäännökset ja verotuskäytännöt voivat muuttua tulevaisuudessa. LähiTapiola-ryhmään kuuluvat yhtiöt tai niiden palveluksessa olevat työntekijät eivät vastaa tietojen virheettömyydestä tai puutteista, eivätkä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Perintöveron suuruus on arvioitu
Käy läpi ainakin nämä - asioiden hoitaminen ajoissa helpottaa omaisille läheisen kuolemaan liittyvää taakkaa:
Kokosimme asiantuntijamme avulla listan asioista, joiden hoitamisesta ajoissa on apua kuoleman koittaessa. Avioero, lapsen syntymä tai muu merkittävä elämäntilanteen muutos voi vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi testamenttiin tai henkivakuutukseen, joten elämäntilanteen muuttuessa on syytä palata näihin ja muokata ne vastaamaan muuttunutta tilannetta. Muista myös keskustella läheistesi kanssa asiakirjoista ja niiden sijainnista.
1) Testamentti: Erityisesti avoparien on hyvä miettiä testamentin tekemistä. Testamentin tulee täyttää tietyt muotovaatimukset, jonka vuoksi alaa osaavan asianajajan apu on usein tarpeen. Lapset tai heidän sijaansa tulevat lapsenlapset ovat oikeutettuja vähintään lakisääteiseen lakiosa-osuuteensa perinnöstä, mutta testamentilla voidaan huomioida esimerkiksi avolesken aseman turvaaminen. Lue
2) Henkivakuutuksella turvataan läheisiä ja heidän taloudellista toimeentuloaan, jos vakuutettu menehtyy. Henkivakuutus on erityisen tärkeä, jos on lainaa tai elätettäviä lapsia. Henkivakuutus auttaa myös selviämään perintöverosta tilanteissa, joissa perintönä saadaan omaisuutta, kuten asuntovarallisuutta tai metsää, jota ei haluta myydä.
3) Edunvalvontavaltuutuksella voi valtuuttaa esimerkiksi puolison tai jonkun toisen luotetun henkilön vastaamaan omien talous- tai henkilökohtaisten asioiden hoidosta tilanteessa, jossa ei kykene huolehtimaan niistä itse esimerkiksi terveydentilan vuoksi. Tämänkin asiakirjan muotoilussa on tietyt muotovaatimukset ja asiantuntija-apu voi olla tarpeen.
4) Hoitotahdolla pyritään ilmaisemaan omat toiveet hoidosta ja esimerkiksi tilanteet, joissa elintoimintoja ei keinotekoisesti pidetä yllä esimerkiksi vakavan sairauden tai onnettomuuden kohdatessa. Hoitotahdon voi tehdä esimerkiksi Omakanta-palvelussa.
5) Käytännön asioita, jotka liittyvät omaisen kuolemaan, on paljon. Erilaisten sopimusten läpikäynti, pankkiasiat ja hautajaisjärjestelyt ovat esimerkkejä asioista, joita läheisille jää hoidettavaksi kuoleman koittaessa. Näiden asioiden hoitamista helpottaa, jos asiakirjat ovat kootusti yhdessä paikassa ja niiden hoitamisesta on keskusteltu ajoissa. Jos on tehnyt testamentin, käytännön asioiden hoitamista voi helpottaa myös se, että testamentissa on määrätty testamentin toimeenpanija eli henkilö joka on valtuutettu hallitsemaan kuolinpesää.