Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Moni sijoittaja on nyt uuden edessä – LähiTapiolan sijoitusasiantuntija: ”Epävarmuudesta ei päästä ja siksi sijoitussuunnitelmasta pidettävä kiinni”

24.5.2022 - Talous

Alkuvuosi on ollut sijoitusmarkkinoilla erityisen kehno. Lähes kaikki omaisuusluokat ovat olleet miinuksella. Katso johtaja Outi Kalpion näkemys, miten sijoittajan on syytä toimia ja kuinka rahastosäästäjä voi sijoittaa kestävästi.

Kiihtyvä inflaatio, keskuspankkien toimet sekä yleinen globaali epävarmuus ovat pitäneet sijoittajat varpaillaan koko alkuvuoden. Lähes kaikkien omaisuusluokkien tuotot ovat olleet miinuksella. Mitään varmaa tuotonlähdettä on nyt lähes mahdoton löytää, salkunhoidosta ja vastuullisesta sijoittamisesta vastaava johtaja Outi Kalpio LähiTapiola Varainhoidosta sanoo.

LähiTapiola Varainhoidon Sijoituswebinaarissa Kalpio muistutti, että moni sijoittaja on nyt uuden edessä. Useiden vuosien ajan sijoittajat ovat saaneet tottua ultramataliin korkoihin, matalaan inflaatioon ja keskuspankkien huimaan elvytykseen. Nyt tämä aika on päättymässä. Inflaatio on kiihtynyt ja korot sen myötä lähteneet nousuun. Keskeiset keskuspankit ovat reagoineet kiihtyvään inflaatioon lopettamalla elvytyksen. Yhdysvalloissa on nähty jo ensimmäiset koronnostot.

- Olemme muuttuneessa tilanteessa ja ehkä tuoreimmat sijoittajat eivät ole olleet koskaan tilanteessa, että keskuspankit ovat nostamassa korkoja ja kuivaamassa likviditeettiä markkinoilta. Se on näkynyt markkinoilla niin, että lähes kaikki pääomaisuusluokat ovat tuottaneet miinusta, Kalpio kertasi alkuvuoden kehitystä sijoitusmarkkinoilla.

- Näkymät tästä eteenpäin ovat epävarmat. Pävittäin sekä osakekurssien että korkojen liikkeet voivat olla hyvinkin voimakkaita, koska tässä hinnoitellaan nyt tulevia skenaarioita, mihin talous menee ja mihin inflaatio kehittyy.

Kalpion mielestä on mahdollista, että keskuspankit pystyvät vielä hallitsemaan tilanteen ja ne nostavat korkoja sopivasti saaden inflaatio-odotukset madallettua sopivalle tasolle. Näin pääsisimme taloudessa niin sanotulla pehmeällä laskulla eteenpäin.

- Toki riskit ovat nyt koholla. Huonoin tilanne olisi, jos ajautuisimme stagflaatioon eli taloudet ajautuisivat taantumaan johtuen korkealla pysyvästä inflaatiosta ja sitä kautta talouden hidastumisesta, johtuen korkeista koroista. Saman aikaisesti keskuspankit joutuisivat nostamaan korkoja edelleen, koska eivät saa inflaatiota kuriin.

Kalpio muistuttaa, että kun inflaatio on näin korkea, reaalikorot ovat negatiiviset eli esimerkiksi tileillä makuutetun rahan arvo laskee.

-Varmaa tuotonlähdettä tällaisessa tilanteessa ei ole. Aika näyttää, miten talous lähtee tästä keriytymään eteenpäin. Tärkeintä sijoittajalle on pysyä omassa sijoitussuunnitelmassa. Uusilla sijoittajilla on hyvä hetki tarkistaa, oliko oma käsitys riskinsietokyvästä paikallaan.

Erityisen tärkeää Kalpion mielestä sijoittajille on, että he pitävät kiinni ajallisesta hajautuksesta ja omaisuusluokkahajautuksesta.

Pitkän ajan ilmastohaasteet jääneet sotauutisten varjoon, mutta haasteet ovat yhä olemassa

Sotauutiset Ukrainasta ovat vieneet sijoittajien ja koko maailman huomion viime kuukausina. Varjoon on jäänyt muun muassa maailman ilmastopaneelin IPCC:n julkaisema ilmastoraportti. Sen mukaan nykyiset päästövähennykset eivät vielä riitä ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi tavoiteltuun 1,5 asteeseen vuosisadan loppuun mennessä.

Ilmastopaneelin raportti antaa synkän kuvan nykytilanteesta, mutta siitä heijastuu myös optimismia. Sitran kestävän arjen asiantuntija Markus Terho sanoi webinaarissa, että yksilötason vaikuttaminen ilmastopäästöihin on merkittävää.

-Usein luullaan, että joku muu hoitaa ilmastokriisin jäljet. Mutta itse asiassa kaikki inhimillinen toiminta, josta hiilidioksidipäästöjä aiheutuu, tehdään yksilöiden ja kotitalouksien vuoksi. Päätöksentekijä on joko yksilö tai kotitalous, tai sitten olemme ulkoistaneet päätökset demokraattisissa maissa niin, että pienempi joukko päättää meidän kaikkien puolesta, Terho sanoo.

-Jokaisessa länsimaassa me voisimme tuplata päästövähennykset, kun katsotaan nimenomaan kulutuspohjaisia päästöjä. Pariisin sopimuksessa päästöt on laskettu niin, että Suomi vastaa Suomen maaperällä tuotetuista päästöistä. Kun huomioidaan tuonti ja vienti, nähdään, että suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki on noin 10 000 kiloa per vuosi.

Suomalaisten keskimääräinen hiilidioksidipäästö pitäisi puolittaa 2030 mennessä. Se voi tuntua hurjalta tavoitteelta, mutta ihan muutamalla valinnallakin pystytään leikkaamaan noin 30 prosenttia lähes heti.

- Jos jokainen suomalainen kotitalous ja siellä asuvat aikuiset vähentäisivät omaa hiilijalanjälkeään 30 prosenttia, Suomen tekemä hiilidioksidipäästövähennys tuplaantuisi.

Terho muistuttaa, että tähän mennessä ilmastoasioihin kannustaminen on tapahtunut negatiivisen yhtälön kautta. Ihmisille on kerrottu, mitä ei saa tehdä.

- Tämä tapa ei ole kuitenkaan saanut ihmisiä muuttamaan tapojaan. Tähän tarvitsisimme lisää innovatiivisia työkaluja, jolla jokainen voisi löytää oman tapansa vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjään arjessaan ja toisaalta löytää itselleen uusia tapoja, jotka tuottavat itselle muuta hyötyä, parempaa hyvinvointia.

Katso, miten sijoittaja voi toimia epävarmuudessa nyt ja kuinka rahastosäästäjä voi sijoittaa kestävästi


Sijoitamme sinun varasi kuten omamme

Mitä, jos voit sijoittaa omat varasi kuten me LähiTapiolassa – pitkäjänteisesti ja ammattitaitoisesti? Tutustu sijoituskohteisiin, joihin me suursijoittajana itse uskomme.

Lue lisää