Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

LähiTapiolan Talous ja Varallisuuskatsaus: Perittävää on yhä enemmän mutta harva laskee perinnön varaan

21.12.2021 - Talous

Harva suomalainen laskee perinnön varaan. Mutta ne, jotka laskelmia tekevät, uskovat saavansa perintöä noin 130 000 euroa. Tiedot ilmenevät LähiTapiolan Arjen katsauksesta. LähiTapiola Varainhoidon Talous- ja varallisuuskatsaus kertoo Suomen talouden kasvunäkymien lisäksi suomalaisten perinnöistä.

Perintösumma jatkaa kasvuaan Suomessa seuraavien vuosikymmenten aikana. LähiTapiola Varainhoidon Talous- ja Varallisuuskatsauksessa käydään läpi suomalaisten näkemyksiä perinnöistä ja perintöjen jakaumaa. Lue koko Talous- ja Varallisuuskatsaus täältä.

LähiTapiolan teettämässä Arjen katsaus –kyselyssä yli tuhannesta vastaajasta 49 prosenttia kertoi saaneensa joskus perintöä. Vain hieman pienempi osuus (47 %) vastaajista kertoi, ettei heidän kohdalleen ole osunut perintöä. (Lähde: Arjen katsaus syyskuu 2021, LähiTapiola, Kantar TNS)

- Perintöä saaneiden keskimääräinen bruttoperintö on yhteensä ollut 64 tuhatta euroa. Verohallinnon ennakkotiedot vuodelta 2018 olivat ennen veroja 40 tuhatta euroa per perinnönsaaja. Kysely koskee kuitenkin kaikkia elinkaaren aikana saatuja perintöjä, jolloin vastausten tuleekin olla isompia, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.

- Perintöjen merkitys vastaanottavan sukupolven elintasoon on kasvanut merkittävästi varallisuuden keskittyessä yhä vanhemmille ikäluokille. Esimerkiksi 32 vuotta sitten viisikymppisten kotitalouksien nettovarallisuus (mediaani) oli noin kaksinkertainen verrattuna vanhimpaan ikäluokkaan, mutta vuonna 2019 nämä olivat samalla tasolla. Perintöjen saamien voi siten nykyään lisätä elintasoa huomattavasti tuntuvammin.

Perintö ei ole suomalaisille tulonlähde, jonka varaan monikaan kotitalous talouttaan laskee. Arjen katsaus –kyselyssä vain 11 prosenttia kertoo joskus arvioineensa, kuinka suuren perinnön he voisivat saada.

- Heikon ansiokehityksen niin sanotuista kadotetuista kolmekymppisistä kuitenkin tuplamäärä on laskenut perintömääriä, osa mahdollisesti etsien perinnöistä korviketta alku-uran heikoille palkoille ja säästöille. Myös suurituloiset ovat keskimääräistä useammin kiinnostuneita perinnöistä, Nummiaro sanoo.

- Tyypillisin saatu perintö on kyselyn mukaan 20-50 tuhatta euroa, siihen haarukkaan osuu 22% saaduista perinnöistä. Arviot tulevaisuudessa saatavista perinnöistä painottuvat huomattavasti isompiin perintöihin ja tyypillisimmäksi määräksi on arvioitu 100-200 tuhatta euroa. Vastausten keskiarvo on perintöä saaneilla noin 64 tuhatta euroa ja tulevaisuuden perinnöissä jopa kaksinkertaisesti eli 130 tuhatta euroa.

Verohallinnon ennakkotietojen mukaan vuonna 2018 perinnönjättäjiä oli yli 51 700 ja perittävä varallisuus 6,2 miljardia euroa. Perintö jakautui keskimäärin kolmelle perinnönsaajalle ja he saivat 37 000 euroa perintöä verojen jälkeen. Perintövero oli noin 10 prosenttia jätetyistä perinnöistä. Korkein keskimääräinen perintö per henkilö oli Ahvenanmaalla ja pienin Kainuussa.

-Perintösumma kasvaa edelleen. Perinnönjaot kasvavat seuraavan 23 vuoden kuluessa noin 20 prosenttia, mikä nostaa perintösummaa, vaikka perintövarallisuus/henkilö ei reaalisesti kasvaisikaan. Suomalaisten nettovarallisuuden koostumus on muuttunut. Yhä enemmän varallisuudesta on sijoituksia. Sijoitus- ja perintösuunnittelulla voi vaikuttaa tuottoihin ja varallisuuden sukupolvisiirtymiin.

Perinnönjaot voivat pienentää varallisuuskeskittymiä, koska niiden myötä varallisuus jakautuu useampiin kotitalouksiin. Toisaalta Arjen katsaus –kyselyn perusteella hyvätuloiset saavat isompia perintöjä kuin heikommin ansaitsevat. Lisäksi syntyvyyden lasku vähentää perinnönsaajien lukumäärää. Varallisuuden alueellisen eriytymisen ja perinnönjakojen yhteisvaikutuksesta todennäköisesti tulevaisuudessa aiempaa pienempi joukko suomalaisista omistaa aiempaa suuremman osan suomalaisten kokonaisvarallisuudesta.

Kasvu hidastuu – inflaation kiihtyminen pääosin väliaikaista

LähiTapiola ennustaa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 3,5 prosenttia. Ensi vuonna kasvu hidastuu 2,5 prosenttiin ja vuonna 2023 1,5 prosenttiin.

- Kotitaloudet ovat nousukauden pääarkkitehtejä, mutta talouden kaikki pääkomponentit kantavat kortensa kekoon. Investointinäkymät ovat myönteiset sekä tuotannollisissa hankinnoissa että asuntorakentamisessa. Vientikysyntä kiihtyy ensi vuonna, mutta myös tuonnin lisääntyminen pitää nettoviennin kasvuvaikutuksen maltillisena, Nummiaro sanoo.

Nummiaro nostaa kolme riskitekijää taloudelle ja kotitalouksille. Yksi on voimakkaasti leviävä Omikron –variantti, joka uhkaa kasvattaa viranomaisten sulkutoimia. Näillä on vaikutuksensa ihmisten liikkuvuuteen sekä voi rajoittaa myös ihmisten kulutushaluja.

Sijoitusmarkkinoiden erinomaiset tuotot ovat paljolti perustuneet erittäin elvyttävään raha- ja finanssipolitiikkaan. Vahva talous kääntäisi vipua päinvastaiseen suuntaan, jolloin kohonneet arvostukset voivat antaa periksi. Talouspolitiikan kiristäminen lisää myös taantumariskiä.

Myös inflaatio on riskitekijä taloudelle. Kuluttajahinnat ovat nousseet selvästi ympäri maailmaa. LähiTapiola nostaa Suomen inflaatioennustettaan. LähiTapiola ennustaa inflaation olevan tänä vuonna 2,2 prosenttia. Myös ensi vuonna pysyy 2,2 prosentissa. Vuonna 2023 inflaatio hidastuu 1,8 prosenttiin.

- Inflaatiota kiihdyttävät voimat ovat pääsiassa väliaikaisia, mutta aiempaa arviot huomattavasti sitkeämpiä. Öljyn hinnan nousun loppuminen tai pieni lasku poistaisi isoimmat paineet. Sama pätee myös muiden hyödykkeiden vaikutukseen. Lisäksi globaalin talouden pullonkaulat, kuten puolijohteet ja merikuljetukset, helpottanevat ensi vuonna, vaikka eivät välttämättä poistu kokonaan, Nummiaro sanoo.

- Inflaatiopiikki siirtyy osin myös Euroalueen palkkoihin, mutta hintavakautta uhkaava palkka-hinta -spiraali vältetään. Suomessa kotitalouksien ostovoiman odotamme kasvavan maltillisesti ensi vuonna.

Sijoitamme sinun varasi kuten omamme

Mitä, jos voit sijoittaa omat varasi kuten me LähiTapiolassa – pitkäjänteisesti ja ammattitaitoisesti? Tutustu sijoituskohteisiin, joihin me suursijoittajana itse uskomme.

Lue lisää