Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Lasten uimataito huolettaa – ”pahimmillaan korona-ajalla on kauaskantoisia seurauksia”

12.10.2021 - Turvallisuus

Korona-aika sulki monin paikoin uimahallit ja laittoi uimaopetuksen tauolle. Suomen olosuhteissa on tärkeää oppia toimimaan vedessä ja tarvittaessa myös osata auttaa kaveria. Tänä vuonna hukkumistapaturmissa on menehtynyt poikkeuksellisen moni. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto on valmistellut koulujen käyttöön uuden vesi- ja jääturvallisuuden oppimiskokonaisuuden LähiTapiolan tuella.

Tuhansien järvien luvattu maa ja meren ympäröimä saari. Suomessa vesi on lähellä niin arjessa kuin vapaa-ajalla, mikä korostaa uimataidon ja turvallisen vesillä ja jäillä liikkumisen merkitystä. Valitettavasti kaikki meistä eivät vieläkään osaa uida. Lasten uimaan opettelua ja koulujen uimaopetusta on viime vuodet rajoittanut myös koronaviruspandemia. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) selvityksen mukaan viime talvena uimaopetus pysähtyi yli puolessa Suomen uimahalleista.

- Pahimmillaan korona-ajan rajoituksilla voi olla lasten uimataitoon kauaskantoisia vaikutuksia. Jo ennen pandemia-aikaa kaikissa kouluissa ei ollut mahdollista järjestää uinninopetusta, ja nyt myös vapaa-ajan uimakoulut olivat monin paikoin tauolla. Tutkimusten perusteella tiedämme, että aiemmin noin joka neljännellä Suomen kuudesluokkalaisella ei ole ollut riittävää uimataitoa, ja nyt huolena on, että tämä osuus kasvaa. Oppimisvajetta riittää kiinni kurottavaksi, sanoo toiminnanjohtaja Kristiina Heinonen SUH:sta.

Pohjoismaisen uimataidon määritelmän mukaan uimataitoisena voidaan pitää henkilöä, joka syvään veteen hypättyään pystyy uimaan yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta vähintään 50 metriä selällään. Viimeisimmän, vuonna 2017 julkaistun uimataitotutkimuksen mukaan tähän ei kyennyt 24 prosenttia kuudesluokkalaisista.

Paljon hukkumisia hellekesänä – aihetta herätä

Tänä vuonna vesi on vaatinut Suomessa poikkeuksellisen monen hengen. SUH:n ennakkotilaston mukaan tammi-syyskuussa hukkui kaikkiaan 131 henkilöä. Tämä on 38 enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna ja eniten sitten vuoden 2014. Etenkin helteisinä kesäkuukausina moni jäi veden varaan.

- Valtaosa hukkuneista on tietysti meitä aikuisia ja iäkkäämpiä henkilöitä, mutta myös lapselle hukkuminen on edelleen yksi suurimmista kuolemaan johtavista tapaturmariskeistä. Meiltä aikuisilla tuppaa helposti unohtumaan varovaisuus vedessä ja jäällä liikkuessa, mutta tämän asenteen ei tietysti tarvitse eikä pidä periytyä seuraavalle sukupolvelle, sanoo projektijohtaja Antti Määttänen LähiTapiolasta.

- Puhumme yhteiskunnassa paljon liikenteen riskeistä ja liikennekuolemista, joita on noin parisataa vuosittain. Liikenteessä henkilövahinkojen määrää on saatu vähenemään sinnikkäällä turvallisuustyöllä. Pitäisikö meidän alkaa puhua samalla painoarvolla myös veden riskeistä, kysyy Määttänen.

Keinoja varautua vesille ja jäälle – uusi oppimiskokonaisuus kouluille

Jotta veden ja jään riskeihin – ja iloihin! – voitaisiin tutustua mahdollisimman laajasti eri puolilla Suomea, SUH on tuottanut koulujen käyttöön uuden Vesi- ja jääturvallisuus tutuksi -oppimiskokonaisuuden. Se on suunniteltu erityisesti alakoulujen käyttöön, mutta on verkossa vapaasti kaikkien hyödynnettävissä.

Lapsille ja nuorille kokonaisuus tarjoaa käytännön tietoa vedestä ja jäästä sekä keinoja ehkäistä onnettomuuksia. Opettajat voivat hyödyntää materiaalia osana eri oppiaineiden opetusta. SUH:n tukena oppimiskokonaisuuden tuottamisessa ovat olleet LähiTapiola ja Otavan Oppimisen Palvelut.

- Oppimiskokonaisuus ei tietenkään korvaa koulujen uinninopetusta, mutta sen avulla vesillä ja jäällä liikkumiseen voidaan tutustua eri näkökulmista. Vesi kun on elämässämme läsnä niin monella tapaa. Harjoitukset herättelevät oppilaita esimerkiksi näkemään riskipaikat omassa lähiympäristössään ja pohtimaan, kuinka veden varaan joutunutta voi auttaa turvallisesti, kertoo Heinonen.

- Materiaali voi olla erityisesti arvossaan kunnissa, joissa ei ole uimahallia tai matka lähimpään uimapaikkaan on pitkä. Tällöin vesiturvallisuudesta voidaan puhua ja veden äärellä toimimista harjoitella kuivalla maalla, ja kun uimaan sitten pääsee, on taitoja helpompi ottaa käyttöön, sanoo Määttänen.

Vesi- ja jääturvallisuus tutuksi -oppimiskokonaisuuteen voi tutustua osoitteessa www.vesiturvallisuus.fi. Sivusto tullaan kääntämään ruotsiksi vuonna 2022.

LähiTapiola on Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) pitkäaikainen yhteistyökumppani. Osana yhteistyötä on aiemmin julkaistu esimerkiksi pikkulasten vanhemmille tarkoitettu Lapsesta veden ystävä -opas. LähiTapiolan alueyhtiöt lahjoittavat vuosittain kymmeniä pelastusrenkaita eri puolilla Suomea. LähiTapiola tukee SUH:n tavoitetta, jonka mukaan yhdenkään Suomessa asuvan ei tarvitsisi hukkua uimataidon puutteen takia, vaan jokainen meistä osaisi uida ja pelastaa veden varaan joutuneen.