Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Korona sai etenkin nuoret harkitsemaan säästämistä – lue ekonomistin vinkit budjetointiin

18.9.2020 - Talous

Enemmistö suomalaisista säästää talouspuskuria pahan päivän varalle. Koronaepidemian aiheuttama epävarmuuden kasvu taloudessa kasvatti nuorten säästämishalukkuutta, kertoo LähiTapiolan kysely.

Enemmän kuin joka neljäs suomalainen sanoo elämän yllättävän shokin, kuten koronapandemian muuttaneen heidän käsitystään pahan päivän varalle säästämisestä. Heidän mielestään säästämisestä on tullut yhä tärkeämpää. Asia ilmenee LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus –kyselystä.

Etenkin kyselyn nuoret, alle 25 –vuotiaat vastaajat, ovat heränneet säästämisen tarpeellisuuteen. Peräti 40 prosenttia kyselyyn vastanneista 15-24 –vuotiaista sanoi säästämisen olevan heidän mielestään aiempaa tärkeämpää.

Kyselyn 1068 vastaajasta viisi prosenttia kertoi, että korona on muuttanut heidän käsitystään säästämisestä, mutta heidän mielestään säästäminen on muuttunut aiempaa vähemmän tärkeäksi.

- Kriiseissä turvallisuushakuisuus korostuu, kulutusta harkitaan aiempaa tarkemmin ja pahan päivän puskureita vahvistetaan. Raha varalla tuo enemmän mielenrauhaa kuin kulutus hyvinvointia, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro analysoi Arjen katsauksen tuloksia.

Nummiaro muistuttaa, että kyselyn nuorimmalle ikäluokalle koropandemia on ensimmäinen oman talouden kriisiaika. Osa on voinut kokea finanssikriisin aiheuttaman epävarmuuden lapsuudenkodissaan. Huonot muistot saattavat vaikuttaa joidenkin uskoon tulevasta.

- Koronakriisin maksu on joka tapauksessa lankeamassa paljolti nuorille sukupolville, jotka ovat hyvin tietoisia myös väestön ikärakenteen muutostrendin paineista julkiselle taloudelle. En ihmettele, jos säästäminen nousee pysyvästi nuorten keskuudessa.

Koronan seurauksena varovaisuus on näkynyt suomalaisten toimissa. Tilastokeskuksen mukaan vuoden toisella neljänneksellä suomalaisten kotitalouksien säästämisaste jatkoi kasvuaan ja nousi peräti 9,7 prosenttiin käytettävissä olevista tuloista. Aste on korkein 20 vuoteen.

-Tässä näkyy niin sanottua pakkosäästämistä rajoituksista johtuvan kuluttamisen vähenemisen vuoksi. Lisäksi asteen kohoamisessa näkyy varautumissäästämistä, kun pahan päivän puskureita vahvistetaan, Nummiaro toteaa.

Talouden puskurointi pahaa päivää ajatellen on kuitenkin valtaosalle suomalaisista tuttua. Kyselyssä peräti 64 prosenttia kertoi, ettei korona ole vaikuttanut heidän käsitykseensä säästämisen tarpeellisuudesta suuntaan tai toiseen.

Neljä viidestä kyselyyn osallistuneesta sanoo säästävänsä pahan päivän varalle. Ensisijainen talouspuskuri on tili. Joka kolmas sanoo säästävänsä myös rahastoon. Suoria osakesijoituksia sanoo tehneensä noin joka viides vastaaja.

Puskuria kohtuullisella summalla

Arjen katsaus-kyselyyn vastanneista puskurirahastoa säästävistä puolet sanoi säästävänsä kuukaudessa enintään 200 euroa. Heistäkin enemmistö kerryttää puskuria enintään sadalla eurolla kuussa.

- Pahan päivän puskurit kertyvät pienistä puroista. Yleisin kuukausisäästö on 50-100 euroa ja toiseksi yleisin alle 50 euroa. Säännöllisyys on summaa monin verroin tärkeämpää. Oman talouden budjetointi auttaa näkemään aina seuraavaa tilipäivää pidemmälle, jolloin kuukausittain jää tasaisemmin myös säästöön.



LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn toteutti Kantar TNS. Kyselyn haastattelut on kerätty Galllup Kanavalla 1-9. elokuuta välisenä aikana. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1068 henkilöä, jotka olivat iältään 15-74 –vuotiaita. Kyselyn virhemarginaali on +/- 3,1 prosenttiyksikköä.

Seitsemän vinkkiä budjetointiin

  1. Kirjanpito. Budjetointi alkaa olennaisten tietojen kokoamisella. Omaan talouteen kuuluvat tulot, menot, varat ja velat. Tarkka tietoisuus omasta taloudesta on budjetoinnin tärkein vaihe. Taloutensa rajat tunteva kuluttaja osaa paremmin punnita heräteostosten hyödyt ja kustannukset.
  2. Yli tilipäivän. Varautuminen edellyttää harvojen, mutta säännöllisten menojen huomioimista. Kädestä suuhun elämällä ei jääkaapin korjaukseen ole varaa, kun tarve ilmaantuu. Eikä lomakassa itsestään kerry. Parhaimmillaan horisontti ylettyy eläkeikään, jolloin tulot pienenevät totutusta.
  3. Koeponnista. Elämä yllättää jokaisen joskus. Esimerkiksi sairastuminen, työttömyys, avioero tai korkojen nousu voivat muuttaa oman talouden rahavirrat ja -varannot. Stressitestaa budjettia. Pieniin yllätyksiin varaudut säästämällä ja isoihin vakuuttamalla.
  4. Todelliset tarpeet. Mistä tingit, jos on pakko? Järjestä menot välttämättömyyden mukaan. Nykyinen arjen ylellisyys voi syödä tulevaisuuden perustarpeista. Älä sivuuta vaikeita aiheita, esimerkiksi päihde- ja peliriippuvuudet kaatavat liian monen talouden.
  5. Älä lainaa huomiselta. Nousukaudella luottamus tulevaan kohenee, jolloin tulee kiusaus kuluttaa jo tänään osa huomisen lupaavista tienesteistä. Talous voi kääntyä arvaamatta. Työllisyyden heikentyessä säästäminen voi muuttua hyvin vaikeaksi. Budjetilla kesytät talouden myötäsyklisyyden.
  6. Vältä velkakierre. Velka vaikuttaa menoihin korkomaksujen ja lyhennysten kautta. Budjetoi aina velanhoitoon ja varaudu myös 2 prosenttia korkeampaan korkotasoon. Pikalainojen rahoittaminen uusilla lyhyillä ja kalliilla lainoilla romuttaa lopulta koko budjetin. Lyhentämällä asuntovelkaa kerrytät nettovarallisuutta eläkeikää varten.
  7. Oivalla säästäminen. Kun budjetin tulot ylittävät menot, niin säästät! Parin kolmen kuukauden nettopalkka on hyvä pahan päivän puskuri. Säästämismahdollisuudet vaihtelevat elämänvaiheiden mukaan ja joskus säästöjä kotiutetaan tuomaan elämänturvaa. Tilisäästäminen tarjoaa varman ostovoimatappion, joten harkitse säännöllistä rahastosäästämistä.

Tutustu säästämisen ja sijoittamisen palveluihimme

Asiakkaanamme pääset sijoittamaan rahasi kohteisiin, joihin uskomme ja itsekin sijoitamme. Kansainvälinen rahastoluokittaja Lipper valitsi meidät vuonna 2020 Pohjoismaiden parhaaksi varainhoitajaksi pienten yhtiöiden sarjassa.

Lue lisää