Rasmuksen Päivi-vaimo menehtyi aggressiiviseen syöpään – ”Surussa on kyse kyvystä suunnitella tulevaisuutta”

27.2.2020 - Talous

LähiTapiola LokalTapiola

Työikäisten suomalaisten yleisin kuolinsyy on erilaiset kasvaimet. Myös Rasmuksen Päivi-vaimo menehtyi syöpään kuusi vuotta sitten. Katso, miten puolison kuolema vaikutti Rasmuksen perheen elämään ja arkeen.

”Se oli kummallinen yö. Olin tottunut, että kun herään aamuyöstä, tarkistan ensimmäiseksi hengittääkö Päivi vai ei. Sinä yönä herätessäni aamuneljältä hän ei enää hengittänyt. Siinä minä sitten istuin sängynlaidalla neljä viisi tuntia ja katsoin, kun aurinko nousi. Kun lapset heräsivät, olinkin yhtäkkiä keittämässä heille kaurapuuroa.”

Näin kertoo 33-vuoatias Rasmus, sosionomiksi opiskeleva yksihuoltajaisä, kokki, rumpali ja leski. Rasmuksen Päivi-vaimon elämä päättyi harvinaisen syövän seurauksena yhtenä kesäkuisena yönä kuusi vuotta sitten.

Perheen kaksi lasta ovat nyt jo kouluiässä, mutta Päivin sairastumisen aikaan nuorin oli vasta puolivuotias ja vanhempikin vain reilu parivuotias.

Rasmus sanoo, että puolison menettäminen on valtava elämänmuutos. Mikään ei ole enää ennallaan. Yksistään sen asian ymmärtäminen, että pienten lasten äiti kuolee, vaatii työtä.

-Asian kanssa on opittava elämään. On hämmästyttävää, että mitä lähemmäksi kuolemaa ihminen lähestyy, sitä suppeamaksi tulevaisuudennäkymät supistuvat. Diagnoosin tultua sitä miettii, että voikohan suunnitella puolen vuoden päähän. Kun tauti etenee, sitä miettii, että mitä tehdä kuukauden päästä. Kun vielä mennään eteenpäin, miettii, että voinko suunnitella menoja viikonpäähän. Jossain vaiheessa ollaan pisteessä, että pohtii oloaan tunnin päähän.

Kun läheinen on kuollut, sama alkaa toiseen suuntaan. Hiljalleen, päivä kerrallaan alkaa suunnitella elämäänsä pidemmälle eteenpäin. ”Jos puhutaan surusta selviämisestä, uskon, että siinä on kysymys juuri kyvystä ajatella ja suunnitella tulevaisuutta.”


Yksin on vaikea ottaa isoja taloudellisia riskejä

Perheen taloudelle toisen tuloa hankkivan aikuisen vakava sairaus ja kuolema aiheuttavat isoja muutoksia. Vaikka Rasmus kertoo heillä olleen Päivin kanssa henkivakuutukset ja joitakin säästöjäkin, silti säästämisen hän on oppinut vasta Päivin kuoleman jälkeen.

-En ole ikinä varautunut pahan päivän varalle. Ennen ajattelin, että jos tulee joku iso menoerä, kyllä se jotenkin hoituu. Nykyään en jaksa enää sitä vuoristorataa, että välillä on rahaa ja välillä ei. Varsinkin kun on pieniä lapsia, on ajateltava toisin. Nykyään pyrin säästämään ja todella punnitsemaan, mihin rahani laitan.

Rasmus jopa opetteli sijoittamaan. Omista varoista hän sijoittaa suoriin osakkeisiin, mutta lapsille hän on rakentanut rahastosalkut. Niihin menee kuukausittain rahaa lasten saamasta perhe-eläkkeestä. Lapsilla on täysi-ikäisyyteen aikaa vielä reippaasti yli kymmenen vuotta. Salkut ehtivät kasvaa korkoa korolle –ilmiön avulla hyvin. Täysi-ikäisinä heillä on käytössään hyvät pesämunat. Myös säästämisen oppi on tullut tutuksi.

Vaikka perheen arkitalous pyörii Rasmuksen mielestä hyvin ilman puolisoa, toisen puuttuminen vaikuttaa erityisesti isoihin taloudellisiin suunnitelmiin.

-Kaipaan taloudessa eniten sitä, että olisi toinen, jolta kysyä, mitä mieltä olet tästä ostoksesta. Olisimmeko niin rohkeita, että voisimme ottaa näin ison taloudellisen askeleen. Tätä pallottelua en voi tehdä.


Raskasta byrokratiaa - aina samat asiat kerrot uudestaan

Rasmus sanoo yllättyneensä, kuinka paljon kuolemaan liittyy byrokratiaa ja asioiden hoitoa. Pappi, kirkko, hautajaisjärjestelyt, maistraatti, pankki, tukien hakeminen. Tahoja on useita. Raskainta kaikessa on se, että aina joutuu jokaiselle selittämään samat asiat uudelleen.

Rasmuksen keino selvitä oli lista, jota saattoi purkaa asia ja taho kerrallaan. Silti jotain jäi hoitamatta. Vuosi Päivin kuoleman jälkeen postiluukusta tipahti maksumuistutus palauttamattomista kirjastokirjoista. Onneksi ymmärtäväinen kirjastonhoitaja hoiti asian järjestykseen.

Toinen tärkeä vinkki liittyy yhteisen talouden perustajille.

-Suosittelisin katsomaan, millaisia sopimuksia ihmiset tekevät. Kun nuorena rakastuneena perustaa yhteistä taloutta, katsoisin tarkkaan esimerkiksi tilien avaamista, ettei vain pelkästään toinen ole tilin ensisijainen omistaja, Rasmus vinkkaa.

-Voisi olla hyvä idea kirjoittaa ylös ja jakaa tärkeimpien toimintojen ja palveluiden salasanat. Ne voisi piilottaa jonkin yhteiseen talteen. Esimerkiksi Päivin facebook-sivuja en ole saanut suljettua vielä tänäkään päivänä.

Uusi suunta elämälle

Päivin sairaus ja kuolema muuttivat Rasmuksen ja lasten elämän täydellisesti. Rasmuksella muuttui myös elämänsuunta. Hän opiskelee sosionomiaa ja ratkaisukeskeistä terapiaa. Hän haaveilee erikoistuvansa psykoterapiaan.

-Kun näkee toisen menettävän toimintakykyään ja lopulta menehtyvän, huomasin, että minulla on joku voima ja kyky auttaa siinä tilanteessa. Pystyin olemaan läsnä ja näkemään, mitkä asiat ovat toisen hädässä todella merkityksellisiä. Päivin kuoleman jälkeen ajattelin, että tätä voimaa pitää käyttää jotenkin hyväksi.

Vakuuta tärkein eli itsesi ja läheisesi

Jos elämä yllättää ikävästi, on tärkeää voida keskittyä täysillä paranemiseen. Sen lisäksi, että sairaus tai tapaturma tuovat mukanaan terveyshuolia, on niillä usein myös vaikutuksia talouteen.

Laske hinta ja osta