Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Onneton yksinäisyys – näin ihmissuhteet vaikuttavat terveyteemme ja onnellisuuteemme

14.2.2020 - Turvallisuus

Yksilökeskeisessä yhteiskunnassakin tarvitsemme ympärillemme toisia ihmisiä. Pitkittynyt yksinäisyys nakertaa sekä terveyttä että onnellisuutta.

Tarve toisten ihmisten seuraan on meissä tiukassa: ihminen kehitti selviytymisstrategiakseen yhteisöllisyyden. Nykyään olemme kuitenkin yhä enemmän yksin. Vuonna 2018 jo 1,2 miljoonaa suomalaista asui Tilastokeskuksen mukaan yksin ja asumismuodon suosio kasvaa joka vuosi. Samalla olemme myös yksinäisempiä kuin ennen. Joka viides suomalainen kokee jossakin elämänsä vaiheessa voimakastakin yksinäisyyttä ja joka kymmenes jatkuvaa pitkäaikaista yksinäisyyttä, kertoo Turun yliopiston kasvatuspsykologian professori ja opetusneuvos, yksinäisyystutkija Niina Junttila.

- Yksin oleminen on neutraali, fyysinen olotila. Toiset pitävät siitä, toisista se tuntuu epämiellyttävältä. Kun siitä tulee epämiellyttävää, on kyse yksinäisyydestä. Yksinäisyys on siis subjektiivinen tunne ja kokemus siitä, että toivoisi elämältään toisenlaisia sosiaalisia suhteita kuin sillä hetkellä on mahdollista saada, kertoo 20 vuoden ajan yksinäisyyttä ja eriarvioisuutta tutkinut Junttila.

Yksinoloa ja yksinäisyyttä ei siis tulisi sekoittaa. Myös yksinäisyyttä on monenlaista: se voi olla sosiaalista eli verkoston puuttumista tai emotionaalista, jolloin koetaan, ettei ole yhtään luotettavaa ystävää, joka arvostaisi ja jolle voisi puhua.

Yksinäisyys on aivojen signaali seuran nälästä

Yksinäisyys on Niina Junttilan mukaan hyvin luonnollinen reaktio: aivot herättelevät meitä siitä, että jotakin puuttuu ja se tulisi korjata.

- Samanlainen reaktio on esimerkiksi nälkä tai jano. Se kertoo meille, että nyt tulisi aktivoitua ja tehdä muutos, jotta tilanne parantuisi, Junttila summaa.

Yksinäisyyden tunne on siis aivojen kehotus saada meidät aktivoitumaan ja hakemaan seuraa.

- Tässä vaiheessa yksinäisyys ei ole vielä ongelma. Ongelma siitä tulee, jos ihminen ei pysty poistamaan tätä tunnetta eikä saa toivomaansa läheisyyttä ja seuraa eli poistamaan puutteen tunnetta.

Jos puutetta ei pysty korjaamaan ja yksinäisyys pitkittyy, on sillä järisyttäviä vaikutuksia.

- Yksinäisyydellä on terveyteen valtavan suuret vaikutukset. Yksinäisyyden riski sairastua masennukseen tai ahdistukseen on kymmenen kertaa suurempi kuin ihmisellä, joka ei ole yksinäinen, Junttila kertoo.

Tähän mennessä ei ole löydetty yhtään positiivista vaikutusta yksinäisyydelle. Sen sijaan yksinäisyys lisää riskiä erilaisuuden mielenterveyden ongelmiin, kuten aggressiivisuuteen, rötöstelyyn, koulutusuralta syrjäytymiseen ja työelämästä tipahtamiseen sekä päihteiden liikakäyttöön. Eikä edes väite yksinäisyyden tappavasta vaikutuksesta ole tuulesta temmattu.

- Yksinäisten riski kuolla ennenaikaisesti on 24 prosenttia suurempi, kun tutkimuksessa kontrolloitiin pois muut elinaikaan vaikuttavat seikat kuten päihteet, ylipaino, sydän- ja verisuonisairaudet”, Junttila kertoo.

Samaan aikaan Junttila varoittaa tekemästä liian tiukkaa erottelua: ihminen on kokonaisuus, ja pitkittynyt yksinäisyys tuo usein mukanaan muita ongelmia.

- Yksinäinen saattaa yrittää päihteillä tai lohtusyömällä täyttää sitä puutetta, jonka puuttuva läheisyys luo.

Suomalaiset pääosin onnellista kansaa

Hyvien ihmissuhteiden merkitystä korostaa myös onnellisuustutkija, psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen. Hyvät ihmissuhteet ja läheisyys ovat yksi onnellisuuden keskeisimmistä rakennuspalikoista.

Ihmissuhteiden lisäksi tyydyttävä työ, riittävä toimeentulo, terveet elämäntavat sekä myönteinen perusasenne elämään luovat perustan pitkäkestoiselle onnellisuudelle, jota voidaan kutsua myös tyytyväisyysonneksi.

Tyytyväisyysonnen taso pysyy suhteellisen vakaana läpi elämän, minkä lisäksi lyhytkestoisempi, purskahteleva tunneonni voi heilauttaa onnellisuutta hetkellisesti ylöspäin. Vakavat vastoinkäymiset, esimerkiksi läheisen sairastuminen tai menetys kuitenkin pudottavat onnellisuuden tunteen nopeasti alas. Ojanen itse käyttää onnellisuuden mittarina lukua väliltä 0-100, jolloin 100 merkitsee täydellistä onnellisuutta ja 0 tilannetta, jossa koetaan, ettei huonommin voisi olla. Suomalaisten keskiarvo on noin 70.

- Onnellista kansaahan me pääosin olemme, naurahtaa Ojanen.

- Yksinäiset kuvaavat onnellisuudekseen noin 40 eli he ovat keskimääräistä onnettomampia. Ympäröivien ihmisten merkitys yksilön onnellisuudelle onkin tavattoman suuri. Hyvät ihmissuhteet nostavat onnellisuutta ja ovat omiaan pitämään sen noin lukeman 70 tienoilla, Ojanen selventää.

- Kun kysytään, mitä ihminen arvostaa eniten, aina kärkeen nousevat toiset ihmiset – puoliso, perhe ja ystävät.

Junttilan tapaan Ojanen kehottaa pitämään mielessä yksinolon ja yksinäisyyden erottelun.

- Yksinkin voi olla onnellinen. Se, kuinka paljon ihminen kaipaa toisen seuraa, riippuu pitkälti persoonallisuudesta. Meillä on paljon hyvin yksin viihtyviä ihmisiä, jotka jaksavat toisten seuraa vain hetkellisesti – tällaisia ihmisiä on Suomessa aika paljonkin.

Aivan yksin sen sijaan on vaikeaa pärjätä.

- Introvertitkin ihmiset kaipaavat mukavia hetkiä tarkkaan valitsemiensa ihmisten seurassa. Sen sijaan hyvin toisten seurassa viihtyville tilanne, jossa joutuu tahtomattaan olemaan yksin, on kamalaa, Ojanen sanoo.

Junttila nimittää tätä sosiaaliseksi yksinäisyydeksi.

- Silloin koetaan, ettei ympärillä ole porukkaa tai verkostoa, jonka kanssa viettää aikaa, Junttila toteaa.

Oikeanlaisen porukan puuttumisen lisäksi yksinäisyys voi olla emotionaalista. Silloin on Junttilan mukaan kysymys vaikeammin ratkaistavasta ongelmasta.

- Ihminen kokee, ettei kukaan halua viettää hänen kanssaan aikaa, että hän ei kelpaa muille tai hänellä ei ole yhtään luotettavaa ystävää, Junttila kertoo.

Mikä siis on paras lääke yksinäisyyteen?

- Uskalla yrittää edelleen ja älä käperry suojakuoreen. Älä luovuta ja antaudu ajatukselle, etten minä kelpaa, neuvoo yksinäisyystutkija Junttila.

Entä mitä meistä jokainen voi tänään tehdä lievittääkseen kollegan tai naapurin yksinäisyyttä? Junttilan neuvo on yksinkertainen.

- Mene sellaisen ihmisen viereen, joka istuu aina yksin ja juttele hänen kanssaan tai pyydä kahville. Jos se tuntuu pelottavalta, jätä kahvihuoneeseen tai postilaatikkoon vaikkapa anonyymi kehu.

Hämmästyttävän samankaltainen on onnellisuustutkija Ojasen vinkki, jolla parantaa lähimmäisen onnellisuutta.

- Kerro hänelle sinulle luontevilla sanoilla, että arvostat ja rakastat häntä.

Tule mukaan ystäväksi! Ystävätoiminta yhdistää vapaaehtoiset ja toisen ihmisen läsnäoloa kaipaavat ihmiset. LähiTapiola on SPR:n ystävätoiminnan pääyhteistyökumppani. Tuellamme koulutetaan esimerkiksi noin 1 000 uutta vapaaehtoista ystävää vuosittain. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan ystävätoimintaan.

Vakuuta tärkein eli itsesi ja läheisesi

Jos elämä yllättää ikävästi, on tärkeää voida keskittyä täysillä paranemiseen. Sen lisäksi, että sairaus tai tapaturma tuovat mukanaan terveyshuolia, on niillä usein myös vaikutuksia talouteen.

Laske hinta ja osta