Päiväkotien ja koulujen alku näkyy monien lapsiperheiden arjessa sairasteluna. Alle kolmevuotiailla päiväkotilapsilla flunssaoireita on keskimäärin sata päivää vuodessa. Moni vanhempi pohtii, voiko flunssaoireisen lapsen viedä päivähoitoon ja milloin on jäätävä kotiin. Syksyn infektioaalto alkaa näkyä myös TerveysHelppi-etälääkäripalvelussa, johon on tullut kyselyjä erityisesti lasten normaalista flunssasta, mahataudista ja silmätulehduksista.

Alle kolmevuotiailla päiväkotilapsilla on keskimäärin sata infektio-oireista päivää vuodessa. Kolmivuotiailla ja sitä vanhemmilla päiväkotilapsilla flunssaoireisten päivien määrä laskee keskimäärin 50 päivään.

- Perusterve päiväkoti-ikäinen lapsi voi hyvinkin sairastaa kymmenen flunssaa vuodessa ilman, että tästä tarvitsee vanhempien enempää huolestua. Vastustuskyky kuitenkin kehittyy vuosien varrella ja usein koulun alkuun mennessä tilanne helpottuu, kertoo LähiTapiolan TerveysHelppi-etälääkäripalvelun lääkäri ja operatiivinen johtaja Essi Kainonen.

Päiväkodeissa ja kouluissa on hyvät olosuhteet sairauksille levitä. Yhteiset leikit ja läheisyys useiden lasten kanssa altistaa tartunnoille. Moni vanhempi hyödyntää lapsivakuutusta lapsen sairaustapauksissa ja kääntyy LähiTapiolan vakuutusasiakkaiden TerveysHelppi-etälääkäripalvelun puoleen.

- Syksyn infektioaalto on nyt ovella. Lasten flunssaan ja mahatautiin liittyvät yhteydenotot ovat selvästi nousussa. Vanhemmat haluavat usein ammattilaisen kannanoton, riittääkö kotihoito ja arvion, kauanko tämä kestää. Yhteydenotoissa on ollut myös jonkin verran lasten silmätulehduksia flunssan altistamana. Osa vanhemmista tarvitsee meiltä myös todistuksen lapsen sairaudesta työpaikalle, kertoo Kainonen.

Kainonen kertoo, että silmätulehduksissa oireiden ollessa selvät ja hälyttävien oireiden puuttuessa voidaan antibioottisilmätipat määrätä etävastaanotolla. Päivähoitoon voi palata heti, kun hoito on aloitettu.

Lapsen yleisvointi ratkaisee voiko päiväkotiin mennä

Sairas lapsi voi palata päiväkotiin tai kouluun, kun tartuntavaaraa ei enää ole ja voimiltaan jaksaa osallistua toimintaan.

- Flunssasta toipuessa räkäisyys ja yskä eivät ole ongelma, vaan enemmän yleinen vointi ja jaksaminen painavat harkintaa tehdessä. Kuumeeton päivä olisi kuitenkin hyvä olla kotona ennen paluuta päivähoitoon, Kainonen sanoo.

Vatsataudista toipuessa olisi syytä olla kaksi oireetonta päivää kotona. Enterorokossa eristystä ei tarvita, vaan yleiskunto ratkaisee poissaolon. Vesirokkoa sairastettaessa rakkuloiden tulee kaikkien olla kuivuneita ja rupeutuneita ennen päivähoitoon palaamista.

Moni vanhempi haluaisi aina antibiootit korvatulehdukseen

Kainonen kertoo lasten korvatulehduksen hoidon herättävän vanhempien keskuudessa aika ajoin kysymyksiä. Korvatulehduksen hoitosuositukset ovat muutama vuosi sitten päivittyneet. Nykyinen suositus on, että hoito aloitetaan lääkkeettömästi tai kipulääkkeillä.

- Antibiootteja ei enää määrätä automaationa lasten korvatulehdukseen, kuten ehkä vielä joitain vuosia sitten. Merkittävä osa korvatulehduksista paranee levolla ja antibiootit eivät olennaisesti jouduta näiden tapausten paranemista. Jokainen tapaus kuitenkin arvioidaan huolellisesti aiemmat sairastelut huomioiden oireiden vaikeusasteen ja lapsen kokonaistilanteen mukaan. Antibioottihoidosta on aina myös haittaa, eikä niitä tule käyttää turhaan, Kainonen sanoo.

Milloin sairastuneen lapsen voi viedä hoitoon?

• Kuume. Kuumeista lasta ei pidä viedä hoitoon. Kuumeelle ei ole virallista raja-arvoa. Levossa olevalla imeväisikäisellä voidaan peräsuolesta mitattua yli 38,0 °C:een lämpöä pitää kuumeena. Yleensä lämpö kuitenkin mitataan korvamittarilla tai kainalosta, jolloin rajana voidaan pitää 37,5 °C:ta. Kainalomittaus on näistä kahdesta luotettavampi. Lapsen voi viedä hoitoon, kun kuumeetonta aikaa on yli 1 vuorokausi.
• Yskä-nuhaoire. Yskä ja nuha eivät estä osallistumista päivähoitoon, elleivät ne häiritse lapsen yleisvointia tai päiväkotitoimintaa tai ellei lapsella ole muita oireita tarttuvasta taudista.
• Nuhakuume. Lapsi voidaan viedä hoitopaikkaan heti kun hänen yleistilansa ja kuume sallivat.
• Ripuli ja oksentelu. Ripuloivia ja oksentelevia lapsia hoidetaan kotona, kunnes oireet loppuvat ja lapsi on ollut kahden vuorokauden ajan oireeton.
• Vesirokko. Rokottamaton lapsi eristetään, kunnes ruvet ovat kuivuneet, mikä yleensä tapahtuu 5–6 vuorokaudessa ihottuman puhkeamisesta. Rokotettu lapsi voi palata hoitoon, kun uusia ihomuutoksia ei enää ilmaannu.
• Enterorokko. Ei vaadi eristystä. Yleiskunto ratkaisee poissaolon.
• Korvatulehdus. Eristäminen ei ole tarpeen. Lapsen voi viedä hoitoon, kun yleistila ja kuume sallivat.
• Silmätulehdus. Aiheuttajat ovat samoja viruksia ja bakteereita, jotka aiheuttavat lasten hengitystietulehduksia. Siksi lasta, jonka silmä rähmii, ei tarvitse eristää hoidosta tartunnan vaaran vuoksi. Oireiden voimakkuus ratkaisee poissaolotarpeen.
• Kihomato. Erityistoimenpiteet eivät ole tarpeen. Lääkehoito annetaan kotona ja mieluummin koko perheelle samanaikaisesti.
• Päätäit. Erityistoimenpiteet eivät ole tarpeen.

Lähde: Lääkärikirja Duodecim
Lähde lasten infektio-oireisten päivien määriin.