Irti töistä upeassa kansallismaisemassa – karavaanareiden päivät kolme ja neljä

14.7.2019 - Terveys

LähiTapiola LokalTapiola

Sabina ja Henri sekä perheen kaksi tytärtä Lise ja Felicia kiertävät asuntoautolla kahden viikon ajan kotimaata tutustumaan kotimaan eri kolkkiin ja kertovat tunnelmistaan matkan varrelta. Matka on edennyt jo Kolin huimiin – ja suosittuihin – maisemiin.

Lue juttusarjan ensimmäinen osa täältä ja toinen osa täältä.

Päivä 3: Keskiviikko

Tätäkin karavaanarimatkustaminen on: jatkuvaa uuden oppimista. Kun Sabina ja tytöt istuivat autossa pelaamassa, Henri tyhjensi kemikaalista vessaa Joensuun ABC-Marjalan pihalla.

- Kun nyt tyhjensin jo sujuvasti kemiallisen vessan, alan olla tämän auton kanssa täysoppinut. Tankkasin dieseliä ja vesitankin olimmekin täyttäneet jo aikaisemmin. Meille oli uutta, että ABC-asemilla on näin paljon palveluja karavaanareille. Joiltakin asemilta löytyy jopa matkaparkki, jossa on mahdollista yöpyä sähköpaikalla. Ja bonuksia kertyy, kun myös matkavakuutuksesta saa nykyään bonusta.

Punkaharjun kauniit maisemat jäivät taakse vähän ennen yhtätoista. Henriä harmitti, että nukkui liian myöhään.

- Olisihan noissa maisemissa ollut mahtavaa vetää aamulla kunnon pyörälenkki. Toisaalta huomasin, että kunnon uni tuli tarpeeseen edellisen päivän pitkän ajomatkan jälkeen.

Myöskään työasioista irrottautuminen ei ole käynyt ihan hetkessä. Vielä loman alkupäivinä Henri hoiteli sähköpostilla muutamia työasioita.

- Kun duuniasioihin palaa vain hetkeksikin, mieli alkaa sitten toimia niin, että työajatuksista ei pääse ihan heti eroon. Mutta kunnon yöunet kyllä veivät ajatukset taas lomatunnelmiin. Päivän tärkein päätös olikin, ostanko Prismasta uimahousut kotiin unohtuneiden tilalle. Minulla on niitä nimittäin kotona jo ainakin 40 kappaletta! Koskaan en vain muista ottaa yksiäkään mukaan.

LähiTapiola LokalTapiola
Ostettiinhan ne – sekä lisäksi muistikortti kameraan ja ruokaa. Savonlinnaan saapuminen tuntui melkein juhlalliselta. Oopperajuhlien tunnelmissa kadulla käveli vastan esimerkiksi linnanneitoja.

- Tytöt kyllä tykkäsivät! Muutenkin kaupungin tunnelmasta aisti jonkinlaisen juhlavuuden, ja liikkeellä oli paljon kauniisti pukeutuneita ihmisiä, Sabina kertoo.

Vaikka aurinko ei paistanut, Savonlinna tuntui hymyilevän matkalaisille. Ensin syötiin ravintola Wanhassa Kasinossa hyvä sekä hintava lounas ja sitten nautiskeltiin Spahotel Casinolla vedessä lillumisesta ja uimisesta.

LähiTapiola LokalTapiola

Parkkipaikan etsintä sen sijaan tuotti päänvaivaa. Keskustasta löytyi muutamia karavaanareille tarkoitettuja pysäköintialueita – yksi jopa läheltä Olavinlinnaa.

- Se oli kuitenkin täynnä, joten päädyimme parkkeeraamaan kadunvarteen. Näin pitkä auto vaatii kuitenkin kaksi parkkiruutua ja olimme hieman epävarmoja, onko kahden paikan varaaminen sallittua. Kun googlailimme, löysimme tiedon, että näin voi Savonlinnassa tehdä, Henri sanoo.

Kun nelikko vaihtoi kylpemisen jälkeen autossa vaatteita, ovelta kuului koputus. Siellä oli parkkipirkko, joka ystävällisesti kertoi tarkistaneensa auton tiedot ja huomautti, että kyseisellä paikalla pitäisi käyttää parkkikiekkoa.

- Tätä ei olisi kyllä ikinä tapahtunut pääkaupunkiseudulla. Hyvä palvelu tässäkin asiassa, Sabinaa naurattaa.

Olavinlinnan 50 minuuttia kestänyt opastettu kierros saa perheeltä hyvät arvosanat.

- Emme kyllä tienneet linnan historiasta ja synnystä juuri mitään ennen tätä kierrosta. Nythän sitä katselee ihan uudella tavalla, kun tietää esimerkiksi, että linnan sijainti mietittiin sen mukaan, että veden ympäröimä voimakas virtaus esti jäätymisen ja muodosti linnan ympärille luonnon oman vallihaudan. Linnakierroksella oli hauska miettiä myös tyttöjen erilaisia kiinnostuksenkohteita. Felicia ahmi jokaisen yksityiskohdan oppaan puheesta, kun taas Lisen päivän kohokohta oli kylpylän altaassa polskiminen, Sabina vertailee.

Oopperapäivällinen nautittiin autossa edellisen päivän tähteistä eli tarjolla oli pastaa ja lihakastiketta.

- Autossa on mukava rauhoittua. Onhan se tosi mukavaa, että tämän voi lyödä parkkiin melkein mihin vain. Tilatkaan eivät tunnu ahtailta. Ja toinen meistä aikuisista voi mennä lepäilemään auton takaosaan, kun toinen puuhailee tyttöjen kanssa auton etuosassa. Toisaalta välillä kyllä tarvitsee omaakin aikaa. Tänään oli esimerkiksi kiva uiskennella hetkisen aikaa yksin kylpylässä, kun Henri ui lasten kanssa.

LähiTapiola LokalTapiola

Savonlinnasta matka jatkui Kiteen kautta kohti Joensuuta. Tytöt katselivat elokuvaa Itse ilkimys 3.

- Tytöt ovat kokeneita automatkustajia eivätkä koskaan tarvitse juuri muuta viihdykettä kuin maisemien katselua. Nyt takana kuitenkin oli niin pitkä matkapäivä, että teimme poikkeuksen ja tytöt katsoivat leffaa. Mutta silloin tällöin pitää tehdä poikkeuksia. Päivä oli uuvuttanut tytöt, joten kannoimme heidät nukkuvina sänkyyn, kun parkkeerasimme kahdeksan aikaan auton yöksi isolle parkkipaikalle kymmenen kilometrin päähän Kolista. Siinä oli kaksi muutakin autoa, mutta yhtään emme jaksaneet jutella vaan rupesimme itsekin vähitellen nukkumaan, Henri kertoo.

Neljäs päivä: Torstai

Aamulla vastassa oli yllätys: mahtava auringonpaiste ja upea Pielinen. Tuuli oli kova ja välillä ripsi vettäkin. Vaikka kaunis sää ei olisikaan loman pääasia, on se silti aika tärkeä juttu.

- En aio keskittyä lomallani harmittelemaan sitä, että istuin kesäkuun helteillä sisällä toimistossa, kun nyt lomalla on kylmä ja vähän väliä sataa, Henri nauraa.

Kolilla parkkipaikat täyttyvät jo aamusta, joten nelikko suuntasi heti kahdeksan aikaan Kolin edustalla olevalle parkkipaikalle.

- Kävelimme parkkipaikalta hissille, joka vie Luontokeskus Ukon pihalle. Sieltä on vielä lyhyt kävelymatka Ukko-Kolin ja Akka-Kolin huipuille. Hissillähän noustaan ihan lyhyt matka ja olisimme voineet kävelläkin, mutta lapset halusivat ilman muuta kokeilla hissiä, Sabina sanoo.

Huipulla ei todellaan tarvinnut olla yksin, vaan siellä pähkäiltiin tungoksessa ja jonoissa.

LähiTapiola LokalTapiola

- Hyvää kuvakulmaa piti oikein jonotella. Mutta sopu ihmisten välillä säilyi. Tyttöjä vähän korkeus ja jyrkät reunat jännittivät. Lähdimme kävelemään Akka-Kolilta alaspäin ja johan löytyi ihan rauhallisiakin seutuja. Meidän oli tarkoitus tehdä Trangialla ruokaa, mutta 13 asteen kylmyydessä päätimme luopua suunnitelmasta. Onneksi ei satanut ja aurinkokin välillä pilkotti, Henri kertoilee.

Autoon päästyä olikin jo nälkä ja nyhtökaura maistui. Lounaslepojen jälkeen matka jatkui Koli Freetime -leirintäalueelle.

- Olimme ajoissa, joten saimme hyvän paikan veden ääreltä. Juttelimme mukavantuntuisen omistajapariskunnan kanssa ja tuntui, että heistä oli tärkeää, että viihtyisimme. He kertoivat, että paikan arvot ovat siisteys ja rauhallisuus, Henri sanoo.

Nyt oli myös aikaa asettua hetkeksi aloilleen. Niinpä auton katos vedettiin alas, tuolit ja pöytä kannettiin ulos ja tytöt lähtivät Henrin kanssa pienelle pyörälenkille.

- Iltapäivällä keitimme perunat yhteiskeittiössä ja grillasimme makkaraa yhteisgrillissä. Kiinnitin heti aluksi huomiota paikan siisteyteen ja toimivuuteen. Kun juttelimme ihmisten kanssa, monet sanoivat, että yleisesti ottaen leirintäalueiden taso on Suomessa aika huono, mutta nyt olimme paikassa, josta kaikilla vain hyvää sanottavaa, Sabina toteaa.

Ilta päättyi saunomiseen. Järvivesi oli 15-asteista, mutta niin vain Sabina ja tytöt pulikoivat naisten saunavuorolla kunnolla.

LähiTapiola LokalTapiola

- Miesten vuorolla oli paljon porukkaa ja juttua riitti. Kyllä kävi selväksi, että olimme löytäneet yöpymispaikaksemme leirintäalueiden helmen. Niin alan konkarit kehuivat tätä paikkaa. He kertoivat myös, että alueella on paljon vakiovieraita, joilla on vaunulle pysyväispaikka. Voisin kyllä itsekin kuvitella, että hankkisin tällaisen paikan. Talvella voisi lasketella ja kesällä kalastella, Henri tuumii.

Illalla puoli kymmenen aikaan autossa oli jo hiljaista. Mitä nyt sade ropisi.

Lue juttusarjan neljäs osa täältä.

S-ryhmän Bonusta vakuutusmaksuista jopa 5 %

Säästät selvää rahaa, kun keskität vakuutusasiointisi LähiTapiolaan. Voit saada rahaa takaisin S-ryhmän Bonuksena, parhaimmillaan jopa 5 % vakuutusmaksuista!

Lue lisää