Yllättävän monen suomalaisen talous nyrjähtää jo sadan euron tulojen laskusta – ekonomisti huolissaan budjetointitaidoista

24.10.2018 - Talous

LähiTapiola LokalTapiola

Lähes joka kolmannen suomalaisen talous ajautuu ongelmiin, jos heidän tulonsa laskevat yli sata euroa. LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro antaa seitsemän helppoa vinkkiä budjetointiin.

Huomattavan monen suomalaisen talous on viritetty tiukalle. LähiTapiolan Arjen katsaus –kyselyssä lähes joka kolmas yli tuhannesta vastaajasta ilmoitti, että heidän kuukausitulonsa voisivat laskea ainoastaan sata euroa tai vähemmän ilman ongelmia.

Pienikin tulojen menetys olisi ongelmallisinta pienituloisille, alle 20 000 euroa vuodessa ansaiseville. Yllättävän tiukalla on myös 35 000 – 50 000 euroa ansaitsevien talous. Keskituloisistakin peräti joka neljäs sanoi, että he eivät kestäisi yli sadan euron tulojen pudotusta.

LähiTapiolan yksityistalouden ekonomistin Hannu Nummiaron mielestä kotitalouksien budjetit eivät näytä kestävän yllätyksiä. Kyse ei ole vain pienituloisten ongelmasta, vaan siitä kärsivät myös muut. Kyselyn havainnot sopivat viimeaikaisiin uutisiin kotitalouksien velkaantumisesta ja negatiivisesta säästämisasteesta.

-Ei tässä kansan sijoittamistaidot niinkään huoleta, vaan budjetointitaidot. Nousukaudella luottamus tulevaan kohenee, jolloin voi tulla kiusaus kuluttaa jo tänään osa huomisen tienesteistä. Mutta talous voi myös kääntyä arvaamatta. Oma talous kannattaa budjetoida kansantaloutta vakaammaksi, Nummiaro sanoo.

Tulojen noustessa talouden sietokyky kasvaa pieniin tulojen pudotuksiin. Yli 85 000 euroa vuodessa ansaitsevilla talouden kipuraja tulee vastaan vasta 700 euron nettokuukausitulojen pudotuksessa. Vain kahdeksan prosenttia suurtuloisista sanoi, etteivät he kestäisi yli sadan euron tulopudotusta.

Perhetilanteella on myös merkittävä vaikutus talouden sietokykyyn. Pienikin tulojen pudotus aiheuttaa helpommin ongelmia yksin asuville, kun puolison kanssa tai lapsiperheissä asuvilla kipuraja tule vastaan enintään 400 euron pudotuksessa.

Huvittelusta on vara tinkiä

Suomalaisten mielestä arjen ylellisyydet olisivat ensimmäisenä leikkauslistalla, jos he pienentyneiden tulojen vuoksi joutuisivat karsimaan menoistaan.

Arjen katsaus –kyselyyn vastanneet olisivat valmiit ensisijaisesti tinkimään ulkona syömisestä, jos henkilön tulot putoaisivat nykyisestä.

Vaikka suomalaiset kuluttavat runsaasti erilaisia viihdepalveluita, kuten suoratoistopalvelu Spotifyta tai Netflixia, nämä palvelut joutuisivat nopeasti karsintalistalle. Lähes puolet vastaajista olisi valmis karsimaan viihdepalveluista. Lähes yhtä suosittua olisi leikata matkustelusta tai television maksukanavista.

Sen sijaan vain harva on valmis leikkaamaan asumiseen liittyvistä menoistaan. Myös muut turvallisuuden tunnetta tuottavat menot, kuten vakuutukset ovat harvojen leikkauslistalla. Kyselyn vastaajien mielestä vaikeaa olisi myös leikata lasten harrastusmenoista tai lasten, lastenlasten tai muiden läheisten auttamisesta.

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn toteutti TNS Kantar elo-syyskuussa. Kyselyyn vastasi 1052 suomalaista 15-74 -vuotiasta suomalaista. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin +/- 3,1 prosenttiyksikköä.

Seitsemän vinkkiä budjetointiin

LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro antaa seitsemän yksinkertaista neuvoa, miten oman talouden budjetointia voi tehdä.

  1. Kirjanpito. Budjetointi alkaa olennaisten tietojen kokoamisella. Omaan talouteen kuuluvat tulot, menot, varat ja velat. Tarkka tietoisuus omasta taloudesta on budjetoinnin tärkein vaihe. Taloutensa rajat tunteva kuluttaja osaa paremmin punnita heräteostosten hyödyt ja kustannukset.

  2. Yli tilipäivän. Varautuminen edellyttää harvojen, mutta säännöllisten menojen huomioimista. Kädestä suuhun elämällä ei jääkaapin korjaukseen ole varaa, kun tarve ilmaantuu. Eikä lomakassa itsestään kerry. Parhaimmillaan horisontti ylettyy eläkeikään, jolloin tulot pienenevät totutusta.
  3. Koeponnista. Elämä yllättää jokaisen joskus. Esimerkiksi sairastuminen, työttömyys, avioero tai korkojen nousu voivat muuttaa oman talouden rahavirrat ja -varannot. Stressitestaa budjettia. Pieniin yllätyksiin varaudut säästämällä ja isoihin vakuuttamalla.
  4. Todelliset tarpeet. Mistä tingit, jos on pakko? Järjestä menot välttämättömyyden mukaan. Nykyinen arjen ylellisyys voi syödä tulevaisuuden perustarpeista. Älä sivuuta vaikeita aiheita, esimerkiksi päihde- ja peliriippuvuudet kaatavat liian monen talouden.
  5. Älä lainaa huomiselta. Nousukaudella luottamus tulevaan kohenee, jolloin tulee kiusaus kuluttaa jo tänään osa huomisen lupaavista tienesteistä. Talous voi kääntyä arvaamatta. Työllisyyden heikentyessä säästäminen voi muuttua hyvin vaikeaksi. Budjetilla kesytät talouden myötäsyklisyyden.
  6. Vältä velkakierre. Velka vaikuttaa menoihin korkomaksujen ja lyhennysten kautta. Budjetoi aina velanhoitoon ja varaudu myös 2 prosenttia korkeampaan korkotasoon. Pikalainojen rahoittaminen uusilla lyhyillä ja kalliilla lainoilla romuttaa lopulta koko budjetin. Lyhentämällä asuntovelkaa kerrytät nettovarallisuutta eläkeikää varten.
  7. Oivalla säästäminen. Kun budjetin tulot ylittävät menot, niin säästät! Parin kolmen kuukauden nettopalkka on hyvä pahan päivän puskuri. Säästämismahdollisuudet vaihtelevat elämänvaiheiden mukaan ja joskus säästöjä kotiutetaan tuomaan elämänturvaa. Tilisäästäminen tarjoaa varman ostovoimatappion, joten harkitse säännöllistä rahastosäästämistä.

Lue lisää varautumisesta täältä.

Lue lisää henkivakuutuksen mitoituksesta täältä.

Tärkeimpien vuoksi saattaa unohtua yksi: Sinä itse.

Tarjoamme vuoden loppuun mennessä Älyhenkivakuutuksen ostaneille maksuttoman Firstbeat-mittauksen.

Lue lisää