Hirvikolareiden määrä hienoisessa laskussa – eniten onnettomuuksia sattuu edelleen marraskuussa

Viime vuonna hirvikolarien määrä laski hieman vuodesta 2016, mutta Suomen teillä sattui silti 1824 hirvionnettomuutta, joissa loukkaantui 145 ihmistä. Kolme onnettomuuksista johti kuolemaan. Hirvikolarien määrä on noussut tasaisesti vuodesta 2011. Samana ajanjaksona hirvikanta on kasvanut.

Hirvikolareita sattuu koko maassa. Eniten niitä sattuu vilkkailla kaksikaistaisilla pääteillä aamu- ja iltahämärässä. Edellisten vuosien tapaan eniten hirvionnettomuuksia (330 kpl) sattui Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella. Vähiten onnettomuuksia (110 kpl) tapahtui Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella. Vuoden 2017 hirvionnettomuuksien laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat 62 miljoonaa euroa.

- Hirvieläinonnettomuuksien suhteen vaarallisinta aikaa olivat kuukaudet syyskuusta joulukuuhun. Vuonna 2017 korvaamistamme hirvieläinvahingoista lähes viidennes (19 %) sattui marraskuussa ja yli puolet (52 %) syys-joulukuussa. LähiTapiolan korvaamista hirvieläinvahingoista suurin osa sattui aamulla seitsemän ja yhdeksän, ja illalla viiden ja kahdeksan välillä, sanoo LähiTapiolan johtava asiantuntija Markus Nieminen.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan hirvikanta oli viime metsästyskauden jälkeen 76 500–101 000 hirveä. Hirvikannan kasvu saatiin arvioiden mukaan pysäytettyä viime kauden metsästyksellä, mutta kanta on edelleen monilla alueilla tiheämpi kuin 68 000–85 000 yksilön tavoitetaso.

- Hirvikolarien määrä on vahvassa yhteydessä hirvikantaan. Hirvikannan kasvaessa myös hirvikolarien määrä lisääntyy. Vuoden 2017 syksylle ja talvelle Suomen riistakeskus myönsi 54 653 hirvieläinten pyyntilupaa. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa.
Liikenneviraston mukaan kaikkiaan 97 % henkilövahinkoihin johtaneista hirvionnettomuudesta ajettiin vähintään 80 km/h rajoituksen alueella. Tilastosta ei ilmene, noudatettiinko onnettomuustilanteissa rajoituksia.

Vältä hirvikolari – oikea nopeus ja valppaus ratissa

• Aja nopeusrajoitusten mukaan. Riski kuolla ja loukkaantua hirvikolarissa kasvaa erittäin jyrkästi ajonopeuden noustessa. Oikea nopeus antaa lisäaikaa reagoida ja vähentää mahdollisia loukkaantumisia kolaritilanteessa.
• Hirvivaaramerkit on sijoitettu alueille, joilla hirvet liikkuvat eniten. Niiden kohdalla kaasujalkaa on syytä keventää erityisesti.
• Hirvet ja myös peurat liikkuvat erityisesti hämärän aikaan aamuisin ja iltaisin.
• Huomatessasi hirven tai peuran vähennä nopeutta välittömästi. Jos joudut väistämään, pyri väistämään hirveä takaa. Varoita muita autoilijoita hätävilkuilla tai vilkuttamalla ajovaloja.