Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Asuntomarkkinakatsaus: Asuntojen vuokrat nousivat eniten Espoossa ja Vantaalla

13.12.2016 -

Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat jatkoivat kasvuaan vuonna 2016 – eniten vuokrat kasvoivat pääkaupunkiseudulla. Asuntojen hinnat nousivat pääkaupunkiseudulla, mutta laskivat muualla Suomessa. Uudisrakentamista kasvattaa suuri sijoittajakysyntä, kertoo kiinteistörahastojohtaja Kim Särs LähiTapiola Kiinteistövarainhoidosta.

Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa vuoden 2016 aikana keskimäärin 2,4 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 2,5 prosenttia, muualla Suomessa 2,3 prosenttia.

Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat kasvoivat eniten Espoossa ja Vantaalla, noin 3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Helsingissä vuokrat kasvoivat noin 2 prosenttia, ja ydinkeskusta-alueella noin 1,5 prosenttia.

–Helsingissä ydinkeskusta-alueella vuokrien kasvu on hidastunut verrattuna muuhun pääkaupunkiseutuun ja koko maahan. Muualla Suomessa vuokrien kasvu on ollut viimeisen vuoden aikana suurinta Tampereella ja Jyväskylässä, sanoo kiinteistörahastojohtaja Kim Särs.

Asuntojen hinnat nousivat pääkaupunkiseudulla ja laskivat muualla Suomessa
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat koko maassa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 1,6 prosenttia.

–Pääkaupunkiseudun ja muun Suomen asuntojen hintojen kehityskäyrät osoittavat kuitenkin eri suuntiin. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 3,6 prosenttia edellisvuodesta kun taas muualla Suomessa hinnat laskivat 0,7 prosenttia, Särs sanoo.

Suuri sijoittajakysyntä kasvattaa uudisrakentamista mutta ei nosta hintoja

Kiinteistöalan asiantuntijaorganisaation KTI:n mukaan Suomen 820 000 vuokra-asunnoista 17 prosenttia on ammattimaisten sijoittajien omistamia vapaarahoitteisia asuntoja – valtaosa asunnoista on yksityisten sijoittajien omistamia tai erilaisia tuettuja vuokra-asuntoja.

Särs on eri mieltä siitä, että asuntoihin viimeaikoina kohdistunut ennätyssuuri sijoittajakysyntä olisi nostanut asuntojen hintoja ja vuokria.

–Asuntojen hinnat ja vuokrataso määräytyvät vapailla markkinoilla – yksittäiset sijoittajat eivät voi niitä määritellä. Sijoittajakysyntä on mahdollistanut uudisrakentamisen kasvun. Se on vaikuttanut siihen, että monet alueet, kuten pääkaupunkiseudulla Kivistö, Leinelä ja Suurpelto sekä Tampereella Lielahti, ovat kehittynee t nopeammin kuin ne olisivat kehittyneet ilman asuntorahastojen toteuttamia hankkeita. Asuntojen hinnat voisivat olla vielä korkeammalla, jos uudisrakentamista ei olisi saatu vauhtiin sijoittajien tuella, hän sanoo.

Asuntojen tarjontaan vaikuttavat Särsin mukaan myös rakennusalan pienet yritykset, jotka haastavat perinteisiä rakennusalan jättejä innovatiivisilla ja ketterillä toimintatavoillaan sekä edullisimmilla hinnoillaan. Lisääntyneestä kilpailusta hyötyvät asuntojen ostajat ja vuokra-asuntojen vuokralaiset.

–Hyviä esimerkkejä ovat julkisuudessa olleet kahden viikon putkiremontit sekä talousohjattu toimintapa, jolla luvataan kymmenien prosenttien säästöjä remontin kustannuksista. Nämä pienet alueelliset toimijat kasvattavat asemaansa, tuovat markkinoille tervetullutta hintakilpailua sekä lisäävät tarjontaa. Useiden toimijoiden liikevaihto on noussut muutamassa vuodessa paristakymmenestä miljoonasta yli sataan miljoonaan euroon ja ne pystyvät toteuttamaan yhä suurempia hankkeita.

Fakta: Valtaosa vuokra-asunnoista on muiden kuin ammattisijoittajien omistamia

• Suomessa on noin 2,6 miljoonaa asuntoa
• Asunnoista noin 820 000 on vuokra-asuntoja
o 17 % ammattimaisten sijoittajien omistamia vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja
o 36 % yksityisten sijoittajien omistamia vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja
o 29 % kuntien omistamia tuettuja vuokra-asuntoja
o 19 % muiden toimijoiden omistamia tuettuja vuokra-asuntoja
• Suomen asuntokannan arvoksi arvioidaan vuoden 2015 lopussa noin 235 miljardia euroa
• Piensijoittajien omistamien asuntojen arvoksi arvioidaan vuoden 2015 lopussa noin 18 miljardia euroa
• Asuntorahastojen hallinnoimat pääomat ovat rahastojen ilmoittamien tietojen mukaan arviolta noin 3,5-4 miljardia euroa. Kaikki suljetut rahastot eivät julkaise tietoja hallinnoimista pääomistaan, joten tarkkaa lukua ei ole saatavilla.

Lähde: Kiinteistöalan asiantuntijaorganisaatio KTI

Lisätiedot:

Kim Särs
kiinteistörahastojohtaja, LähiTapiola Kiinteistövarainhoito
040 501 9981

LähiTapiolan mediapuhelin
040 1835 806

Lue myös: Suhdannekatsaus: Vienti vauhdittanee Suomen talouden kasvua