Etelä: Kuka korvaa, jos kolaroi sähköpotkulaudalla?

Sähköiset liikkumisvälineet ovat tuoneet uusia tapoja siirtyä paikasta toiseen ja taittaa tavallista pidempiä matkoja. Erityisesti sähköpotkulaudat ja sähköpyörät ovat nousseet suureen suosioon ja tuoneet monipuolisuutta kulkemiseen. Sähköpotku-laudat aiheuttavat myös vaaranpaikkoja liikenteessä. Kuluttajan tulee olla laitekaupoilla tarkkana, sillä laitteen teho ja nopeus vaikuttavat siihen, missä laitteilla saa ajaa ja tuleeko niille ottaa lakisääteinen liikennevakuutus.

Kesä on tuonut katukuvaan taas lukuisat sähköiset liikkumisvälineet, kuten sähköpotkulaudat ja tasapainolaudat. Yhteiskäyttöisten vuokralaitteiden lisäksi moni on innostunut hankkimaan myös oman kulkupelin. Myös sähköavusteisten pyörien kauppa on käynyt tänä keväänä.

- Uudenlaiset liikkumisvälineet tuovat kaikkien arkeen uusia mahdollisuuksia, mutta valitettavasti niillä sattuu myös vahinkoja. Meille tuli viime kesänä ilmoituksia esimerkiksi sähköpotkulaidoilla sattuneista tapaturmista. Niissä pieni etupyörä saattaa tökätä tien epätasaisuuteen, jolloin pahimmassa tapauksessa on kaaduttu kivetykseen pää edellä, sanoo korvausjohtaja Tomi Rintala LähiTapiola Etelästä.

Vakuutusyhtiön tietoon tulleet pään alueen vammat ovat olleet esimerkiksi aivotärähdyksiä ja hammas- ja kasvovammoja. Itsensä satuttamisen lisäksi vauhdikkaalla menopelillä voi törmätä myös toiseen tielläliikkujaan.

Oma paikka vauhdin mukaan

Suomessa laki ja säädökset sallivat kevyet sähköajoneuvot tieliikenteessä. Tämä koskee esimerkiksi sähkökäyttöisiä potkulautoja, tasapainottavia yksipyöräisiä kulkuvälineitä, senioriskoottereita ja kevyitä sähköavusteisia polkupyöriä. Suomessa tieliikennelaki muuttui vuoden 2016 alussa. Sitä ennen nämä laitteet olivat kiellettyjä.

Sähköisten liikkumisvälineiden paikka liikenteessä ei aina ole ihan itsestään selvä, koska sääntöjä määrittää laitteen rakenteellinen maksiminopeus. Jos laitteella pääsee enintään 15 km/h, sillä liikutaan jalankulkijan säännöillä. Tällaista kuljetinta voi käyttää kävelyvauhtia jalkakäytävällä.
Useimpien sähköpotkulautojen ja -pyörien enimmäisnopeus on 25/h. Niiden paikka on ajon aikana pyörätiellä ja säännöt kuin pyöräilijällä.

- Eniten epäselvyyksiä aiheuttavat kevyet sähköajoneuvot, koska sellaisia saa lain mukaan kuljettaa myös jalkakäytävällä, jos ne ovat itsestään tasapainottuvia eli pysyvät tasapainossa myös silloin, kun niillä ei liiku tai ei ole kuljettajaa. Jalkakäytävällä ajettaessa pitää kuitenkin edetä jalankulkijoiden ehdoilla ja antaa jalankulkijoille esteetön kulku, sanoo Rintala.

Sähkö tuo liikkumiseen nopeutta ja sähköiset välineet ovat myös varsin hiljaisia. Siksi niitä voikin olla muiden vaikea havaita.

- Jalankulkijat eivät pysty havaitsemaan takaa tulevaa sähköistä kulkupeliä, joten he saattavat esimerkiksi yllättäen vaihtaa tien laitaa. Näissä kannattaa aina olla varovainen. Ja vaikka ei toiseen törmäisikään, saattaa toinen silti pelästyä nopeasti ohi vilahtavaa liikkujaa, sanoo Rintala.

Moottorilla varustettu polkupyörä tulee vakuuttaa, vaikka nopeus jää 25 kilometriin tunnissa

Monien sähköllä kulkevien laitteiden maksiminopeus on korkeintaan 25 kilometriä tunnissa. Näitä kevyitä sähköisiä liikkumisvälineitä ei tarvitse liikennevakuuttaa, ja niillä saa liikennesääntöjä noudattaen liikkua kaduilla.

Jos sähköpolkupyörä kulkee sähköllä yli 25 kilometriä tunnissa tai teho ylittää yhden kilowatin, tieliikenteessä ajaminen on kielletty ja sähköpyörä tulee liikennevakuuttaa. Moottorilla varustetulla polkupyörällä liikkuminen ei välttämättä edellytä lainkaan polkemista, vaan pyörällä voi liikkua pelkän moottorin voimalla täyttä nopeutta.

Markkinoilla liikkuu myös sellaisia laitteita, joiden maksiminopeus ylittää 25 kilometriä tunnissa. Esimerkiksi 45 kilometriä tunnissa kulkeva sähköpotkulauta on lain mukaan moottoriajoneuvo ja sille tulee ottaa liikennevakuutus. Jos laitteen maksiminopeudeksi on ilmoitettu yli 25 km/h, tulee omistajan aina selvittää sen vakuuttamisvelvollisuus.

Laitteen nopeuden omatoiminen säätäminen korkeintaan 25 kilometriin tunnissa ei vapauta vakuuttamisvelvollisuudesta eikä tee laitteesta sallittua tieliikenteessä.

- Myös maastossa käytettävällä moottoriajoneuvolla tulee olla liikennevakuutus. Myyjän ilmoitus siitä, että laite ei ole tarkoitettu tieliikennekäyttöön tai että laite on tarkoitettu ainoastaan maastokäyttöön, ei poista laitteen vakuuttamisvelvollisuutta”, kertoo LähiTapiola Etelän Rintala.

Rintalan mielestä laitteilla on oma paikkansa kaupunkiliikenteessä, kunhan käyttäjät huolehtivat turvallisuudesta.

– Parhaiten turvallisuuteen pystyvät puuttumaan itse käyttäjät. Yhteispelin pitää olla tarkempaa, kun on monia eri nopeuksilla liikkuvia kulkijoita. Sama koskee pysäköintiä: potkulaudat pitää laittaa selvästi syrjään kulkuväylältä, kiteyttää Rintala.

Laitteen hankkimisen jälkeen tulee selvittää sitä koskevat liikennesäännöt ennen kuin laitteella lähtee liikkeelle. Lisäksi kannattaa huolehtia asianmukaisista turvavarusteista, esimerkiksi kypärän käyttäminen on suositeltavaa. Lisätietoa liikennesäännöistä ja turvallisuudesta löytyy Liikenneturvan sivulta https://www.liikenneturva.fi/fi/ajankohtaista/liikennevinkki/tunne-sahkoisen-liikkumisvalineesi-liikennesaannot#f7dab877

Säännöt riippuvat laitteen vauhdista ja tehosta:

Mitkä liikennesäännöt kuhunkin sähköiseen liikkumisvälineeseen ja sen kuljettajaan pätevät, riippuvat kunkin laitteen tehokkuudesta ja suurimmasta rakenteellisesti nopeudesta. Nämä vaikuttavat myös vakuutuksiin.

• Jalankulkua avustavat tai korvaavat liikkumisvälineet saavat kulkea enintään 15 km/h ja olla teholtaan enintään 1kW. Esimerkiksi kevyet tasapainolaudat rinnastuvat liikenteessä rullaluistimiin ja niihin sovelletaan jalankulkijan liikennesääntöjä.
• Kevyiden sähköajoneuvojen enimmäisnopeus on 25 km/h ja maksimiteho 1kW. Näitä ovat esimerkiksi useimmat sähköpotkulaudat, senioriskootterit ja Segway-tyyppiset kuljettimet. Niihin pätevät pääsääntöisesti pyöräilijän liikennesäännöt eli paikka on pyörätiellä. Itsestään tasapainottuvaa laitetta ja esimerkiksi senioriskootteria voi käyttää jalkakäytävällä, jos liikkuu jalankulkijoiden tahdissa.
• Sähköavusteiset polkupyörät vaativat polkemista, jotta moottori käynnistyy. Moottorilla varustettu pyörä taas ei välttämättä vaadi polkemista, mutta myös sen enimmäisnopeus on 25 km/h. Maksimiteho 250 W/1 kW. Sähköpyöräilijää koskevat samat liikennesäännöt kuin pyöräilijää.
• Moottoroitu polkupyörä luokitellaan mopoksi, jos sen rakenteellinen enimmäisnopeus on yli 25 km/h. Tällöin ajamiseen vaaditaan vähintään mopokortti, jos on syntynyt vuonna 1985 tai sen jälkeen. Laite tulee myös rekisteröidä.
• Liikennevakuutus vaaditaan Suomessa moottoriajoneuvoilta, ja sellaisiksi luetaan myös sähköpyörä tai muu sähköinen liikkumisväline, jos sen enimmäisnopeus ylittää 25 km/h tai teho 1 kW. Myös teholtaan 250–1000 watin sähköpyörä, joka ei välttämättä vaadi polkemista, pitää liikennevakuuttaa. Liikennevakuutus korvaa muille esimerkiksi törmäyksissä sattuneita vahinkoja. Kevyemmillä sähköajoneuvoilla, kuten potkulaudoilla, tätä varten kannattaa olla kotivakuutukseen sisältyvä vastuuvakuutus. Itselle sattuvien vahinkojen varalta turvaa tarjoaa henkilökohtainen tapaturmavakuutus ja kevyelle sähköajoneuvolle sattuvien vahinkojen varalta kotivakuutuksen irtaimistovakuutus (tai tehokkaammilla sähköpyörillä kaskovakuutus).

Lähde: Traficom, Liikenneturva, Liikennevakuutuskeskus, LähiTapiola