Siirry suoraan sisältöönSiirry suoraan alatunnisteeseen
HenkilöasiakkaatYritysasiakkaatMaatila-asiakkaatTietoa LähiTapiolasta
FI
UutishuoneLähiTapiola-ryhmäTöihin meilleVastuullisuus
AjankohtaistaYhtiöt tiedottavatNäkökulmia
EtusivuUutishuoneAjankohtaistaYhtiöt tiedottavatNäkökulmiaLähiTapiola-ryhmäYhtiöryhmätietoaYhtiötToiminnan tarkoitusLähiTapiola-ryhmän raportitKumppanuudet ja yhteistyöTöihin meilleLähiTapiola työnantajanaYrittäjänä LähiTapiolassaOpiskelijalleAvoimet työpaikatVastuullisuusVastuullisuus LähiTapiolassaYhteiskuntasuhteetHenkilöasiakkaatYritysasiakkaatMaatila-asiakkaatTietoa LähiTapiolasta
UutishuoneLähiTapiola-ryhmäTöihin meilleVastuullisuus
Yhtiöt tiedottavatAjankohtaistaYhtiöt tiedottavatNäkökulmia
LähiTapiola Pirkanmaa12.3.2025LähiTapiola Pirkanmaa lahjoitti Tampereen ensi- ja turvakodille 30 000 euroa lähisuhdeväkivaltatyöhönPerhekulma Puhurissa on tehty lähisuhdeväkivaltatyötä jo yli 20 vuotta. Vuodelle 2025 on arvioitu, että apua hakevien perheiden määrä on 65, lasten tai nuorten 100 ja vanhempien 130. LähiTapiola Pirkanmaan osoittama lahjoitus Perhekulma Puhurin väkivaltatyöhön mahdollistaa sen, että perheet saavat väkivaltatyön palvelua keskeytyksettä vuonna 2025.
Perhekulma Puhurin väkivaltatyö tarjoaa yksilöllistä apua kaikille perheenjäsenille, kun 0-17-vuotias lapsi tai nuori on kokenut perheessä väkivaltaa tai sen uhkaa. Työskentelyn keskiössä on lapsi tai nuori. Molemmat vanhemmat, riippumatta siitä mikä heidän suhteensa on tapahtuneisiin asioihin, saavat tukea vanhemmuuteensa ja apua omien toimintamalliensa tarkasteluun.Toiminnan päätavoitteet ovat perheen turvallisuus, väkivallattomuus sekä perheen mahdollisen jatkohoidon tarpeen kartoittaminen. Turvallisuutta lisää myös se, että asioista puhutaan suoraan, niiden oikeilla nimillä.
Yksilötyöskentelyssä kartoitetaan vanhempien sekä lasten ja nuorten selviytymiskeinoja, voimavaroja ja lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä. Työskentely sisältää perheen tutustumiskäynnin, jokaisen perheenjäsenen yksilötyön ja loppuneuvottelun.
- Meidän tehtävämme on havainnoida ja jäsentää perheessä tapahtuneiden asioiden vaikutusta lapseen kasvuun ja kehitykseen. Lapsen tai nuoren kanssa työskentelyssä keskeistä on hänen oman kokemuksensa kuuleminen ja sen tuominen vanhempien tietoon, kertoo Perhekulma Puhurin palvelupäällikkö Jaana Vaittinen. Tampereen ensi- ja turvakoti - tukena vauvasta vaariinEnsi- ja turvakotien liitto on valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka auttaa vaikeissa ja turvattomissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä sekä tekee perheväkivaltaa ehkäisevää työtä. 31 jäsenyhdistystä toimivat ympäri Suomea. Tampereen ensi- ja turvakoti ry täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Yhdistyksellä työskentelee noin sata työntekijää ja se tarjoaa avo- ja laitospalveluita niin ikäihmisille, aikuisille kuin lapsiperheille. Yhdistyksen erityisosaamista on lähisuhdeväkivaltapalvelut. Tällä hetkellä perheitä auttaa ja tukee neljä väkivaltatyön asiantuntijaa. Pirkanmaan ainoat kolme turvakotia ovat yhdistyksen tuottamia. Näiden akuutin kriisivaiheen paikkojen lisäksi tarvitaan vahvaa avopalvelua, jolla voidaan paremmin ennaltaehkäistä ja suuntaa ihmisen toimintaa väkivallattomaan elämään. Perhekulma Puhurin väkivaltatyötä avustaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA, mutta valtion taloudesta johtuvat leikkauspäätökset ovat kipeästi koskettaneet myös järjestöjen tekemää lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisytyötä. - Perhekulma Puhurin saama avustus vuodelle 2025 ei tule kattamaan toiminnasta aiheutuvia kuluja. Tampereen ensi- ja turvakoti ry on hakenut toiminnalleen myös Pirkanmaan hyvinvointialueen kumppanuusavustusta, mutta sekään ei tule riittämään toiminnan kuluihin. LähiTapiola Pirkanmaan osoittama lahjoitus Perhekulma Puhurin väkivaltatyöhön mahdollistaa sen, että perheet saavat väkivaltatyön palvelua keskeytyksettä vuonna 2025, Vaittinen toteaa.Puhurin asiakkaan tarina – koulun tekemä lastensuojeluilmoitus pysäyttiSaimme koskettavan tarinan Perhekulma Puhurin asiakkaalta heidän perheensä omakohtaisesta kokemuksesta. Annetaan asiakkaan kertoa oma tarinansa. ”Kun meille ensimmäisen kerran tarjottiin mahdollisuutta osallistua väkivaltatyöhön, en ollut varma, kannattiko siihen edes lähteä. Minusta tuntui, ettei mikään voisi enää auttaa. Olin uupunut, turhautunut ja täynnä syyllisyyttä. Meidän perheessämme oli ollut pitkään vaikeuksia – riitoja, jännitteitä ja tilanteita, joista oli vaikea löytää ulospääsyä. Erityisesti minua satutti se, miten lapset kärsivät. He olivat alkaneet oireilla, ja minä huomasin purkavani omaa pahaa oloani heihin ja puolisooni. Se oli kierre, josta en enää nähnyt tietä ulos.Sitten lasten koulusta tehtiin lastensuojeluilmoitus. Se hetki oli pysäyttävä. Häpeä ja pelko nousivat pintaan, mutta samalla se oli käännekohta. Sosiaalityöntekijä ei syyllistänyt, vaan ymmärsi, miten vaikeaksi arkemme oli muuttunut. Hänen kauttaan päädyimme Perhekulma Puhurin väkivaltatyöhön. Olin aluksi epäileväinen ja pelkäsin, että se olisi taas yksi paikka, jossa vain kerrottaisiin, että meillä on ongelma, ilman että saamme oikeasti apua. Mutta päätimme antaa sille mahdollisuuden.Tutustumiskäynnillä meille kerrottiin, että koko perhe osallistuu työskentelyyn. Jokainen perheenjäsen saisi oman työntekijän, jolle voisi puhua tuntemuksistaan ja kokemuksistaan. Se tuntui turvalliselta ajatukselta, mutta alku oli silti vaikea. Oli pelottavaa sanoittaa ääneen asioita, jotka tuntuivat niin kipeiltä. Häpesin omaa toimintaani, mutta mitä enemmän puhuimme, sitä enemmän aloin ymmärtää itseäni ja perhettäni.Kävimme Perhekulma Puhurissa ensin viisi kertaa, ja sitten saimme jatkaa vielä toiset viisi tapaamista. Jokainen käynti avasi uusia näkökulmia. Meille annettiin konkreettisia työkaluja siihen, miten voisimme toimia toisin. Aloin huomata pieniä muutoksia arjessa. Riitoja tuli edelleen, mutta ne eivät enää paisuneet hallitsemattomiksi. Lapset vaikuttivat rauhallisemmilta, ja me vanhemmat opimme tunnistamaan omia reaktioitamme ja miten ne vaikuttivat lapsiin. Erityisen tärkeää oli se, että lasten ääni tuli kuuluviin, he saivat kertoa, miltä heistä tuntui, ja me vanhemmat opimme kuuntelemaan heitä paremmin. Ymmärryksen ja uusien työkalujen kautta aikaisemmin vaikeat tilanteet lasten kanssa muuttuivat vähitellen helpommaksi.Työskentelyn loppupuolella suhteemme puolisoni kanssa päättyi. Se ei ollut helppo päätös, mutta samalla se tuntui oikealta. Yllättäen pystyimme käymään asiat läpi rauhallisesti ja sopimaan vanhemmuuteen liittyvistä asioista ilman suuria konflikteja. Oli helpottavaa huomata, että vaikka emme enää olleet yhdessä, pystyimme silti toimimaan lasten parhaaksi.Kun mietin tätä matkaa taaksepäin, tajuan, että Perhekulma Puhuri oli meille ensimmäinen oikea apu. Siellä meitä ei syyllistetty tai arvosteltu, mutta vaikeista asioista puhuttiin niiden oikeilla nimillä. Meidän perheessämme tapahtui muutos – ei täydellinen, mutta merkittävä. Lapset voivat paremmin, ja me aikuiset saimme eväitä rakentaa turvallisempaa arkea heidän kanssaan. En tiedä, missä olisimme nyt, jos emme olisi uskaltaneet lähteä tähän mukaan. Nyt tuntuu, että meillä on mahdollisuus parempaan huomiseen.”
Kuvassa: Tampereen ensi- ja turvakodin talouspäällikkö Carita Saarinen ja palvelupäällikkö Jaana Vaittinen Tampereen ensi- ja turvakodin palveluista lisää sivulla www.tampereenensijaturvakoti.fi

Muita ajankohtaisia asioita
LähiTapiola Savo-Karjala14.3.2025Varautumisen voima -seminaari kokosi asiantuntijat ja yrittäjät yhteenLähiTapiola Savo-Karjala mahdollisti 5 000 euron käyttörahastolahjoituksella Etelä-Savon yrittäjien järjestämää Varautumisen voima -seminaaria. Seminaari tarjosi yrittäjille arvokasta tietoa riskienhallinnasta, varautumisesta ja liiketoiminnan jatkuvuuden turvaamisesta. LähiTapiola Pohjoinen13.3.2025”Iskä, miksi valot räpsii ja poksuu?” - Lukiolainen pelasti oululaisen perheen kodin tulipaloltaTiesitkö, että sähköpalot ovat yksi yleisin syy kotien tulipaloihin? Sähköpalo voi aiheutua sähkölaitteen viasta, asennusvirheestä, väärästä tai huolimattomasta käytöstä tai puutteista kunnossapidossa. Näin vähennät tulipalon riskiä ja tunnistat alkavan sähköpalon. LähiTapiola Loimi-Häme13.3.2025Kevät on tuulilasivahinkojen sesonkiaikaa – pieniä säröjä on nopea korjataTuulilasivahinkoja tapahtuu eniten keväällä teiden sulaessa. Tuulilasiin osunut kivi tai talvirenkaasta irronnut nasta ovat yleisin syy tuulilasivahingoissa. Pieni iskemä tuulilasissa kannattaa korjauttaa nopeasti, ettei se ehdi levitä isoksi halkeamaksi.
Katso lisää tiedotteita
UutishuoneTiedotteetLähiTapiola Pirkanmaa lahjoitti Tampereen ensi- ja turvakodille 30 000 euroa lähisuhdeväkivaltatyöhönHaluatko silti vaihtaa kielen?KylläEn