LähiTapiola Pohjoinen29.5.2024
Ilmastonmuutoksen myötä metsätuholaisten teot voivat yltää Pohjois-Suomeenkin
Pelkästään kirjanpainajan vuoksi on hakattu metsää tuhansia hehtaareita. Metsänomistajan kärsimä vahinko voi nousta suureksi, koska kirjanpainaja iskee varttuneisiin ja uudistuskypsiin kuusikoihin. Puut on hakattava pois mahdollisimman pian ja pahimmillaan vahingoittuneelle puulle jää energiapuun arvo.
Pitkään kirjanpainajat olivat eteläisen Suomen ongelma, mutta lämpimien ja vähäsateisten kesien sekä lauhojen talvien myötä ne ovat siirtyneet yhä pohjoisemmaksi. Viime vuonna kirjanpainajan vuoksi tehtyjä hakkuita ilmoitettiin eniten Uudenmaan, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pirkanmaan ja Etelä-Savon maakunnissa. Pari vuotta sitten kirjanpainajaa tavattiin kuitenkin kohtalaisen paljon jo Kainuussa.
– LähiTapiolan laajasta metsävakuutuksesta korvataan hyönteisten puustolle ja taimikolle aiheuttamat vahingot, mutta ei mäntyankeroisen eikä muiden sukkulamatojen aiheuttamia vahinkoja, Harri jatkaa.
Kirjanpainajan riskialueet voi käydä tarkistamassa Metsäkeskuksen ylläpitämästä
– Pystyyn kuivaneet kuuset voivat olla merkki kirjanpainajatuhosta. Jos vielä terveen näköisten puiden rungolla näkyy pieniä reikiä, kirjanpainajan iskeymästä voi olla varma, LähiTapiola Pohjoisen korvausjohtaja Kirsi Harri sanoo.
Jo kuolleet puut eivät aiheuta enää lisätuhoa, mutta siltä varalta, että tuho on levinnyt vielä elossa oleviin kuusiin, kannattaa olla nopea.
– Metsäammattilainen voi todeta onko tuho levinnyt, jolloin puut on syytä hakata ja kuljettaa pois metsästä ennen kuin uusi kirjanpainajasukupolvi lähtee parveilemaan.
Parveilu tapahtuu viimeistään silloin, kun ilman lämpötila on noussut +18 asteeseen ja maaperä on saavuttanut +9 asteen lämpötilan.
Asiantuntijat muistuttavat säännöllisen tarkastuskäynnin tärkeydestä, jotta korjaaviin toimiin voi tarttua ripeästi. Kevät tai alkukesä on parasta aikaa tarkkailla varttuneita kuusikoita, sillä silloin kuoriaiset ovat vielä puun sisällä.
– Käynnit ovat metsäverotuksessa vähennettäviä matkakuluja, ja meno kannattaa ilmoittaa vaikka kyseiseltä vuodelta ei metsätalouden tuloa olisikaan, Harri muistuttaa.
Tärkeintä tuhojen ehkäisyssä on metsänomistajan oma aktiivisuus. Jos esimerkiksi perintönä saatu metsä sijaitsee kaukana tai se ei ole taloudellisesti kiinnostava, saattaa vierailut metsäpalstalla jäädä tekemättä. Silloin kannattaa hyödyntää metsäammattilaisia tai harkita metsän liittämistä yhteismetsään, jossa ammattilainen huolehtii metsänhoidosta. Suurissa yhteismetsissä myös tuhoriskit ovat paremmin hajautettu.
Vaikka oikeaoppiset toimenpiteet tehtäisiin metsissä tuhojen ehkäisemiseksi, hyönteistuho voi jatkua pahimmillaan vielä vuosikaudet. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että kaikki tehtävissä oleva tehdään, ja mieluiten ennakoivasti.
• Korjaa tuulenkaadot mahdollisimman pian myrskyn jälkeen.
• Älä jätä kuorellista kuusipuutavaraa metsäteiden varsiin. Poisvientipäivämäärät löytyvät myös Metsätuholaista.
• Istuta jalostettuja taimia, vältä kuusikoita ja suosi sekametsiä.
• Pyri välttämään paahteisten kuusikkometsänreunojen syntymistä uudistusaloja suunnitellessa.
• Jätä lehtipuita kuusien joukkoon. Pyydä tarvittaessa metsäammattilaisen apua hoito- ja hakkuiden suunnitteluun.