LähiTapiola HenkiyhtiöTyöelämä2.1.2025Henkilöstörahastojen yleistyminen jatkuu: 500. rahasto perustettu SuomessaHenkilöstörahastot ovat kehittyneet merkittävästi vuoden 1990 lainsäädännön voimaantulon jälkeen. Vuoden 2011 lakiuudistus antoi uutta virtaa rahastojen yleistymiselle, ja nyt on saavutettu 500:n perustetun henkilöstörahaston raja. Henkilöstörahastojen rooli on toimia palkkioiden maksukanavina sekä kustannustehokkaina säästämisen ja sijoittamisen välineinä.

Kaikki alkoi henkilöstörahastojen osalta vuonna 1990, kun henkilöstörahastolaki astui voimaan. Lainsäädännölle otettiin tuolloin mallia Ruotsissa käytössä olevista järjestelmistä, jotka edistivät henkilöstön taloudellista osallistamista. Alkuinnostus rahastojen perustamisessa painottui suuriin yhtiöihin, mutta tiukat lainsäädännön vaatimukset ja palveluntarjoajien vähäisyys hidastivat rahastojen yleistymistä. Vuoteen 2004 asti hallinnointipalvelut olivat yhden toimijan käsissä, mikä rajoitti tietoisuuden leviämistä.Lainsäädäntöön tehtiin vuosien saatossa kosmeettisia muutoksia. Merkittävin muutos oli mahdollisuus määritellä palkkioiden rahastointi vapaaehtoiseksi. Henkilöstörahastot eivät kuitenkaan yleistyneet toivotulla tavalla, ja ratkaisuksi nähtiin lainsäädännön kokonaisuudistus. Uudistunut henkilöstörahastolaki astui voimaan vuoden 2011 alussa. Tuolloin maahamme oli perustettu vuosien 1990–2010 välisenä aikana yhteensä 87 henkilöstörahastoa, joista yli puolet oli jo ehtinyt purkautua lainsäädännön kankeuden vuoksi.Kokonaisuudistuksesta vauhtia rahastojen yleistymiseenLainsäädännön kokonaisuudistus antoi uutta virtaa rahastojen yleistymiselle, vaikka tietoisuuden ja ymmärryksen leviäminen veikin muutaman vuoden. Lainsäädännön muuttuessa sallivammaksi, myös palvelutarjonta henkilöstörahastoille kehittyi.– Henkilöstörahastojen parissa yli 20 vuotta työskenneltyäni on tullut asetettua rahastojen yleistymiseen liittyviä tavoitteita, joista 500:n perustetun henkilöstörahaston raja on tuntunut varsin etäiseltä ja kunnianhimoiseltakin. Nyt tämä tavoite on kuitenkin saavutettu, ja Suomen 500:s henkilöstörahasto on juuri rekisteröity ja aloittamassa toimintaansa, toteaa LähiTapiola Palkitsemispalvelut Oy:n toimitusjohtaja Lasse Mäkinen. Henkilöstörahastojen luonne on muuttunut lainsäädännön kehittyessäHenkilöstörahastot ovat tänä päivänä kovin erilaisia kuin toiminnan ensimmäisinä vuosikymmeninä. Henkilöstörahasto tulee ymmärtää palkkioiden maksukanavana, ei palkitsemisjärjestelmänä itsessään. Ennen vuoden 2011 lakiuudistusta kollektiivinen voittopalkkiojärjestelmä ja henkilöstörahasto muodostivat erottamattoman parin, minkä johdosta rahastot miellettiin tavoiksi palkita henkilöstöä. Sittemmin rahastoista on muodostunut vapaaehtoisuuteen perustuvia, erilaisin perustein ja eri sykleillä muodostuvien palkkioerien maksukanavia sekä kustannustehokkaita säästämisen ja sijoittamisen välineitä.Rakkaalla lapsella on monta nimeä, ja henkilöstörahastoista käytetään myös termiä palkkiorahasto. Yksi ja sama henkilöstörahastolaki ohjaa niiden toimintaa, luoden selkeät pelisäännöt alan toimijoille ja rahastoille itselleen. Palveluiden kehittymiseen on viime vuosina liittynyt paljon innovatiivisuutta, useimmiten lainsäädännön sallivuuden ja sen tarkoituksen mukaista, toisinaan myös sen sallivuutta koettelevaa. Viimeisin alan yleisiä pelisääntöjä kirkastava uudistus nähtiin lokakuussa 2024, kun Verohallinto antoi ohjeet henkilöstörahastoihin maksettavien palkkioiden verokohtelusta. Jatkossa onkin lyhyen epävarmuusjakson jälkeen varsin yksiselitteistä, millä edellytyksillä henkilöstörahastoihin liittyvät veroporkkanat säilyvät ennallaan. – Me LähiTapiolassa teemme parhaamme, että henkilöstörahastojen muodostamat edut tavoittavat jatkossa yhä suuremman osan suomalaisten yritysten henkilöstöä ja että henkilöstörahastojen toiminnassa säilyy se vastuullinen tarkoitusperä, jota varten lainsäädäntöä on ylipäätään luotu, Mäkinen toteaa. Palkitsemisjärjestelmään kannattaa liittää henkilöstörahastoPalkitsemisjärjestelmiin liitettävät henkilöstörahastot ovat välineitä, joilla yritysten on mahdollista parantaa rahallisen palkitsemisen vaikuttavuutta. LähiTapiolan syksyllä 2024 toteuttamasta palkitsemistutkimuksesta selvisi suomalaisten olevan keskimäärin tyytymättömimpiä rahalliseen palkitsemiseen. Laaja palkitsemisen tutkimus selvensi, mitä suomalaiset työntekijät ja työnantajat ajattelevat esimerkiksi täydentävistä palkkioista, henkilöstörahastosta, eläkeratkaisuista, vakuutuksista sekä myös työssä kehittymiseen ja työympäristöön liittyvistä asioista. Tutkimus osoittaa, että henkilöstörahastot koetaan motivointia ja sitouttamista edistäväksi välineeksi ja arvostetuksi kokonaispalkitsemisen osaksi. Tiedot rekisteröidyistä henkilöstörahastoista työ- ja elinkeinoministeriöstä. PalveluntarjoajatPalkitsemisen asiantuntijapalveluista ja kehittämishankkeista vastaa LähiTapiola Palkitsemispalvelut Oy, joka vastaa myös henkilöstörahastojen perustamisesta ja hallinnoinnista. LähiTapiolan rahastoja hallinnoidaan Seligson & Co Rahastoyhtiö Oyj:ssä ja LähiTapiola Vaihtoehtorahastot Oy:ssä. LähiTapiola Varainhoito Oy toimii omaisuudenhoitajana ja toimeksiantojen välittäjänä.

Muita ajankohtaisia asioita

LähiTapiola Pohjoinen7.5.2025Täällä ovat Oulun riskialtteimmat kolaripaikat – ”Liikennesäännöt unohtuvat parkkipaikoilla” LähiTapiola Pohjoisen vahinkotietojen mukaan Oulussa eniten liikennevahinkoja syntyy parkkipaikoilla ja -halleissa sekä tiiviisti liikennöityjen risteysalueiden ja liittymien yhteydessä. Kyselyn mukaan parkkipaikoilla syntyy vaaratilanteita eritoten siksi, etteivät autoilijat ota kanssaihmisiä riittävän hyvin huomioon. LähiTapiola Loimi-Häme5.5.2025Kysely: Joka viides kokenut ”läheltä piti” -palovahinkotilanteen kotona tai mökillä – ”jokainen sekunti on arvokas”Paloturvallisuus on tärkeää kaikkialla, erityisesti kotona, mökillä ja veneessä. Toimiva sammutin voi olla ratkaiseva tekijä palon alkuvaiheessa, jolloin se voi estää tulipalon leviämisen ja pelastaa omaisuutta sekä ihmishenkiä.LähiTapiola Länsi-Suomi5.5.2025Mökillä on syytä käytellä moottorisahaa jo nyt – Kaatunut puu syypää joka toiseen myrskyvahinkoon Myrskyt ovat aiheuttaneet vahinkoja joka kolmannen länsisuomalaisen kodissa, selviää LähiTapiolan tuoreesta kyselystä. Joka toisen vahingon syynä on kaatunut puu. Mökkikauden alku on asiantuntijan mukaan paras aika riskipuiden ennakoivalle kaatamiselle, mutta myös vaaran paikka itse tekevälle.

Katso lisää tiedotteita