Jyri KinnunenTalous25.1.2023Sijoitusmarkkinoilla takana haastava vuosi – miltä näyttää jatkossa?Sijoitusmarkkinoilla vuosi 2022 oli haastava. Talouden toimintaympäristöä varjostavat edelleen useat epävarmuustekijät, mutta sijoitusvuoteen 2023 lähdetään edellisvuotta toiveikkaammista asemista. LähiTapiola Varainhoidon rahoitusmarkkinaekonomisti Jyri Kinnunen arvioi talouden ja sijoitusmarkkinoiden näkymiä.Lisää sijoittamisesta

Maailmantalouden kasvu hidastuu kuluvana vuonna. Kasvua hidastavat korkea inflaatio ja korkojen nousu. Lisäksi Venäjän hyökkäyssota ja kohonneet energiakustannukset ovat nakertaneet kotitalouksien ja yritysten luottamusta. Epävarmuus ja kohonneet kustannukset näkyvät talousyksiköiden kulutus- ja investointipäätöksissä.Toimintaympäristön haasteet näkyvät myös talouden ennakoivissa suhdanneosoittimissa, jotka pyrkivät ennakoimaan talouden käännepisteitä. Suhdanneosoittimien mukaan näkymä on heikentynyt, mutta enää hidastuvasti. Tämä viittaa mahdolliseen suhdannekäänteeseen kuluvan vuoden aikana. Mikäli uusia häiriöitä ei tule, uusi elpyminen voisi käynnistyä vuoden 2023 jälkimmäisellä puoliskolla.Euroalueella taantuma vaikuttaa melko todennäköiseltä, mutta tuoreimpien ennusteiden mukaan taantuman odotetaan jäävän kevyeksi. Synkimmät skenaariot energiakriisin osalta näyttävät väistyneen. Taantuman kesto ja syvyys ovat kuitenkin edelleen auki. Myös Suomen talouskasvu on hidastumassa, ja ennusteissa lievää taantumaa pidetään todennäköisenä. Talouden töyssyä pehmentävät vahva työmarkkina, kotitalouksien säästöt ja valtioiden energiatukitoimet.Myös Yhdysvalloissa talouskasvu hidastuu kuluvana vuonna, mutta talous ei välttämättä ajaudu taantumaan, vaikka taantumariskit ovatkin koholla. Kiinassa koronapolitiikan löysääminen heikensi loppuvuodesta maan koronatilannetta. Tämä näkyi vuoden lopussa ja alkuvuodesta negatiivisesti maan taloudessa, mutta koronahaasteet näyttävät jäävän odotettua lyhytkestoisimmiksi. Pidemmällä aikavälillä tiukan koronapolitiikan löysäämisen pitäisi tukea Kiinan kasvunäkymää.Suhdannenäkymään liittyy edelleen monia tunnistettuja epävarmuustekijöitä, kuten Euroopan energiakriisi sekä poliittiset ja geopoliittiset jännitteet, erityisesti Venäjän hyökkäyssodan mahdollinen eskalaatio. Myös keskuspankkien politiikkavirheet ovat mahdollisia: keskuspankit saattavat tulkita talous- ja inflaatiokehitystä nykyisessä toimintaympäristössä väärin.Inflaatio ja keskuspankitInflaatio on euroalueella vuoden alussa korkealla tasolla, mutta hidastuu vuoden aikana selvästi energiainflaation vaikutusten tasaantuessa. Lisäksi korona-ajan aiheuttamat toimitusketjujen pullonkaulat ovat vihdoin helpottamassa. Erityisesti ydininflaatio hidastuminen takaisin keskuspankin kahden prosentin tavoitetasoille voi kuitenkin ottaa pidemmän aikaa. Epävarmuutta inflaationäkymässä aiheuttaa muun muassa palkkojen nousupaineet.

Yhdysvalloissa ja euroalueella keskuspankit jatkavat koronnostoja alkuvuoden aikana, mutta isoimmat koronnostot ovat jo takana ja koronnostovauhti tasaantumassa. Koronnostojen lisäksi keskuspankit ovat aloittaneet tai jatkamassa määrällistä kiristystä. Euroopan keskuspankin osalta taseen supistaminen alkaa maaliskuussa. Ennusteissa pidetään mahdollisena, että vuoden loppupuolella tai ensi vuoden aikana saatetaan nähdä keskuspankkien osalta ensimmäisiä koronlaskuja.Sijoitusmarkkinoiden näkymätSijoitusmarkkinoilla vuosi 2022 oli haastava. Osakekurssit laskivat selvästi ja korkosijoituksille vuosi oli historiallisen heikko erityisesti valtionlainojen osalta. Kehityksen taustalla olivat kiristyvä rahapolitiikka, korkojen nousu ja inflaatiohuolet sekä kasvunäkymän heikkeneminen. Kiinan koronasulut ja Ukrainan sota syvensivät haasteita heikentämällä talousnäkymiä ja lisäämällä inflaatiopaineita. Myös valuutoissa ja raaka-aineiden hinnoissa nähtiin vuoden aikana merkittäviä kurssiliikkeitä.

Vuoden 2023 alussa sijoittajien tunnelmia ovat piristäneet inflaatiohuippujen ohittaminen Yhdysvalloissa, synkimpien energiakriisiskenaarioiden väistyminen Euroopassa sekä Kiinan tiukan koronapolitiikan liennytykset. Jatkossa kurssikehitystä ohjaavat talous- ja inflaationäkymän muutokset sekä tulosennusteiden kehitys.Positiivisessa skenaariossa talouden taantuma jää kevyeksi, uusia häiriöitä ei ilmene ja talouden elpyminen käynnistyy vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Samaan aikaan keskuspankit lopettelevat koronnostojaan, inflaatiopaine helpottaa ja pitkissä koroissa saatettaisiin nähdä laskua. Skenaariossa osakemarkkinoiden vuosi voisi muodostua vahvaksi. Negatiivisessa skenaariossa viiveellä näkyvät heikennykset taloudessa ja yritysten tuloksissa osoittautuvat odotettua vakavimmiksi, mikä näkyy osakeriskin uudelleenhinnoitteluna.Korkosijoitukset tarjoavat korkotasojen nousun myötä kiinnostavan vaihtoehdon osakkeille. Jos talouden taantuma jää kevyeksi ja inflaatiopaineet helpottavat, vuosi saattaa muodostua vahvaksi laajasti eri korko-omaisuusluokissa. Lyhyellä aikavälillä myös korkomarkkinoilla epävarmuus on kuitenkin koholla. Inflaatiopaineet ydininflaation osalta eivät ole euroalueella vielä vuoden alussa laskussa, mikä aikaansaa epävarmuutta korkonäkymässä. Toisaalta, jos talouden taantuma osoittautuu odotettua laaja-alaisemmaksi, on riskinä konkurssien määrän kasvu ja yritysten tulosten heikentyminen, mikä näkyisi riskilisien leventymisenä ja sijoittajien riskinottohalukkuuden laskuna.

Kokonaisuutena tarkasteltuna vuoteen 2023 lähdetään edellisvuotta toiveikkaammista asemista. Aika näyttää, jatkuuko tammikuun alun positiivinen vire vai osoittautuvatko talouden haasteet markkinaodotuksia merkittävimmiksi. Suurimmat tunnistetut epävarmuustekijät liittyvät inflaation sitkeyteen, odotettua syvempään taantumaan ja geopoliittisten jännitteiden kasvuun. Lisäksi muun muassa keskuspankkien määrällinen kiristys voi aiheuttaa kurssiliikkeitä prosessin imiessä likviditeettiä rahoitusmarkkinoilta.Jyri Kinnunen
Rahoitusmarkkinaekonomisti
LähiTapiola VarainhoitoTämä kirjoitus on LähiTapiola Varainhoito Oy:n laatima ja perustuu sen näkemyksiin taloudesta ja sijoitusmarkkinasta. Kirjoituksen sisältämät arviot, tiedot ja mielipiteet perustuvat LähiTapiola Varainhoidon omiin laskelmiin tai lähteisiin, joita LähiTapiola Varainhoito pitää oikeina ja luotettavina. Tätä kirjoitusta ei tule yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana eikä siinä esitettyä tietoa ole tarkoitettu kehotukseksi käydä kauppaa sijoitustuotteilla tai palveluilla.

Sijoitamme sinun varasi kuten omammeMitä, jos voit sijoittaa omat varasi kuten me LähiTapiolassa – pitkäjänteisesti ja ammattitaitoisesti? Tutustu sijoituskohteisiin, joihin me itse uskomme.

Lisää sijoittamisesta

Näkökulmia

Peter CastrenTalous8.5.2025Kun usko horjuu, horjuvat myös markkinatYhdysvaltojen hallinnon toimet ovat ravistelleet perinteisiä uskomuksia niin geopolitiikassa kuin taloudessakin. LähiTapiola Varainhoidon korkojohtaja Peter Castren pohtii, ovatko Euroopan ja Saksan valtionlainat uusi turvasatama sijoittajille.Jari JärvinenTalous28.4.2025 Miksi Maailma-rahastot menestyvät vuodesta toiseen rahastovertailuissa?LähiTapiolan Maailma-rahastot ovat keränneet jälleen tunnustusta arvostetussa Lipper Fund Awards 2025 -vertailussa. LähiTapiola Varainhoidon pääekonomisti ja johtaja Jari Järvinen analysoi hoitamiensa rahastojen menestystä ja tulevaisuutta.Susa NikulaTyöelämä24.4.2025Voiko johtaja tehdä nelipäiväistä työviikkoa?Siirryin vuoden alussa tekemään nelipäiväistä työviikkoa LähiTapiola-ryhmän ihmisistä ja kulttuurista vastaavana johtajana. Päätöksestä kerrottuani olen saanut spontaanit aplodit ja onnitteluja rohkeudesta, mutta myös ”voimia ja jaksamista” -toivotuksia haastavassa tilanteessa. Reaktiot ovat yllättäneet minut, sillä ne huokuvat ennakko-oletusta: johtajan ei ole tapana huolehtia omasta hyvinvoinnistaan kuin vasta pakon edessä. Tästä ei kuitenkaan ole minun kohdallani kysymys. Miksi siis päädyin työaikaa lyhentämään ja mitä olen alkuvuoden aikana oppinut?

Katso lisää näkökulmia