Siirry suoraan sisältöönSiirry suoraan alatunnisteeseen
HenkilöasiakkaatYritysasiakkaatMaatila-asiakkaatTietoa LähiTapiolasta
FI
UutishuoneLähiTapiola-ryhmäTöihin meilleVastuullisuus
AjankohtaistaYhtiöt tiedottavatNäkökulmia
EtusivuUutishuoneAjankohtaistaYhtiöt tiedottavatNäkökulmiaLähiTapiola-ryhmäYhtiöryhmätietoaYhtiötToiminnan tarkoitusLähiTapiola-ryhmän raportitKumppanuudet ja yhteistyöTöihin meilleLähiTapiola työnantajanaYrittäjänä LähiTapiolassaOpiskelijalleAvoimet työpaikatVastuullisuusVastuullisuus LähiTapiolassaYhteiskuntasuhteetKumppanuudet ja lahjoituksetHenkilöasiakkaatYritysasiakkaatMaatila-asiakkaatTietoa LähiTapiolasta
UutishuoneLähiTapiola-ryhmäTöihin meilleVastuullisuus
AjankohtaistaAjankohtaistaYhtiöt tiedottavatNäkökulmia
Työelämä7.5.2025Some- ja digiriippuvuudet huolettavat keskisuurten yritysten työnantajia - tunnistatko työntekijän avuntarpeen?Aivoja kuormittava ruutuaika ja somen kulutus ovat lisääntyneet. Kun aivot eivät saa riittävää lepoa, myös työkyky voi alentua. Esihenkilöiden on hyvä korostaa ennaltaehkäiseviä keinoja ja tunnistaa hälytysmerkit.
LähiTapiola toteuttaa liiketoimintalähtöisiä riskikartoituksia keskisuurille yritysasiakkailleen. Kartoituksista selviää, että useat yritysjohtajat ovat huolissaan työntekijöidensä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vaikutuksista työkykyyn. Esihenkilöt tarvitsevat keinoja, joilla ennaltaehkäistä paitsi työaikana myös työajan ulkopuolelta kumpuavia riskejä.

– Jokainen tunnistaa tilanteen, jossa huonosti nukuttu yö tai mieltä painava huoli vaikeuttaa töihin keskittymistä. Nämä tilanteet kuuluvat normaaliin työelämään ja ovat hoidettavissa inhimillisellä johtamisella. Esihenkilön on tärkeä tunnistaa tilanteet, joissa kyse on yksittäisiä tapauksia vakavammasta ja toistuvasta ilmiöstä, LähiTapiolan henkilöriskienhallinnan johtava asiantuntija Essi Manner sanoo.
Aivot tarvitsevat lepoa, jota älypuhelin ei tarjoaAivot voivat kuormittua paitsi töissä myös vapaa-ajalla. Koronapandemian myötä yhä pienempi osa vapaa-ajasta kuluu sosiaalisten kontaktien parissa. Sen sijaan television katselu, kotona oleilu sekä tietokoneen ja älypuhelimen käyttö ovat lisääntyneet.

– Aivomme tarvitsevat kuormituksen jälkeen lepoa, aivan kuten lihaksemmekin. Lisääntynyt ruutuaika ja etenkin somealustojen nopeatempoiset videot kuormittavat tutkitusti aivojamme. Palauttavampaa vapaa-aikaa olisi ulkoilu tai ystävän tapaaminen kasvotusten. Kun aivot eivät pääse lepäämään, keskittymiskyky, muisti, tunnesäätely ja oman toiminnan arviointi kärsivät, Manner selventää.

Teknologian käyttöä, siihen liittyvää teknostressiä ja kuormittavuutta on tutkittu laajasti muun muassa Jyväskylän yliopistossa. Psykologian professori Taru Feldt totesi maaliskuussa, että teknologian tulon myötä työstä ovat vähentyneet niin sanotut huokoiset hetket, jotka ovat ajattelulle ja palautumiselle tärkeitä. Nyt tutkijat hakevat näyttöä teknologian pitkäaikaisvaikutuksista ja selvityksessä on myös vapaa-ajan kokemusten vaikutukset.

Aivojen palautuminen edellyttää ärsykkeiden vähentämistä. Sekä työpäiviin että vapaa-ajalle on hyvä sisällyttää hetkiä, jolloin keskittyy vain yhteen asiaan, eikä ärsykkeitä ole useita.

– Mitä enemmän ihminen joutuu jakamaan keskittymistään useiden tehtävien välillä, sitä enemmän aivot kuormittuvat. Voimme oikeasti keskittyä kunnolla vain yhteen tehtävään kerrallaan. Ratkaisevaa on myös riittävä ja laadukas unensaanti. Riittämätön uni heikentää muun muassa tarkkaavaisuutta, muistia, oppimiskykyä, mielialaa ja kykyä hallita asioita.
Some- ja digiriippuvuudet huolettavat työnantajia Koronapandemian jälkeen toiminnalliset riippuvuudet ovat yleistyneet. Toiminnallisiksi riippuvuuksiksi kutsutaan lyhyellä aikavälillä palkitsevia käyttäytymismuotoja; niissä ydinoireena on toiminnan pakonomaisuus. Näitä voivat olla muun muassa pelaaminen, internetin käyttö tai shoppailu.

– Työnantajat nostavat yhä useammin esiin huolen toiminnallisista riippuvuuksista. Nuorten työntekijöiden osalta erityistä huolta aiheuttavat some- ja digipeliriippuvuudet, Manner kertoo.

Toiminnalliset riippuvuudet aiheuttavat aineriippuvuuksien tapaan vieroitusoireita, jotka voivat näyttäytyä töissä ahdistuneisuutena ja keskittymisvaikeuksina. Riippuvuuksista seuraa tyypillisesti myös laaja-alaisempia haasteita, kuten vaikeuksia ihmissuhteisiin, mielenterveysongelmia ja taloudellisia haasteita. Nämä lisäävät henkilön kokonaiskuormitusta, mikä heikentää suoriutumista työssä ja vaikuttaa siten myös työturvallisuuteen.

– Työnantajan on hyvä tiedostaa, että myös toiminnalliset riippuvuudet ovat aivosairauksia. Ennaltaehkäisy on avainasemassa, mutta jos riippuvuus on jo päässyt syntymään, se vaatii hoitoa, Manner painottaa.
Esihenkilö, havaitsetko tiimissäsi toiminnallisen riippuvuuden oireita? Toimi näin!Työntekijä tekee aiempaa enemmän huolimattomuusvirheitä. Hän ei pysy sovituissa aikatauluissa ja työtehtäviä jää kokonaan tekemättä. Keskittyminen herpaantuu lyhyidenkin palaverien aikana ja tauot kuluvat intensiivisesti puhelimella. Työntekijä vaikuttaa väsyneeltä ja vetäytyvältä. Hän on myös muuttunut ärtyisäksi ja levottomaksi.

Oheinen, kuvitteellinen esimerkki kuvaa digi- ja someriippuvuuksien yleisiä oireita. Essi Manner vinkkaa, miten esihenkilö voisi toimia kyseisessä tilanteessa.
  • Aloita keskustelemalla työntekijän kanssa
    Järjestä luottamuksellinen ja rakentava keskustelu, jossa kysyt, mitä työntekijälle kuuluu ja kerrot tekemistäsi havainnoista. Pyri ymmärtämään tilannetta.
  • Ohjaa avun piiriin
    Työntekijälle on tärkeää tarjota apua. Ohjaa hänet työterveyshuollon tai riippuvuuksien tukipalveluiden piiriin.
  • Seuratkaa yhdessä tilanteen kehitystä
    Sovi työntekijän kanssa, miten seuraatte tilannetta. Suunnitelkaa seuranta tarvittaessa yhdessä työterveyshuollon kanssa.
  • Lisää ymmärrystä työyhteisössä ja hae tukea ennaltaehkäisyn keinoista
    Lisätkää työyhteisön ymmärrystä riippuvuussairauksista ja ennaltaehkäisyn keinoista. Oma vakuutuskumppaninne ja työterveystoimijanne ovat hyviä yhteistyökumppaneita ennaltaehkäisyn suunnittelussa.
Ajankohtaista
Elämänturva13.5.2025LähiTapiolan yhtiöryhmän johtoryhmän puheenjohtajaksi Pekka Antikainen – jatkaa LähiTapiola Palvelut Oy:n toimitusjohtajanaLähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiön hallitus on valinnut YTM Pekka Antikaisen LähiTapiola-ryhmän yhtiöryhmän johtoryhmän puheenjohtajaksi. Antikainen jatkaa tämän lisäksi tehtävässään LähiTapiola Palvelut Oy:n toimitusjohtajana.Elämänturva13.5.2025Antti Pulkkanen elected Managing Director of LocalTapiola General Mutual Insurance CompanyAntti Pulkkanen (MSc (Tech)) has been appointed as Managing Director of LocalTapiola General Mutual Insurance Company, the parent company of LocalTapiola Group. He will start in his new position on 1 August 2025. Mr Pulkkanen (46) will move to head the company from his current role as Managing Director of LocalTapiola Savo, which he has occupied for the past five years. Before his career at LocalTapiola, Antti Pulkkanen worked for nearly 10 years in international roles at Danske Bank in Copenhagen and Finland.Elämänturva13.5.2025LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiön toimitusjohtajaksi valittu Antti PulkkanenLähiTapiola-ryhmän emoyhtiön, LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiön, toimitusjohtajaksi on nimitetty DI Antti Pulkkanen. Hän aloittaa uudessa tehtävässään 1. elokuuta 2025. Pulkkanen (46) siirtyy yhtiön johtoon LähiTapiola Savon toimitusjohtajan paikalta, jossa hän on toiminut viimeisen viiden vuoden ajan. Ennen uraansa LähiTapiolassa Antti Pulkkanen työskenteli lähes 10 vuotta kansainvälisissä rooleissa Danske Bankissa Kööpenhaminassa ja Suomessa.
Katso lisää ajankohtaisia
UutishuoneAjankohtaistaSome- ja digiriippuvuudet huolettavat keskisuurten yritysten työnantajia - tunnistatko työntekijän avuntarpeen?Haluatko silti vaihtaa kielen?KylläEn