Lähes puolet suomalaisista joutunut nettihuijauksen kohteeksi – näin huijareilta voi suojautua
Netissä tapahtuvat huijaukset ja niiden yritykset ovat jo arkipäivää, ilmenee LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus -kyselystä. Huijauksen kohteeksi voi joutua kuka tahansa iästä tai asemasta riippumatta, mutta yksinkertaisilla keinoilla huijausyritykset voi usein myös torjua.
LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus -kyselyn mukaan 47 prosenttia suomalaisista on kohdannut netissä huijausyrityksiä. Yleisin nettihuijausten muoto ovat kyselyn mukaan sähköpostit tai tekstiviestit, joihin oli törmännyt vajaa kolmannes vastaajista. Toiselle sijalle kyselyn tuloksissa nousi tietojenkalastelu 16 prosentin osuudella ja kolmannelle nettikauppahuijaukset, joita oli kohdannut 12 prosenttia vastaajista.
– Kyselyssä ei ilmennyt suuria eroja vastaajien iän, sukupuolen tai aseman mukaan. Se kertoo, että huijausyritykset ovat yleisiä ja niitä tulee nykyään jo melkein kaikille, kertoo LähiTapiolan tietoturvajohtaja Leo Niemelä.
Huijausten määrä on Niemelän mukaan pysyvästi korkealla, vaikka siinä onkin kausivaihtelua esimerkiksi vuodenaikojen mukaan.
Massaviestejä ja henkilöityjä huijauksia
Massasähköpostittelu tai muu massaviestittely on yleistä, koska se on rikollisille kustannustehokasta toteuttaa. Yksilöidymmät huijausyritykset, kuten niin sanottu toimitusjohtajahuijaus, vaativat tekijältä enemmän vaivaa. Kyselyssä toimitusjohtajahuijauksen oli kohdannut neljä prosenttia vastaajista.
– Rikolliset esimerkiksi lähettävät yrityksen toimitusjohtajan nimissä väärennetyn, aidonnäköisen viestin saman yrityksen talousjohtajalle. Viestissä kehotetaan, että nyt pitäisi kiireesti siirtää suuri summa rahaa tietylle tilille, Niemelä havainnollistaa.
Kuuteen prosenttiin yltäneessä romanssihuijauksessa saatetaan liehitellä kohdetta pitkäänkin ennen rahanpyyntöjä, kun taas sijoitushuijauksessa on kyse siitä, että kohteelle tarjotaan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ”ainutlaatuista” tilaisuutta rikastua. Sijoitushuijauksen oli kohdannut kahdeksan prosenttia vastaajista.
Vaikeimpia huijausyritykset voi olla tunnistaa silloin, kun ne on naamioitu näyttämään jonkin viranomaisen, kuten pankin tai poliisin, lähettämältä viestiltä. Valeverkkokaupatkin saattavat Niemelän mukaan olla hyvinkin uskottavia.
Rikolliset taitavia ammattilaisia
Huijausten taustalla on ammattimaista järjestäytynyttä rikollisuutta, ja hyväksikäyttö jatkuu myös jatkumon toisessa päässä: huijausten ruohonjuuritason toteuttajat ovat usein köyhien maiden huono-osaisia, joista osa ei välttämättä edes tunnista olevansa rikollisella asialla. Enää huijaukset eivät kuitenkaan tapahdu vain englanniksi tai huonolla suomella, ja lisäksi huijarit myös tietävät suomalaisen vuodenkierron tapahtumat.
– Esimerkiksi veronpalautusten aikaan on nähty veroasioihin liittyviä huijauskampanjoita. Rikolliset vaihtavat muutenkin aika ajoin tekniikkaa ja lähestymistapoja.
Terveellä epäluulolla huijareiden kanssa selviää jo pitkälle, mutta jos rikoksen kohteeksi kuitenkin joutuu, ei pidä soimata itseään. Tärkeintä on ottaa yhteyttä poliisin lisäksi ainakin omaan pankkiin, jotta lisävahingot voidaan estää.
– Euroopassa, esimerkiksi Sveitsissä, on yleisesti tarjolla vakuutuksia yksityishenkilöillekin kyberrikollisuuden varalta. Meillä kulttuuri on erilainen ainakin vielä, ja Suomi onkin ehkä vasta heräämässä ajatukseen, että tämäkin asia voidaan vakuuttaa.
Tietoturvajohtaja Leo Niemelän vinkit: Näin torjut nettihuijauksia
Jos jokin vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, se todennäköisesti ei ole totta. Pidä netissä yllä tervettä varovaisuutta.
Hälytyskellojen pitää soida, jos päätöksiä pitäisi tehdä kovalla kiireellä.
Kun menet verkkopankkiin ja verkkokauppoihin, kirjoita osoite suoraan osoiteriville, älä mene hakukoneen kautta. Hakutuloksissa voi nousta tulokseksi väärennettyjäkin sivuja. Selaimen osoiterivin lukkosymbolikaan ei enää ole vedenpitävä tae turvallisuudesta.
Älä koskaan luovuta pankkitunnuksiasi ulkopuolisille. Pankki ei kysele niitä asiakkaalta.
Luo käyttämillesi tileille pitkät, 15–30 merkin salasanat, jotka sisältävät erikoismerkkejä.
Älä klikkaa yllättävissä viesteissä lähetettyjä linkkejä.
Maksa verkkokaupassa luottokortilla. Jos tavara ei saavu, voit vaatia luottoyhtiöltä veloituksen poistamista.
Älä käytä verkkopankkia suojaamattomissa lähiverkoissa, kuten kirjastossa tai junassa.
Tee omaehtoinen luottokielto. Sen avulla kukaan ei voi ottaa henkilötunnuksellasi lainaa, vaikka henkilötietojasi joutuisi vääriin käsiin.
Kuka?
Leo Niemelä on LähiTapiolan tietoturvajohtaja, joka on nostanut tietoturva-aiheita yhteiskunnalliseen keskusteluun muun muassa LähiTapiolan Bug Bounty -ohjelman kautta. Ohjelmassa maksetaan hyvää tarkoittaville eli niin sanotuille valkohattuisille hakkereille palkkioita järjestelmien tietoturva-aukkojen löytämisestä. Vuosittain järjestettävä LähiTapiolan Hack Day -tapahtuma kokoaa ammattilaishakkerit jälleen yhteen 14.10.
LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus -kyselyn toteutti Kantar Public. Kysely on tehty 19.–25.5.2023 ja siihen vastasi 2 129 henkilöä. Vastaajat edustavat Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Tulosten tilastollinen virhemarginaali on +/- 2,1 prosenttiyksikköä.